Nuori kysyy - Minkälaista työelämä teillä todellisuudessa on?

Älä jumankaut kerro tai nuori ei mene ikinä töihin.

Itse olen kuljetusalalla töissä. Tykkään työstäni, vaikka päivät ovat välillä pitkiä ja välillä vuorotyöstä johtuen voi olla, että työt alkavat esimerkiksi klo 3 aamuyöllä ja joku toinen päivä sitten taas loppuvat samaan aikaan. Tulevaisuudessa kuljetusalalla työ on hyvin samankaltaista kuin nytkin, joskin varmasti muutoksia on tapahtunut siinä, kulkeeko ajoneuvo bensalla, dieselillä, kaasulla, sähköllä... Uskon, että kaupungeissa sähkökäyttöiset ajoneuvot tulevat myös ammattikäytössä lisääntymään.

Yleisesti ottaen työelämässä todennäköisesti tulee korostumaan koulutuksen merkitys eli entistä enemmän vaatimuksia siitä millaisella koulutuksella mitäkin työtä voi tehdä. Todennäköisesti myös työn fyysinen kuorimitus vähenee entisestään, mutta henkinen lisääntyy.

Insinöörinä etätyötä. Herään milloin tykkään. Teen työni milloin tykkään. Yleensä herään 9-10 välillä aamulla ellei ole palavereita aikataulutettu kovin aikaiseksi. Kliksuttelen erinäisiä suunnitteluohjelmia viiteen tai kuuteen asti iltaan. Välillä saatan keittää kahvit tai syödä pikaisesti jotain. Jos panetuttaa, niin saatan vetäistä käteen kesken työpäivän ja katsella vaikka jynkkyä jos siltä tuntuu. Iltakuuden jälkeen aloitan omalla koneella tekemään kaikenlaista, koodaan omia juttuja tai pelaan. Tätä jatkuu yöhön yhteen tai kahteen asti, sitten nukkumaan. Seuraavana päivä uudestaan.

Mulla on töissä usein olo kuin lapsena et tää nyt menis tähän ja vastais puhelimeen ja tää ottais vastaan "leikki"asiakkaan jne :D En ota työtäni kovinkaan vakavasti siis.

Olen viestintäalalla ja tykkään työstäni todella paljon. Joka päivä on uusia asioita, ja itseään saa haastaa. Palkka on on, ja saan tehdä etätöitä ilman pandemiaankin.

Tulevaisuudesta harva tietää, mutta luulisin että joustava asenne on tarpeen. Ts. Älä pelkää muutosta.

Pätkätöitä riittää. Vakipaikat menee pomojen tai pikkupomojen kavereille, sukulaisille tai muulle sisäpiirille. Näin siis korkeasti koulutettuna työelämässä keskisuurella paikkakunnalla.

Vähemmän stressaavaa kuin opiskelu ainakin.

No, verrattuna kouluun on helppoa, ja ihme kyllä stressitömämpää, vaikka olen yrittäjänä asianajotoimistossa. Ei ole kokeita/tenttejä edessä, asiakasvirta on säännöllinen täällã Vaasa-Seinäjoki (Joskus Kokkolakin) asteilla. Palkkakin on ihan mukava, kun voi maksaa itseelleen palkan osinkoina (listaamattomista osingoista maksaa alta 30% veroa). Kilpailuakaan ei ole, kun oikiksiin otetaan se 500 sisän, josta julkinen puoli kerää puolet ja lopusta Eu ja muut järjestöt puolet.

No, tulevaisuudessa on varmaan aikas samanlaista. Meidän liitto pitää automatisaation virkamenetykset minimissä (lakisääteisyys ja velvoitteet). Kunhan rintama pitä ja ei käy kuin OAJ:lla,niin samaan mallin. Plus kun Eu:sta tulee liuttovaltio, niin sitten vasta korkki aukeaa, kun pakolliset "Suomen osavaltion edustustot" on pakko lähettää sinne sun tänne. Oikeen kunnon räme, Washingtonin tyyliin.

Vierailija kirjoitti:

Vähemmän stressaavaa kuin opiskelu ainakin.

Oi tää on totta! Oma työpäivä päättyy, kun sammutan tietokoneen. Ei ”kotiläksyjä”, enkä mieti töitä vapaalla.

Up

Kyllä se todella hirvittävää on työpaikasta riippumatta. Voittais ees lotossa.

Työelämän raskaus yllätti minut ainakin. Minulle ei varmaan vain sovi 40 h työviikko, koska tunnen olevani hyvin väsynyt, ja tuntuu ettei voimat riitä muuhun kuin työhön.

Erittäin hyvä aloitus.

Paras aloitus todella pitkiin aikoihin tällä palstalla.

Perusaloituksena totean heti sen että:  Koulutus kannatta aina.

Aina.

Olipa sinulla mikä tahansa ammattitutkinto peruskoulun jälkeen, se on aina joka paikassa pelkkää plussaa.

Just nyt elämme vaikeita aikoja, mutta niinkus aina, ne eivät jatku loputtomiin.  Jossain vaiheessa tulee tilanne, jossa töitä on tarjolla enemmmän kuin nyt.

Ja kuten aina, nuorissa on tulevaisuus.  Tulevaisuus on kaikissa teissä nuorissa, vaikka eläisitte nyt tosi vaikeita aikoja ja suuressa epävarmuudessa siitä, mihin kouluttaudun, missä ammatissa saan jatkosskin töitä, tai myös siinä mielentilassa, että kannattaako mitään edes yrittää.

Kyllä kannatta aina yrittää jotain.  Tulevaisuus on aina ollut nuorille suuri kysymismerkki.

