Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Saiko koronan vuoksi kotona oleilu sinutkin miettimään eroa?
Erotako sitä pitää
10.03.2021 |
Ollaan tehty vuosi etätöitä eikä juurikaan tavattu muita ihmisiä, kun ei olla käyty muualla kuin ruokakaupassa ja lenkillä. En tiedä johtuuko se oudosta vuodesta vai mistä, mutta en tiedä haluanko jatkaa enää mieheni kanssa. Ollaan oltu 15 vuotta yhdessä. Kävin juuri tapaamassa paria kaveria ja kumpikin oli eronnut juuri tuosta syystä, että ei oikein enää rakasta toista ja sen huomasi vasta kunnolla, kun oli vuoden päivät katellu toista 24/7. Kummallakin oli takana noin 10 vuotta ihan jees aikaa. En usko, että meidän suhde enää palautuu entiselleen vaikka nyt palattaisiinkin entiseen normaaliin. Toinen ei enää vaan sytytä. En haluaisi sinkuksi enkä usko, että kummallakaan tulee olemaan sinkkuaikana menekkiä, mutta kai se on pakko erota.
Kommentit (36)
Kaikki epäonnistuneissa parisuhteissa olevat itkevät tänne kokemuksiaan.
Etätyö tuo esiin vain ne onglemat, mitkä suhteessa ovat olleet jo alunperinkin.
Eli sen suhde ei toimi, kumppanista ei välitetä tarpeeksi ja että tunne ja rakkaus ja välittäminen on loppunut jo ajat sitten.
Ap:n aloitukseen vastaavat vain ne, joilla perheessä menee huonosti.
Ne joilla menee hyvin, harvemmin vaivautuvat vastaamaan, sillä he eivät edes vieraile jollakin Vauva.fi palstalla kesken työpäivän.
Ja jos joku heistä seuraisikin palstaa monipuolisesti, koska on pieniä lapsia ja lukee Vauva-palstan muitakin ketjuja kuin tätä Aihe vapaata. Ja sitten kommentoi tätä aloitusta positiivisesti, niin hän saa vain mielettömän määrän alapeukkuja.
Ja tietenkin saa noita alapeukkuja, koska näillä palstoilla liikkuu eniten negatiivisia ja elämässään epäonnistuneita ja katkeria ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eroasia oli kyllä jo pöydällä vähän ennen pandemian puhkeamista. Mutta onhan se vaikeaa jatkaa kumppanin karttelemista, kun mihinkään ei saisi mennä. Lisämausteena vielä miehellä oli jo uusi etsittynä. On sellaista sorttia, joka ei voi hetkeäkään olla ihan vain itsekseen.
Olen kuluneen vuoden aikana miettinyt monta kertaa, että onneksi tuli erottua jo pari vuotta sitten. Korona-aika olisi ollut ihan helvettiä. Isoa perheasuntoa ja omaa saunaa on välillä ollut ikävä, parisuhdetta ei.
Mua hämmästyttää kuinka monen parisuhde perustuu siihen ettei vaan missään nimessä näkisi, kuulisi tai olisi toisen kanssa tiettyä lyhyttä aikaa pidempään. Jos joutuu hetken viettämään toisen kanssa, se on game over. Ihme perusteella te parisuhteisiin alatte.
Vielä kummallisempaa että tämä sama juttu on omien kersojen kohdalla. Ne on ihan jees kun ne voi tuupata hoiton, harrastuksiin, kavereille, kouluun, pois silmistä mahdollisimman pitkäksi aikaa. Jos jonkun aikaa joutuu kersaansa katsomaan kotona niin nuppi hajoaa.
Ei voi ymmärtää. Kyllä te olette vähän pimeetä porukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Mua hämmästyttää kuinka monen parisuhde perustuu siihen ettei vaan missään nimessä näkisi, kuulisi tai olisi toisen kanssa tiettyä lyhyttä aikaa pidempään. Jos joutuu hetken viettämään toisen kanssa, se on game over. Ihme perusteella te parisuhteisiin alatte.
