Syytän vanhempiani syntymästäni

Voi kulta.. ei ole helppoa sinulla! Halaus sinulle ja voimia, päivä kerrallaan. Tuollaisissa oloissa kasvaneella on myös mahdollisuuksia, voit olla kuin hiomaton timantti, joka ajan kuluessa löytää oman paikkansa elämässä ja ymmärtää toisia, joiden elämä ei ole sujunut niin täydellisesti. Jos pääsisit terapiaan, se voisi auttaa sinua käymään läpi vaikeita kotioloja ja löytämään omia vahvuuksia. Uskon sinuun!❤

Jos toinen vanhempi on alkoholisti ja käytös riehuvaa häntä ei voi auttaa tai muuttaa, vaan toisen vanhempasi pitäisi erota ja muuttaa kanssasi eri asuntoon. Ja sopia ettet näe alkoholia juovaa enää. Olkoonkin pienet tulot eroavalla, hakupaperit eri asuntoon ja muuttoraha kaavakkeella. Jos vanhempi ei suostu eroamaan, voisit keskustella jonkun tahon kanssa joka kannustaa häntä muuttoon. Tai sitten mene asumaan sukulaiselle tai kummille joka on fiksu /kiva, kuuntelee sinua, eikä mikään ikävä diktaattori (ei sen juovan sukulainen tai kaveri). Kun pääset eroon ongelmia aiheuttavasta vanhemmasta lähtemällä asumaan muualle, elämänlaatusi paranee ja voi näkyä jopa valoa. Tuo ahdistaisi jokaista, jos toinen vanhempi käyttäytyy kuin teini, ei ole normaaleja rajoja ja vie rahasi. Ei kukaan ansaitse sellaista! On myös kriisipuhelin nimettömänä ja joku muukin ratkaisu joka voi auttaa sinua. Jäämällä sinne sama jatkuu (miksi sinun pitäisi katsoa sitä), toisen vanhempasi pitäisi ottaa vastuuta muuttamalla erilleen tai sukulaisen auttaa sinua - mitä mummot sanovat. Lastenkoti ei olisi hyvä ratkaisu (siellä asuu paljon juovia myös ja osa on rikollisia jo). Oletko sen ikäinen että voit muuttaa opiskelemaan muualle vai onko siihen aikaa.

Vanhempien ongelmat ei oo koskaan lapsen vika. Tollanen käytös vanhemmilta ei oo millään tavoin normaalia eikä tervettä, ei mikään ihme jos se masentaa sua.

Mee jutteleen/ota yhteyttä vaikka koulussa terkkariin tai sun opettajaan ja kerro mitä kotona tapahtuu, kriisipuhelimeen, mihin vaan auttavaan tahoon, Vaikka nyt tuntuu pahalta niin myöhemmin elämässä voi oikeesti mennä paremmin ja elämään tulee uusia sävyjä, toivoakin. Sit huomaa et mä selviydyinkin kaikesta paskasta.

Moni oikeedti selviytyy traumaattisesta lapsuudesta mut siihen tarvitaan tukea ja apua, uskalla pyytää!! Mitä aiemmin uskallat kertoo jollekin, sitä nopeemmin tilanteeseen voi tulla muutos. Yksin ei tarvii selviytyy.

Ite voin todella huonosti vanhempien todella riitaisan avioliiton aikana ja mietin myös kuolemaa, mutta nyt 10v myöhemmin oon jo aikuisempi ja valmistumassa meijän perheen ensimmäisenä yliopistosta. Eli joo, kyllä huono osaisuus periytyy ehkä jollain tavalla, kaikista huonoista malleista en oo ihan päässy eroon, mutta me voidaan myös katkoa sukupolvien huonoja ketjuja ja muuttaa omaa tilannettamme! Mut pelasti se että juttelin luotettaville aikuisille siitä miten huonosti voin, vanhemmat vihdoin eros ja muutinkin jo pian omilleni ja otin vanhempiin etäisyyttä.

Oikeesti, sun itsetunto voi parantua kaiken vaikeenkin jälkeen ja on mahdollista löytää oma ainutlaatuisuus ja osaaminen ja elämänhalu ja kehittää niitä mut sun täytty uskaltaa pyytää apua joltain aikuiselta joka auttaa sua eteenpäin tosta tilanteesta. Älä anna häpeän estää sua, se ei ole sun vaan sun vanhempien häpeä, ja on niiden kyvyttömyydestä johtuvaa.

Sinä itse päätit projisoida itsesi fyysisen kehon illuusioon aika-avaruusjatkumoon. Älä syytä vanhempiasi siitä.

Tulet varmasti selviämään ja elämään vielä hyvän elämän. Muuta kotoa opiskelemaan heti kun mahdollista, mielellään hieman kauemmas kotipaikkakunnastasi. Niin ja pysy erossa alkoholista ja päihteistä, niillä saat kyllä omankin elämäsi pilattua jos annat niin tapahtua.

Huono-osaisuus ei välttämättä periydy, lähipiirissänikin on pari todella ankeista lapsuuden olosuhteista erittäin hyvään ammattiin ja tasapainoiseen elämään noussutta henkilöä. Kaikki on itsestäsi kiinni, opiskele sellainen ammatti joka työllistää edes kohtalaisen varmasti ja älä koskaan ota itsellesi ongelmaista/väkivaltaista/alkoholisti tms. puolisoa.