Hoitamaton masennus & ahdistus - miten sinulle kävi?
En uskalla alkaa syömään lääkkeitä enkä jaksa mdnnä terapiaan juttelemaan.
Kommentit (6)
Hoidin itse itseni. Kyllähän tuota välillä silti masentaa ja tekisi mieli heittää veivinsä, en kuitenkaan enää suunnittele sitä.
No niin ap, siitä vain lenkille. Kyllä se siitä. Revit vain itsesi ylös ja hoidat itsesi kuntoon. Hop, hop.
Hyviä neuvoja.
LUin filosofiaa ja self-help -kirjoja kognitiivisesta terapiamuodosta ja logoterapiasta, syvennyin zeniin. Pari vuotta yritin tehdä gradua, siitä ei tullut mitään. Kun sain pään järjestykseen tuon lukuprosessin ja työstämisen myötä, tein sen kolmessa kuukaudessa.
En ollut syvästi masentunut, eli en suosittele kaikille.
Välillä on vaikeampia kausia, nyt on taas vähän helpompaa. Pitää yrittää hoitaa itseään parhaansa mukaan, syödä terveellisesti ja ulkoilla, tehdä jotain mielekästä. Kirjoittaminen auttaa jonkin verran kun on vaikeaa.
Kroonistui.
Toisella kerralla otin lääkkeet avuksi ja miliala nousi jo viikossa, koheni ratkaisevasti parissa ja kuukauden kuluttua jo naurattikin aika usein. Sama lääke hoiti hyvin sekä masennusta että ahdistuneisuutta.
Oli kiva nousta aamulla ja mennä rivakasti työhuoneelle , sain työt tehtyä, otin kontakteja ystäviin ja tulin sosiaaliseksi, aloin liikkua jne
Lääkeet todellakin OVAT hyväksi, ne auttoivat alkuun ja sitten sain itse hoidettua itseäni.
Liikunta, ulkoilu, lemmikit, tanssi, hengitysharjoitukset, kiva seura, nauraminen, rakastaminen kaikki ne poistavat masennusta ja ahdistuneisuutta tehokkaasti.
Molemmat oireet lisääntyvät / tulevat siitä että ei elä tässä ja nyt, vaan alkaa elää päänsisällä, netissa, tai virtuaalitodellisuudessa jne
Suosittelen että otat määrätyt lääkkeet. Ne auttavat. Auttoivat minuakin.
Lääkitystä en aloittanut. Huomaan puhumisen auttavan. Ihmiskontaktia, myötätuntoa ja kuuntelua ihminen tarvitsee. Siinä mun tervehtymisen avaimet. Kun jaksaa, ulkoilua ja liikuntaa mukaan, niin mieli virkistyy.
Liikunta on yhtä pätevä lääke kuin ne masennusmössöt.