Vielä kummallisempaa että tämä sama juttu on omien kersojen kohdalla. Ne on ihan jees kun ne voi tuupata hoiton, harrastuksiin, kavereille, kouluun, pois silmistä mahdollisimman pitkäksi aikaa. Jos jonkun aikaa joutuu kersaansa katsomaan kotona niin nuppi hajoaa.
Ei voi ymmärtää. Kyllä te olette vähän pimeetä porukkaa.
Ei kai mikään parisuhde ole alkujaan sellainen, ettei toisen seuraa kestä. Ja mistä sinä nyt nuo lapset siihen keksit? Olisiko kuitenkin hieman eri asia? Valoja vain sinnekin päälle ja ikkunaverhoja auki ja mukavampaa päivänjatkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö se vanhastaankin ole niin että eroja haetaan paljon lomien jälkeen. Liikaa aikaa katsella toista ja miettiä että onko suhde sittenkään hyvä?
Joo. Ollaan oltu yhdessä jo yli 20 vuotta mutta tämä jatkuva yhdessä olo todella syö meidän parisuhdetta. Oli paljon mukavampaa silloin kun ei oltu ihan koko ajan yhdessä ja kummallakin oli omiakin menoja, ystäviä ja harrastuksia.
En edes pidä suhdettamme huonona mutta ei kai silti ole ollut tarkoituskaan, että olisi yhden ihmisen kanssa 24/7 jatkuvasti.
Nyt ei ole enää mitään puhuttavaakaan kun ei harrastuksista ja muualta tule mitään virikkeitä ja keskustelun aiheita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki epäonnistuneissa parisuhteissa olevat itkevät tänne kokemuksiaan.
Etätyö tuo esiin vain ne onglemat, mitkä suhteessa ovat olleet jo alunperinkin.
Eli sen suhde ei toimi, kumppanista ei välitetä tarpeeksi ja että tunne ja rakkaus ja välittäminen on loppunut jo ajat sitten.
Ap:n aloitukseen vastaavat vain ne, joilla perheessä menee huonosti.
Ne joilla menee hyvin, harvemmin vaivautuvat vastaamaan, sillä he eivät edes vieraile jollakin Vauva.fi palstalla kesken työpäivän.
Ja jos joku heistä seuraisikin palstaa monipuolisesti, koska on pieniä lapsia ja lukee Vauva-palstan muitakin ketjuja kuin tätä Aihe vapaata. Ja sitten kommentoi tätä aloitusta positiivisesti, niin hän saa vain mielettömän määrän alapeukkuja.
Ja tietenkin saa noita alapeukkuja, koska näillä palstoilla liikkuu eniten negatiivisia ja elämässään epäonnistuneita ja katkeria ihmisiä.
Kieltämättä viestistäsi huomaa sen, että palstoilla liikkuu enimmäkseen negatiivisia ja elämässään epäonnistuneita ja katkeria ihmisiä. Tuskin olet itse koskaan edes parisuhdetta nähnytkään.
Ei saanut pelkästään miettimään vaan myös toteuttamaan. Tietty seuraavaa suhdetta ei nyt löydy, kun se on käytännössä Tinderin varassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
15 vuotta yhdessä ja tuntuu, että kulunut vuosi on parisuhteen kannalta ollut yksi parhaista. Tehdään molemmat etätöitä ja ollaan noudatettu rajoituksia mutta nyt jutellaan paljon enemmän ja on rennompaa. Ehkä siihen liittyy sekin, että arki rullaa paremmin ja kotiin tulee kiinnitettyä enemmän huomiota. Jostain syystä energiaakin on enemmän ulkoilla ja laittaa ruokaa.
Päinvastoin, kulunut vuosi on vain syventänyt suhdettamme entisestään. Olen ikikiitollinen että sain elää tämän oudon ja pelottavan vaiheen yhdessä sielunkumppanini kanssa. Hän on paras ystäväni, ihminen joka samaan aikaan täyttää elämäni taialla ja pitää minut maan tasalla ja järjen päässä. Vankkumaton tuki ja turva ja samalla hauskin viihdyttäjä loputtomilta tuntuvien päivien, viikkojen, kuukausien läpi. En tiedä miten olisin selvinnyt tästä ilman häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helsingissa kantakaupungissa kannattaa olla varovainen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kaikki epäonnistuneissa parisuhteissa olevat itkevät tänne kokemuksiaan.
