Yhdessä asuminen kamalaa
Muutimme 50m2 kaksioon, jossa on avokeittiö. Mies pelaa online-pelejä kuulokkeet päässä ja juttelee kavereilleen, joka olis iha fine ellei kone olis meidän olohuone-keittiössä. En jaksa kuunnella sitä röhnötystä niin nyt olen ajautunut meidän makkariin sitten. Istun täällä makkarissa parhaimmillaan 5 h, kun en tykkää siitä kovasta äänestä. Konetta ei voi siirtää makkariin, koska sitten en pysty mennä nukkumaan, jos mies pelaa. Tuntuu että oma tilani kotona on "rajoittunut". Olen tässä makkarissa koko ajan, kun täällä sentään saa olla rauhassa. Olisi kiva hengailla rauhassa itsekseen olohuoneessa, mutta ei. Auttaako tähän muu kuin isompaan kotiin muuttaminen?
Kommentit (52)
Kaikenlaisia ongelmia ihmisillä on nykyään. :D :D
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlaisia ongelmia ihmisillä on nykyään. :D :D
Se on tätä nykypäivää... digitalisaatio :D
Pelaaminen oli meillä yksi eron syistä. Ex vielä poltti pilveä siihen päälle niin pääsi uppoutumaan paremmin pelin maailmaan. Jostain syystä jaksoin katsella touhua melkein 10-vuotta, kunnes aloin haaveilla perheestä ja totesin, että tuosta ei ainakaan minun kanssa tule vanhempaa. Muutettiin myös kolmioon, ei se mitään auttanut, oli vain päivät pitkät siellä omassa huoneessaan, kuin teinipoika. Nykyään olen miehen kanssa kenen harrastusta on miellyttävä kuunnella, musiikki siis. Eli kai pelaajan kanssakin pärjää mutta olisi hyvä, että olisi itsekin kiinnostunut pelaamisesta tai olisi paljon omia harrastuksia, että pelaaminen ei vie niin paljon huomiota suhteelta.
Mitenköhän se onkin aina juuri miehen harrastus, joka valtaa yhteisen kodin ja jonka mukaan eletään. Näin tuntuu olleen aina jo ennen pelaamistakin sekä omissa että tuttujen kodeissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä näitä provoja oikein sikiää.
Ja miksi aina tietyt tyypit näitä tekevät? Jopa useita saman vuorokauden aikana.
Siis tätä en ymmärrä, millä perustella keskustelut luokitellaan "provoiksi".
Mm. siten että tekstistä huomaa, että sen mielikuvituksen tuotetta, fantasiaa ja tehty vain siksi, että saa puhekumppanin tai siis tässä tapauksessa kirjoittajakumppaneita.
Provossa ei ole asiallisia perusteluja, se on yleensä tahallaan kärjistetty, ja loppu tiettyyn asiaan, joka saa muut liikkeelle palstalla.Vähän lukemis-ja kirjoitustaitoja omaavat ihmiset sekä ne joilla on elämänkokemusta sun muutakaan kokemusta ei juuri ole, eivät hevin provoja huomaa.
Vaan menevät railakkaasti lankaan.
Terveisin Suomen kielen opiskelija, tuleva äidinkielen opettaja.
taidat itse provoilla, kun etsimällä etsit syitä miksi jokin olisi mielikuvituksen tuotetta. et vain itse ole elänyt peliriippuvaisen ihmisen kanssa.
Ja höpö höpö hän mikään provo ole, hänhän on Suomen äidin Kielen-opettaja!
En varmaan (enää) jaksaisi miestä, joka paljonkin pelaa puhuen samalla muille.
Pelaaminen itsessään ei haittaa, mutta se jatkuva hölötys kyllä.
Oikeat miehet ei pelaa mitään nettipelejä kuulokkeet päässä. Teineille ok.
Kuka muka haluaa elää elämänsä omassa kodissaan vastamelukuulokkeet tai korvatulpat korvissa? Tai jatkuvassa metelissä? Ei sellainen ole luonnollista eikä terveellistä. Asukoot mölyäjät yksinään, niin on kaikille parempi. Mikä pakko muutenkaan on asua yhdessä? Voihan sitä olla yhdessä ja nähdä silloin kun molemmille sopii.
Ei minua kiinnostaisi tuollainen koti lainkaan. Jos jostain kumman syystä kiinnostaisi tuollainen mies, pitäisi varmaan tehdä niin, että asuttaisiin molemmat omissa kodeissa ja tavattaisiin, jos mies pelaamiseltaan ehtisi ja olisi jotain kivaa tekemistä yhdessä.
Mieshän tietty on ihan onnessaan, että joku maksaa nyt asunnosta puolet, vaikkei se ole samassa määärin toisen osapuolen elintilaa.
Olen itse vähän niuho sen suhteen, että kotona pitää olla hyvä tunnelma ja myös järkevä vuosikausirytmi. Ei mitään pitkälle yöhön valvomisia arkisin. Tuollainen pelaaja pitäisi häätää piharakennukseen, mutta sekin häiritsisi, jos köynäisi sieltä sisään keskellä yötä.
Olen aiemmin kirjoittanut tähän ketjuun (en ole ap) ja tarvitsisin neuvoja! Olen tottunut tähän parisuhteeseen, joten en ole aiemmin kiinnittänyt huomiota siihen miten paljon miehen pelaaminen vaikuttaa meidän arkeen.
Mies pelaa ainakin 30 tuntia viikossa kokopäivätöiden lisäksi. Olen arjessa todella yksinäinen, koska meillä ei ole yhteistä aikaa. Mies ei tee kotitöitä, koska niille ei ole aikaa, joten teen kaiken yksin. Ainakin 2-3 päivänä viikossa peli kestää aamuyölle asti ja joudun nukkumaan sohvalla jos haluan nukkua. Viikonloppuisin esimerkiksi tänään, mies herätti huutamalla pelikavereilleen... hän sanoo että sitten kun korona on ohi niin voidaan tehdä yhdessä kaikkea, sitten kun on kesä ja hyvä sää niin hän lopettaa pelaamisen, sitten kun on auto niin voidaan tehdä kaikkea kun on helpompi lähteä, sitten kun on lapsia niin pelaaminen loppuu jne. En tiedä uskoako. Viime kesän kävin yksin kaikkialla miehen pelatessa kotona.
Onko tässä muuta vaihtoehtoa kuin ero?
Jättäkää ne siat. Kannattaa seurustella vain aikuisten ihmisten kanssa.