En edes harkitse ottavani äitiyspakkausta (2021)

Voisi lopettaa koko systeemin siinä, missä lapsilisät varakkaille.

Pula-aika oli joskus. Otin vastaan äitiyspakkauksen. Hyviä tuotteita siinä oli. Miehen kanssa tosin naurettiin kondomeille. Että poika tarvitsee niitä sitten joskus. Ei säilytetty ja hoidettiin oma ehkäisy toisin.

Vaatteet ovat siinä mielessä hankalia, että jos vauva syntyy tammikuussa tai heinäkuussa, niin vähän ne tarpeet saattavat erota.

Sain ison määrän vauvan vaatteita ystäviltä ja sukulaisilta. Varsinkin niitä pienimmän koon varusteita on monilla läjäpäin.

Siinä kankaalla verhoillussa laatikossa nukkuivat muuten kissat (2 kpl). Oli sellainen vauva, että nukkui parhaiten viekussa. Meidän sänkyjen vieressä oli laverisänky ja sieltä tämä kieritteli itsensä lähelle varsin varhain. Ei tarvinnut erityisesti havahtua yösyöttöihin.

Vierailija kirjoitti:

Siinä odotelessani tulin siihen tulokseen, että en tarvitse pakkausta, vaatetta oli kertynyt jo niin paljon. Olin mm. saanut vanhan äitiyspakkauksen haalarin sekä vanhan äitiyspakkauksen vaatteita, ja paljon muuta. Olin minimirahoilla elävä köyhä opiskelija, ja se pakkauksesta saatava raha oli paljon arvokkaampi.

Muistan monen vuosien varrella sanoneen, että raha ei ole yhtä suuri kuin pakkauksen arvo. Mutta en ole tämän todenperäisyyttä tutkinut. Kuinka paljon raha tällä hetkellä on?

Vierailija kirjoitti:

Voisi lopettaa koko systeemin siinä, missä lapsilisät varakkaille.

Pula-aika oli joskus. Otin vastaan äitiyspakkauksen. Hyviä tuotteita siinä oli. Miehen kanssa tosin naurettiin kondomeille. Että poika tarvitsee niitä sitten joskus. Ei säilytetty ja hoidettiin oma ehkäisy toisin.

Kondomeja suositellaan käytettävän infektioriskin vuoksi synnytyksen jälkeen. Että naureskelkaa vain terveysasioille, mutta ihan miten vaan.

Ihan kivan näköinen paketti. En kuitenkaan ota, koska vanhemmilta lapsilta jäänyt paljon vaatteita sun muuta. Mutta jos olisi esikoinen kyseessä, niin todellakin ottaisin äitiyspakkauksen, niin kuin otinkin. Siinä on paljon hyödyllistä ja pitkäikäistä, esim. Makuupussi ja kynsisakset. Ok jotkut vaatteet eivät kestäneet kuin yhden lapsen päällä, en tiedä onko laatu nykyisin parempaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähde väitteelle tuotannon eettisistä ongelmista?

Löytyy ihan googlaamalla.

” Finnwatch: Suurin osa äitiyspakkauksen tuotteista teetetään halpatyömaissa – taustalla työelämän oikeuksien loukkauksia”

https://yle.fi/uutiset/3-10596455

Valitettavasti on niin, että jokaisen suomalaisen kodin kaapeista löytyy vaatteita, huonekaluja ja muita kulutustavaroita, jotka on tuotettu kehittyvissä maissa halpatyövoimalla tai pahimmillaan lapsi- tai orjatyövoimalla. Koskee vaatteiden lisäksi mm. kodin elektroniikkaa, leluja ja lukuisia ruoka-aineita, kuten kahvia, teetä, suklaata ja banaania. 