Etätyö tuo esiin vain ne onglemat, mitkä suhteessa ovat olleet jo alunperinkin.
Eli sen suhde ei toimi, kumppanista ei välitetä tarpeeksi ja että tunne ja rakkaus ja välittäminen on loppunut jo ajat sitten.
Ap:n aloitukseen vastaavat vain ne, joilla perheessä menee huonosti.
Ne joilla menee hyvin, harvemmin vaivautuvat vastaamaan, sillä he eivät edes vieraile jollakin Vauva.fi palstalla kesken työpäivän.
Ja jos joku heistä seuraisikin palstaa monipuolisesti, koska on pieniä lapsia ja lukee Vauva-palstan muitakin ketjuja kuin tätä Aihe vapaata. Ja sitten kommentoi tätä aloitusta positiivisesti, niin hän saa vain mielettömän määrän alapeukkuja.
Ja tietenkin saa noita alapeukkuja, koska näillä palstoilla liikkuu eniten negatiivisia ja elämässään epäonnistuneita ja katkeria ihmisiä.
Siis vauva.fi on loistava paikka tuhlata työaikaa oli työpisteellä tai etätöissä, mitäs se sinä täällä sitten teet, käytkö täällä ihan huvin vuoksi ns. omalla ajalla, sinähän se vasta hullu ootkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei, on päinvastoin ollut enemmän aikaa toisillemme ja perheenä myös. Yhdessä 17 vuotta ja pari lasta. Ihanaa kun on ollut kiireetöntä rauhallista arkea, joskin kaivataan molemmat kyllä irtiottojakin ja olisi ihana pystyä suunnittelemaan tulevaa. Vaikeinta ehkä ollut elää tässä hetkessä, kun on tottunut suunnittelemaan kaikenlaista. Tehdään kyllä normaalistikin asioita yhdessä eikä erillään joten ei ole ollut vaikeuksia sopeutua toisen läsnäoloon, kun se on tavallisestikin sellainen asia mihin on halunnut panostaa eli olla toisen kanssa.
Ehkä tilanne olisi eri jos olisi tullut työttömyyttä tms. Ihan normaalisti ollaan oltu töissä, kumpikaan ei voi olla etänä. Eikä ole koronakaranteenia ollut tms.
Itseasiassa tämä korona-aika on saanut minut tajuamaan, etten olekaan millään tavalla sinut ikisinkkuuteni kanssa vaikka toisin kuvittelin ja minä haluankin edelleen löytää sen ihmisen jonka kanssa kumpikin meistä on onnellisempi yhdessä kuin yksin.
Samalla on myös selkiytynyt aiempaakin paremmin mitä ominaisuuksia en miehessä voi hyväksyä.
N40+
Alue: Aihe vapaa
Ei, meillä on mennyt tosi hyvin ja olen ollut onnellinen, että minulla on juuri tämä mies ja lapset jonka kanssa viettää tiiviisti aikaa yhdessä.
On hyvä muistaa, että kyllä pariskuntia eroaa ihan joka vuosi, koronaa tai ei. Normaalitilanteessa on vain helppo ns. suorittaa elämää, keksiä tekemistä ja mennä omia menojaan ja nyt tässä tilanteessa kun nämä menot on riisuttu, voi nähdäkin ettei oikeasti ole onnellinen. Mutta miettisin silti ensin miten saada nykyinen parisuhde toimimaan, nyt on aikaa sen huoltamiseen. Ja jos sittenkään ei toimi niin vasta sitten ero. Ei se eronkaan jälkeen mitään helppoa elämää ole..
Ja yli 20 vuoden liitom kokemuksella sanon tämän, mukana on ollut heikkoja hetkiä ja pahimmassa vaiheessa sitä huoltotyötä tehtiin kaksi pitkää vuotta. Ero oli silloin mielessä usein, mutta onnellinen olen tänä päivänä ettei siihen päädytty.