Pitääkö minun väkisin pitää yhteyttä isääni

joka ei juuri hyvällä isyydellä ole keulinut, ei edes isoisyydellä. Melkein normaali olen lapsuudestani ja nuoruudestani huolimatta. Ja lapsillani on ollut elämässään isoisä miehen puolelta ja ihanat isoäidit.
Nyt vanhana hän kuvittelee olleensa hyvä isä, syyllistää etten pidä yhteyttä, toitottaa puolelle suvulle kuinka kiittämätön minä olen.
On vaan ihan mahdoton esittää mitään kun en tunne mitään häntä kohtaa. Mulle on ihan sama miten viettää loppuelämänsä, en tahdo häneltä perinnöksikään yhtään mitään. Nuoruudessani olisin ollut rahallisenkin avun tarpeessa, silloin jokaisen piti pärjätä omillaan.