Olen tylsä, jos minua ei tunne oikeasti. En osaa olla kiinnostava tuntemattomille.

Hyvä kysymys. Tavallaan hienoa jos ajan kanssa oppii tuntemaan koska sitten ei tutustumista halua lopettaakaan.

Mutta voithan olla ihanaa seuraa, sellainen, joka on kiinnostunut muista ihmisistä ja näiden intoiluista ja näkemyksistä. Ja sitten vielä, jos et puhu negatiivisesti kenestäkään, olet varmasti monesta jo haluttavaa seuraa.

Nykyäänhän se on vähän trendi, että pitää olla somessa ja pitää olla extreme-harrastuksia ja maailmanmatkoja jne.

Mitä jos on vaan tavallinen tallaana, joka ei halua kiivetä mount everestille eikä halua naamaansa nettiin?

Sama homma. Toisaalta pelkkä epätodennäköisyys estää etsimästä samalla aaltopituudella olevaa ihmistä.

Olen samanlainen mutta lähinnä vain kiitollinen tästä ominaisuudesta.

Ei kaikkien tarvitsekaan olla ulospäinsuuntautuneita kaikkien kavereita jotka höpöttää omat asiansa/harrastuksensa/tekemisensä/ominaisuutensa liiankin avoimesti.

Kyllä sellainen nopea liian läheinenkin tuttavuus voi ajaa ihmisiä pois.