Mies ei halua lisää lapsia
Meidän perheeseen kuuluu mieheni (36v) ja minä(35v) sekä meidän yhteinen lapsi(3v.) ja mieheni lapset edellisestä liitosta (9v. ja 8v.). Vanhimmat lapset(nämä kaksi mieheni edellisestä liitosta) asuvat arkipäivät meillä ja ovat viikonloput lähes poikkeuksetta (joka neljäs viikonloppu he on meillä kotona) äitinsä luona noin kahden tunnin ajomatkan päässä meiltä. Heidän äitinsä hakee ja tuo heidät.
Minä haluasin vielä yhden lapsen, jotta meidän yhteisellä lapsellammekin olisi ns. täyssisar tai -veli (mitä minulla ei koskaan ole ollut). Mutta mieheni ei enää lisää lapsia halua. Mitä luulette, onko kokemuksia, voiko miehen pään oikeesti tässä asiassa? Hän vetoaa että alkaa olla täynnä lapsenhoito että hän on ny lähen kymmenen vuotta putkeen hoitanut pientä lasta, että hän haluaa vähän jo omaa aikaa yms.
Eli eri tilanne meillä, mutta tuntuu että meilläkin miehen lapsi edellisestä liitosta täyttää miehen lapsikiintiön nopeammin kuin mitä minä olisin halunnut. Tietysti meillähän on jo 3yhteistä (ja kissanhännänveto oli tuosta kolmannesta), joten meillä ei ihan niin perustavasta asiasta ollut enää kyse, mutta kuitenkin minulle asia oli aika iso ja tärkeä.
Mieheni on jo 37v (itse olen vasta 33v) ja on sanonut myös että haluaa tehdä jotain muutakin kuin aina hoitaa lapsia. Miehen ensimmäinen lapsi oli jo 14v tämän kolmannen synnyttyä. Mies pitää itseään iäkkäänä enää lapsirumbaan ja taloudelliset seikat vaikuttivat myös siihen ettei ollut niin innokas lisälapsiin.
Meillä kolmas yhteinen lapsi oli aika " siinä ja siinä" miehellä ja sitä puitiin jonkun aikaa. Ensin mies kieltäytyi edes ajattelemasta asiaa, sitten joskus innostui asiasta ja oli valmis kolmanteen. Sitten kun tulinkin heti raskaaksi, mutta sain keskenmenon, mies tulikin katumapäälle ja ei taas halunnutkaan lasta. Sitten ajan myötä olikin vielä valmis yrittämään kolmatta, tosin en tiedä paljonko todella halusi kolmatta. Lopullisesti luulen että mies halusi tuon kolmannen paljolti minun vuokseni, vaikka siitä keskustelin että en halua lasta yrittää jossei mies todella itsekin halua tuota lasta joukon jatkeeksi.
Meillä ei tuo kolmas todellakaan ollut mitenkään selviö, vaan aika setvimistä ja miettimistä. Toisaalta tuona aikana ehdin jo surra etten saakaan enempää lapsia ja tehdä tietynlaista surutyötä asian suhteen. Samalla hyväksyin sen etten voi miestäni mitenkään " painostaa" lapsen yrittämiseen, vaan hänen pitää myöskin haluta lasta ja saada päättää asiasta omalta osaltaan. Tosin ajattelin että miehen pitää myös saada tietää mitä minä asiasta tunnen ja ymmärtää asia minun kantiltani, kuten minäkin yritin ymmärtää hänen kantiltaan. No tuloksena taisi olla " kompromissi" tuon miehen haluaman 2yhteisen lapsen ja minun haluaman 4yhteisen lapsen väliltä. Ja nyt kun tämä kolmas lapsi on 1,4v näkee kyllä että on yhtä rakas miehelle kuin muutkin (veikkaan että tulee vielä aika lellikki), mutta empiminen on näkynyt joskus muutamassa sivukommentissa joita hän on huomauttanut minulle lapsen hoidosta (tyyliin kun olet halunnutkin niin hoida ja eikö olisi ollut helppoa kun olisi voinut tehdä jotain muuta). Nyt viime aikoina näitä kommentteja ei tosin ole enää kuulunut. Eli niistä parista kommentista voisi ajatella että miehelle on kuitenkin jäänyt jotain hampaankoloon.