Globaaliin talouteen kuuluu myös, että tuotantoketjujen seuraaminen kuluttajana on lähes mahdotonta. Edes firma, joka tuottaa puuvillavaatteita, ei voi seurata t-paidan matkaa puuvillapellolle asti. Puuvillan alkuperä hämärtyy viimeistään tukkuvaiheessa, kun tukkurit sekoittavat eri puuvillalaatuja tasaisen laadun takaamiseksi. Ja vaikka tiedettäisiin, että johonkin paitaan käytettyä puuvillaa on tuotettu Kiinan uiguurialueella uiguurien pakkotyöllä, sitä ei voida valvoa tai tarkistaa, koska Kiina ei salli toimittajien ja kansalaisjärjestöjen työskennellä maassa vapaasti. Kiina on ylivoimaisesti maailman suurin tekstiilituottaja ja tuotantoketju ulottuu puuvillapelloilta ompelimoon asti. Myös Euroopassa, esim. Ukrainassa on suuria ihmis- ja työoikeusongelmia vaatetehtaissa, ja jos joku ukrainalainen tehdas päättää siirtää tuotantoaan alihankintaan esim. Turkkiin, sen Pohjois-Euroopan konttorissa työskentelevän vaatefirman johtajan on mahdotonta pysyä tuotannon perässä ja valvoa sitä. Vastaavasti Suomessa vaatteiden tuottaminen on tänä päivänä niin kallista, ettei suurin osa kuluttajista halua maksaa siitä, kun halpatuotantomaissa tuotetun paidan voi ostaa alle kymmenellä eurolla. Mitä väliä, vaikkei se kestäisi, kun halpa oli kuitenkin. Kun vaatetuotanto Suomesta ja Länsi-Euroopasta muutenkin on valunut halpatuotantomaihin, samalla on kadonnut myös laaja vaatealan osaaminen. Nykyään Suomessa työskentelevät ompelijat ovat lähinnä yksinyrittäjiä. 

Vauvanvaatteet ja muut vauvan kulutustavarat eivät ole tässä poikkeus. Siksi, jos haluaa varmistua siitä, ettei ainakaan tue jatkuvaa epäeettistä uustuotantoa, tai tukee sitä mahdollisimman vähän, kannattaa ostaa käytettynä niin paljon kuin mahdollista. Meillä on niin paljon vaatteita, että melkein mitä vain löytyy nykyään käytettynä. Koko maailman pahuutta ei kuitenkaan voi omilla kulutusvalinnoillaan poistaa. Se on liian raskas taakka yhdelle tai kahdellekaan ihmiselle. Lisäksi niin Kiinassa kuin Intiassa on vaatteiden tuotantoa, joka ns. kestää päivänvalon. On kuitenkin mahdoton sanoa, pelkän pesulapun perusteella, miten eettisesti oman vauvan vaatteet on tuotettu. Se koskee myös äitiyspakkausta, jota kyllä tuotteena arvostan. 

Kyllä äitiyspakkausta pitää voida kritisoida ja sen tuotannon eettisyyttä on syytä pohtia, mutta pohditaan samalla kriittisesti niitä omiakin vaatteita ja kulutusvalintoja. Ja muistetaan, että kaiketi missään muualla maailmassa perheitä ei tueta tällaisella verovaroin tuotetulla avustuksella, jonka kaikki halukkaat saisivat. Moni ulkomaalainen vauvaperhe kadehtii suomalaisten äitiyspakkausta. On jokaisen oma harkinta, haluaako avustuksen mieluummin rahana. Jos tuntuu siltä, on myös etuoikeus saada valita, ottaako pakkauksen vai rahan. Ei valtio sano, että ota tai jätä, vaan valitse itsellesi sopivin. Tiedän monia perheitä, joissa äitiyspakkausta ei ole haluttu varsinkaan, jos perheessä on jäljellä edellisten lasten vauvanvaatteita ja -tarvikkeita. 

 

No mihin vaihtaisit kahvin ja suklaan? Entä telkkarin ja älypuhelimen? Millä aikaa ramppaisit vauva kainalossa etsimässä itselles kierrätysvaatteita? Eikö äiti saa itseensä yhtään panostaa?