Pahinta mitä nuori voisi tällä hetkellä tehdä on se, ettei hän peruskoulun hanki  mitään muuta lisäkoulutusta.

Myos jo ammatissa ja töissa olevat ihmiset joutuvat koko ajan kouluttautumaan lisää ja heidän työkuvansa muuttuu koko ajan.

Jos ihmisellä on jokin perus ammattikoulutus, niin siitä on helpompia hakeutua uusiin koulutuksiin ja ammatteihin, koska hänellä on jo perusnäkemus siitä, mitä koulutus ja ammatti ihmiseltä vaatii.

Jokaisen nuoren kannattaa luotta tulevaisuuteen. Se ei ole samanlainen kuin tämä hetki just tässä ja nyt.

Mutta se ei myöskään ole mikään pelottava mörkö, joka uhkaa sinua ja vie sinulta kaikki mahdollisuudet.

Ei tosiaankaan.

Nuorilla ei ole muuta visoita kuin tulevaisuus.  Ja siinä tulevaisuudessa kyllä pärjää kyllä erittäin hyvin.

Koulutus ja oman elämän haltuun ottaminen ovat niitä avain asioita joihin pitää panostaa.

Silppua, pätkää ja ei oota. Saatan olla töissä päivän, viikon, kuukauden tai useamman tai sitten saatan olla työtön. Mitään on turha ennakoida koska en tiedä juuri koskaan olenko töissä vai työtön. Tukien ja töiden yhdistämisen ongelmat on tulleet tutuiksi ja saan olla vähän väliä selvittämässä jotain kun sattuukin työpäivä silloin kun työkkäri keksii esimerkiksi että sun pitää olla cvkurssilla tai en töissä ollessa vastaakaan puhelimeeni. Toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta en tule luultavasti eläessäni saamaan joten tulevaisuus on varmaan tätä loputonta epävarmuutta ja yritystä sovittaa työn teko ja tuet yhteen.

Vierailija kirjoitti:

Älä jumankaut kerro tai nuori ei mene ikinä töihin.

Juuri näin! Ihmiset pitää huijata salaamisella, tyhjillä lupauksilla sekä saduilla kaikkeen kurjaan. Pitää huijata ne ainakin töihin ja avioliittoon. Täytyy tehdä noista sitoutumisista sellainen vankila ettei ihmiset sitten pääse pakoon. Loukussa loppuiäksi, hahhaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä jumankaut kerro tai nuori ei mene ikinä töihin.

Juuri näin! Ihmiset pitää huijata salaamisella, tyhjillä lupauksilla sekä saduilla kaikkeen kurjaan. Pitää huijata ne ainakin töihin ja avioliittoon. Täytyy tehdä noista sitoutumisista sellainen vankila ettei ihmiset sitten pääse pakoon. Loukussa loppuiäksi, hahhaa!

PS. Hei ap. Työelämä on tosi ihanaa. Melkein kuin menisi naimisiin.

Tällä hetkellä ei edes tunnu työltä, kun teen etänä. Herään klo 8.45-> työt aloitan klo 9 ja lopetan klo 17. Kukaan ei kyttää, joten koska pystyn tekemään tarvittavat tehtävät keskimääräistä nopeammin, niin päivään mahtuu paljon luppoaikaa.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on töissä usein olo kuin lapsena et tää nyt menis tähän ja vastais puhelimeen ja tää ottais vastaan "leikki"asiakkaan jne :D En ota työtäni kovinkaan vakavasti siis.

<3 Otin sut just mun esikuvakseni.

Vierailija kirjoitti:

Vähemmän stressaavaa kuin opiskelu ainakin.

Ainakin, jos ei työpaikkakiusata.

Kenekään nuoren ei pidä samaistua niihin nuoriin, jotka ovat epäonnistuneet tai syrjäytneet yheiskunnassamme.

Peruskoulun ansioista kaikilla suomalaisilla on nykyisin samat lähdöt kohdat elämään.

Toisin oli ennen, vain ne joilla oli varaa, pystyivät laittamaan lapsensa oppikouluun.

Tottahan nuorten lähtökohdat edelleen vaikuttavat jotenkin heidän elämäänsä, sitä ei voi kieltää.

Tosiasia on kuitenkin se, että nyky-yhteiskunta tarjoaa jokaiselle ihmisille perus lähtökohdat parempaan elämään, kuin mitä menneinä vuosikymmeninä.

Ja tulevaisuuteen pitää aina luottaa.  Monet nykyiset ammatit poistuvat, koska tekniikka ja digitalisaatio kehittyy hurjaa vauhtia.

Mutta se ei ole este, kouluttautua johonkin ammattiin.  Useimmat jo nyt työssä olevat ihmiset, ovat joutuneet rankan muutoksen kohteeksi, oppineet mielettömän määrän uusia asioita työssään ja jopa joutuneet kouluttaumaan aivan uuteen ammattiin. Siksi että heidän tekemänsä työ on kokonaan loppunut  tekniikan myötä.

Tulevaisuudessa on paljon uusia töitä ja ammatteja. Sellaisiakin, joita ei edes nyt tule ajateelleksi.

Olen sitä mieltä, ja kannatan voimakkasti sitä, että toisen asteen koulutus tulee pakolliseksi.

Näin jokainen nuori saa ainakin peruskäsityksen juuri nyt tässä olevasta yhteiskunnasta ja siinä tarvittavista työntekijöistä.

Kun on valmiina jokin tietty ammattikoulutus ja tutkintoa, on siitä helpompai kouluttautua johonkin uuteen työhön ja ammattin, koska peruskoulutus asioista on jo valmiina aivoissa.