Kuinka yleistä on hakeminen ja pääseminen yliopistoon amispohjalta?

En päässyt, vaan opiskelin ensin avoimessa yliopistossa niin, että pääsykoe oli helppo.   Avoimen väylä olisi ollut toinen vaihtoehto, jos pääsykokeella en olisi päässyt.

Haastavin vaihe opinnoissa olivat kielet, jotka sain läpi säälistä. Eihän 1070-luvun kieliopinnosta paljon hyötyä ollut. Sen sijaan joukko-oppia pystyin hyödyntämään tilastotieteen opinnoissa ensimmäisen kerran sitten peruskouluaikojen.

Vipusesta näkee tuon.

Itse tunnen yhden. Pääsi avoimen väylän kautta sisään.

Suhteellisen harvinaista, mutta veli ainakin haki ja pääsi kerralla. Kyllä tosin paljon sitten lukikin.

Onko tämä jotenkin muuttunut. Itse olen ollut aina siinä käsityksessä,että yliopistoon nimenomaan vaaditaan se ylioppilastutkinto. Ainakin 90 luvun opinto-ohjauksesta minulle on näin sanottu.

Vierailija kirjoitti:

Onko tämä jotenkin muuttunut. Itse olen ollut aina siinä käsityksessä,että yliopistoon nimenomaan vaaditaan se ylioppilastutkinto. Ainakin 90 luvun opinto-ohjauksesta minulle on näin sanottu.

On tämä muuttunut.

Meille oli jo todistushaku ja 45 opiskelijasta yksi on käynyt amiksen.

Vierailija kirjoitti:

Onko tämä jotenkin muuttunut. Itse olen ollut aina siinä käsityksessä,että yliopistoon nimenomaan vaaditaan se ylioppilastutkinto. Ainakin 90 luvun opinto-ohjauksesta minulle on näin sanottu.

On muuttunut. Millä tahansa toisen asteen tutkinnolla voi hakea mihin tahansa korkeakouluun. Eri asia on, pääseekö sisään. Ongelmaksi pääsykokeisiin valmistautuessa voi muodostua opiskelutaidot. Ammatillisissa opinnoissa on vähemmän teoreettista opiskelua kuin lukiossa, eli kaikilla ammatillisen tutkinnon suorittaneilla ei välttämättä ole kykyä hallita laajoja kokonaisuuksia. Ei osata tehdä muistiinpanoja, erottaa pää- ja sivuasioita, soveltaa teoriaa käytäntöön. Opiskeluiden aikana pakolliset kieliopinnot saattavat puolestaan olla ongelma. Lukion ja ammatillisen englannin välillä on valtava ero. Kielitaitoa voi kuitenkin vahvistaa tukikursseilla.

Tiedän yhden. Hän tosin aloitti amiksen jälkeen iltalukion, jota kävi työn ohessa pari vuotta. Kesken lukio-opintojen hän sai päähänsä pyrkiä yliopistoon ja pääsi sisään pääsykoevalinnan kautta.

Amiksessa on myös mahdollisuus suorittaa lukion kursseja esim. kielistä ja matematiikasta. Niiden avulla voi parantaa jatko-opintovalmiuksiaan, vaikka ei varsinaista yo-tutkintoa suorittaisikaan.

Nykyään kai sinne menään lähinnä amispohjalta.

Moni suorittaa yhdistelmätutkinnon.

Minun tuttavapiirissä on niin, että amiksen käyneet ovat hyvin palkatuissa hommissa, on yrittäjää, kondiittoria, putkimiestä, sähköasentajaa jne., sitten olemme yliopistosta valmistunneet, jotka olemme työttömänä kesät ja saamme jonkun opehomman talveksi tai roikumme yliopistolla kyttäämässä projekteja. Rahateiriitä, eikä eläkettä kerry.

Yksi kaverini sai lukiosta (sijaisuus) jo ennen valmistumistaan, siihen hänet vakinaistettiin. Tienaa hyvin ja me muut roikumme. Plääh.

Täällä yksi. Ensimmäisellä yrittämällä sisään ilman maksullisia preppauskursseja. Panostin lukemalla hyvin ja perehtymällä aiheeseen. Hain kyllä samaan aikaan ulkomaalaiseen yliopistoon, jonne sitten lopulta päädyin.

Ystävä pääsi Taideteolliseen korkeakouluun ekalla yrittämällä heti amiksen jälkeen, kävi siis media-assistentin tutkinnon. Tietty taidealan korkeakoulututkinnot ovat hieman eri juttu, mutta kyllä sielläkin vaaditaan lukupäätä kun aletaan mennä taidehistorian ja väripsykologian puolelle. 

Vierailija kirjoitti:

Moni suorittaa yhdistelmätutkinnon.

Minun tuttavapiirissä on niin, että amiksen käyneet ovat hyvin palkatuissa hommissa, on yrittäjää, kondiittoria, putkimiestä, sähköasentajaa jne., sitten olemme yliopistosta valmistunneet, jotka olemme työttömänä kesät ja saamme jonkun opehomman talveksi tai roikumme yliopistolla kyttäämässä projekteja. Rahateiriitä, eikä eläkettä kerry.

Yksi kaverini sai lukiosta (sijaisuus) jo ennen valmistumistaan, siihen hänet vakinaistettiin. Tienaa hyvin ja me muut roikumme. Plääh.

Amiksen käyneiden mediaanipalkka on Suomessa noin 2300 euroa kuussa ja yleisin ammattinimike myyjä. Vaikea uskoa, että jonkun tuttavapiiriin on sattunut vain hyvin tienaavia amiksia ja huonosti tienaavia akateemisia, kun kaikki tilastot osoittaa päinvastaista.

Niin, työttömyys on ammatillisen tutkinnon suorittaneilla moninkertaisesti todennäköisempää kuin akateemisesti koulutetuilla. Palstalla on kuitenkin lähinnä akateemisia työttömiä ja pätkätyöläisiä. Kumma juttu.