Milloin viimeksi itkit ja minkä takia?
Tajusin, että itken tosi harvoin. Vaikka surettaa niin yleensä ei itketä. Viime kerta taisi olla, kun katsoin jotain elokuvaa useampi vuosi sitten.
Kommentit (67)
Joskus lapsena alle 10v. Kaaduin alamäessä pyörällä.
M48
Mummon hautajaisissa viime toukokuussa.
Itken arviolta joka päivä, joskus useasti. Harvoin asia on suuri, liikutun vain helposti. Ahdistuksesta itkin tosin pari päivää sitten liittyen isoon työasiaan, tosin luulen että hormonaalisella tasapainolla oli jotain tekemistä asian kanssa. :D
T. erityisherkkä
Tammikuun lopulla Astro's Playroom sai itkee ilosta, nostalgiasta ja muistoista.
Outoa että jotkut itkevät noin harvoin. Minä itken lähes päivittäin erilaisista syistä :D reagoin hyviin ja ikäviin asioihin itkemällä
Itkin elämäni toivottomuutta kun en voi tehdä mitään työtä koskaan. Ei se että pitää elää köyhänä, se ei haittaa, mutta se että on sen takia pysyvästi jotain paarialuokkaa eikä voi perustaa perhettäkään (siihen kun on vielä muitakin esteitä).
Kunnallisen terveydenhuollon alennustilan takia Espoossa. Terveyskeskuksia ei käytännössä ole enää. Jos yrität soittaa terveyskeskukseen, siinä numerossa vastaa automaatti, joka kertoo että ”sinulle soitetaan takaisin mahdollisimman pian”, joka tarkoittaa ehkä vuonna 2024, jos koskaan. Mikäli taas yrität mennä terveyskeskukseen paikan päälle, et pääse sisälle, koska sinne pääsee vain ajanvarauksella - ja milläs varaat ajan kun puhelimeen ei vastata.
Julkisesti Espoo ei tästä pukahda, mutta julkinen terveydenhuolto on täällä pelkkä pahvikulissi.
Eilen.Kun katsoin kynttilämerta Atson muistoksi.Sydän särkyi.
Kyyneleet valuvat pitkin poskia parasta aikaa alakuloisuuden ja masennuksen takia.
Jospa huomenna olisi parempi päivä, vaikkakin sunnuntait ovat kautta aikain olleet mulle jollain tapaa vaikeita.
Itkin ilosta ja liikutuksesta, kun kuulin, että siskoni vävy auttaa paljon siskoni muutossa, ihan oma-aloitteisesti.
Surusta olen itkenyt näiden kiusattujen lasten puolesta, joita kukaan ei auta, vaikka mikä olisi. Ja heitä on paljon, juuri tälläkin hetkellä. Tämä asia vaatii oikeustoimien muuttamista. Kiusaaminen on aina tapon yritys ja rangaistava teko, josta ei voi selvitä ehdonalaisella. Myös korvaukset uhrille on oltava sadoissa tuhansissa. Jonkinlainen toimielin on perustettava, johon kuka vaan voi ilmoittaa kiusaamiset anonyymisti. Tämän jälkeen niihin on pakko puuttua. Kiusaajia ei saa suojella millään verukkeella.
20 vuoteen en ole itkenyt ja sitten joutui alkaa pillittämään, minkäs muunkaan kuin naisen takia. M40
Kun kuuli radiosta Vexi Salmen kuolleen. Vexin mukana loppui yksi merkittävä ajanjakso suomalaista musiikkia.
Kuuntelin Irwinin Maailma on kaunis enkä voinut pidätellä kyyneleitäni, en tainnut kyllä yrittääkään.
Tänään.
Koska oli taas yksi tilanne miehen kanssa jossa tunsin totaalista toivottomuutta ja surua, avioliittomme on sirpaleina, mutta kumpikaan ei kykene repäisemään itseään siitä irti, säälittävää.
Yli puolet elämästäni ollut hänen kanssaan, mitään muuta en uskalla enkä osaa enkä jaksa.
Itken useamman kerran kuukaudessa.
N43
Tänään, Koskelan tapahtumien vuoksi. Olen itkenyt tällä viikolla useampana päivänä samasta syystä.
Minäkin itkin tänään Koskelan tapahtumien vuoksi. Olen itkenyt sen pojan kohtaloa siitä asti kun siitä uutisoitiin ja koko ajan tullut vain kamalampia yksityiskohtia esiin.
Eilen illalla 15-vuotiaan lapseni kertoessa ettei koe voivansa puhua minulle asioistaan vaan juttelee niistä mieluummin ystävänsä äidille. Pystyn kyllä olemaan kiitollinen siitä, että on löytänyt aikuisen jolle puhua, mutta mielettömän pahaltahan tuo tuntui kuulla.
Kyllä Koskelan tapaus sai silmät kostumaan.
Demokratian menetys. Suomessa. Vuonna 2021