Olen eri, enkä juo kahvia (tai teetä), mutta jos joisin, panostaisin varmaan Reilun Kaupan kahviin ja Reilun Kaupan suklaaseen. Ei ole ihan kiistaton aihe sekään kyllä. Älypuhelimia ja padeja saa ostettua ihan liikkeistä käytettyinä. Ainakin sellaisia huoltoliikkeitä on, jotka myyvät huollettuja käytettyjä. Itse olen ostanut elämässäni yhden uuden puhelimen. Muuten olen saanut aina vanhan kierrätyspuhelimen: äidin vanhan työsuhdepuhelimen, puolison vanhan työsuhdepuhelimen tai huoltoliikkeestä ostetun käytetyn puhelimen. Ensimmäisen oman puhelimen sain 15-vuotiaana 20 vuotta sitten. Jokaista puhelinta olen käyttänyt keskimäärin 5 vuotta ennen kuin olen edellisen rikkouduttua siirtynyt seuraavaan. Vastuullisesti tuotettua elektroniikkaa ei nimittäin ole edes olemassa. 

Ja ei kai aikuisen ihmisen tarvitse jatkuvasti itselleen uusia vaatteita ostaa? Jos perusvaatekaappisi on kunnossa, se vie pitkälle. 

Millä muulla voisit panostaa itseesi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä odotelessani tulin siihen tulokseen, että en tarvitse pakkausta, vaatetta oli kertynyt jo niin paljon. Olin mm. saanut vanhan äitiyspakkauksen haalarin sekä vanhan äitiyspakkauksen vaatteita, ja paljon muuta. Olin minimirahoilla elävä köyhä opiskelija, ja se pakkauksesta saatava raha oli paljon arvokkaampi.

 

Muistan monen vuosien varrella sanoneen, että raha ei ole yhtä suuri kuin pakkauksen arvo. Mutta en ole tämän todenperäisyyttä tutkinut. Kuinka paljon raha tällä hetkellä on?

Kelan sivuilta löytyy, että 170 euroa verottomana. 

Kun äitiyspakkaus sisältää 50 tuotetta, voidaan helposti laskea, että tuolla rahalla ostettuna 50 tuotetta saisivat maksaa keskimäärin 3,40 euroa / kpl. 

https://www.kela.fi/aitiyspakkaus-tuotteiden-hankinta

"Äitiyspakkaukseen valittavien tuotteiden kustannukset voivat olla yhteensä enintään 170 euroa (alv 0 %). Äitiyspakkaukseen valitaan tuotteita, jotka ovat äidin ja lapsen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta tärkeimpiä.

Tuotteiden valinnat tehdään tuotekohtaisesti (positiot) joko halvimman hinnan tai kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella. Vertailu kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella tarkoittaa sitä, että hinnan ohella huomioidaan myös laatu  (tuotteen toiminnallisuus ja esteettisyys)."

hinta ja laatu eli toiminnallisuus ja esteettisyys arvioidaan, mutta eettisyys ei näytä olevan kriteeri. Kunhan ei maksa yli 170 euroa. 

Täysi turhake.

Mä en ainakaan jaksa kuukausikaupalla metsästää kirppareilta kaikenlaisia vaatteita ja tarvikkeita, jotka ovat käytössä vain hetken. Lapsi kasvaa niin nopeasti, että lastenvaatteisiin on turha painostaa. Vähän yllätyin kyllä noista joistain väreistä ja kuoseista. Ajattelin, että olisi söpömpiä. Kyllä sieltä jotain kivan näköisiäkin löytyy. Mutta noin yleensä melkein kaikki vauvanvaatteet ovat söpöjä, tohon on valittu monia aika rumiakin.

Pelkän talvihaalarin hinta Reiman sivuilla näyttää olevan 130 euroa. Miten se saadaan puristettua tuohon äitiyspakkauksen budjettiin?

Vierailija kirjoitti:

Pelkän talvihaalarin hinta Reiman sivuilla näyttää olevan 130 euroa. Miten se saadaan puristettua tuohon äitiyspakkauksen budjettiin?

Reima ilmoittaa sivuillaan hinnan, johon sisältyy alv. Mutta on silti korkea ilman 24% alviakin. Pistää miettimään, miten pienellä rahalla sitten ne muut vaatteet kilpailutetaan.