Onko hieno saavutus valmistua maisteriksi 31-vuotiaana?

Samaa mieltä muiden kanssa siitä ettei elämässä kannata verrata itseä muihin vaan jos maisteriksi haluaa ja siinä onnistuu niin valmistuminen on aina upea juttu.

Olin maisteri 23-v., vaihdoin alaa ja hiljensin tahtia ja valmistuin toiseen ammattiin 28v., ala tosin vaati paljon työharjoittelua ja paperilla epäpätevänä töissä olin paljon ennen valmistumista. Nyt kyllä olen ollut tutkijana ja teen ensimmäisen ammattini alasta väitöskirjaa vaikka päivääkään en sen alan hommissa ole ollut.

onhan se tietenkin kiva kun hankkisi sivistävää koulutusta nii n ei likelle tule kaikenlaista pelleä rajoittuneen ajatusanomaliansa kanssa..

Vierailija kirjoitti:

Aika vanha. Miettisin, mitä tehnyt ainakin 5 vuotta tuossa välissä? Alanvaihtaja? Itse täytän nyt 27v ja nyt jos aloittaisin melkein ehtisin olla tuon ikäisenä maisteri.

Pikkuveli valmistuu 25v. maisteriksi.

Pitääkö tällaista tosiaan ihan erikseen miettiä? Itselläni oli ennen maisterintutkintoa kaksi muuta tutkintoa jo taskussa, työelämää takana kymmenisen vuotta ja kaksi lasta tehtynä. Valmistuin siis vähän alle nelikymppisenä. 

se on nyt on oikeastaan sama mimlloin valmistuu;  ja jos tekee muutakin (josta ei välttämättä näy jokin merkintä), se on aina förskottia, kyllä se tulee esiin mikäli näin on tehnyt.

Eri asia siiten kun on niitä y-tunnuksia joilla vettyneitä sahajauhoja löytyy eikä tiedä mitä tehdä siellä.. niitäkin arvotetaan tietyillä keinoilla.

silläkin n merkitystä mitä jonkun rupeaman jälkeen on tehnyt; onko kuluttanut aikaan jossain pölyttyneessä organisaatiossa katsomassa kun muut menevät ohi jne..

silloin kyllä todella ttuntee oraganisaation pölyt.

Riippuu ihan lähtökohdista. Jos on ollut vaikka vaikea lapsuus ja otettu huostaan, kasvanut lastenkodissa ja siihen päälle vielä vaikka diagnosoimaton ADHD joka on vaikeuttanut aikuista elämää. Ja sitten on vähän siinä päihdeongelmaa ennen kuin saa diagnoosin ja hoitoa ja vihdoin pystyy suorittamaan kesken jääneen lukion valmiiksi. Ja pystyy tsemppaamaan pääsykokeisiin ja saa opiskelupaikan. Ja tsemppaa siellä opinnoissa ilman akateemisten vanhempien tukea ja taloudellista apua. Niin juu, kyllä tuolla taustalla maisteriksi 31-vuotiaana on jo hatunnoston arvoinen suoritus, arvostan kovasti!

Mitä väliä iällä. Opiskella voi ihan elämää varten. Kyllä maisteri voi tittelistä huolimatta halutessaan tehdä töitä käsillään halutessaan. Kukin tahtonsa mukaan, mutta meistä joilla ei sitä maisterin tutkintoa ole ei ole hänen töihinsä.

Vierailija kirjoitti:

Itse olin 25 v, kun valmistuin oikeustieteellisestä. En juhlinut eikä pidetty valmistujaisia.

Itse olin 24 v kun valmistuin kauppatieteiden maisteriksi, vaikka olin käynyt armeijankin siinä välissä! Ja kyllä juhlittiin ja pidettiin valmistujaíset! :D

Maisteriksi valmistuminen minkä tahansa ikäisenä on ihan kunnioitettava saavutus. Vaatii paljon työtä ja ahkeruutta, joka esim itselläni puuttuu täysin.

Paljon onnea sinulle uusi maisteri.

Se on hieno suoritus ihan missä tahansa elämänvaiheessa.

Jos on tehnyt töitä kaksikymppisestä lähtien ja esim. harrastanut samalla tavoitteellisesti, ihan normaali ikä.

Sen sijaan jos ei ole tehnyt mitään opiskelun lisäksi, herättää kysymyksiä.