"Siepin (29v) mukaan hänellä on haaveissa oma perhe JOSSAIN KOHTAA, mutta tällä hetkellä hän haluaa nauttia unelmatyöstään ja elää itselleen."

Se milloin lapsia hankkii tai hankkiiko ollenkaan on oma asia. Kyllä 30-vuotiaalla on vielä monta hedelmällistä vuotta jäljellä vaikka hedelmällisyys laskeekin.

Itselle on aivan selvä asia asia että lapsia hankitaan sitten kun on sopiva puoliso siihen ja taloudellinen tilanne on tarpeeksi vakaa. Ja että on valmis lapsen hankintaan ja henkinen terveys on tarpeeksi hyvä. Osa ihmisistä tuntuu olevan sitä mieltä, että näistä asioista pitää joustaa lastenhankinnassa. Pitäisi kelpuuttaa kuka vaan mies joka kelpuuttaa ja hankkia lapsia vaikka epäsäännöllisistä pätkätöistä saadut rahat ei riitä edes oman itsensä elättämiseen. Jokainen saa tehdä omat päätöksensä mutta älkää painostako muita hankkimaan lapsia vain koska ikää on jo 30.

Naisjulkkiksilla "lapset tervetulleita sitten joskus mutta nyt haluan keskittyä uraani" -kommentti on koodi-ilmaisu sille, että asia ei toimittajalle kuulu eikä ko. julkkis siitä aio sen enempää avautua. Olisi kyllä joskus todella virkistävää, jos joku paukauttaisi vastakysymyksen noihin uteluihin. "Miksi haluat tietää? Olen julkisuudessa poliitikon työni/muusikon urani/mallintöideni/somepäivitysteni takia ja sinä olet kiinnostunut lähinnä lisääntymiselimistäni? He eivät anna julkisuuteen mitään lausuntoja, kiitos vaan mielenkiinnosta." Tosin varmasti puoli kansaa vetäisi tuosta hirveät hernepellot nokkaan, kun ilmeisesti julkisuudessa olevien naisten velvollisuus on vastailla vauvauteluihin seikkaperäisesti ja suloisesti hymyillen. Miesjulkimoilta tentataan perhesuunnitelmia huomattavasti harvemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alle 20v jos nainen tekee lapsen hän on teiniäiti. 25v heittää uransa hukkaan. 30v on jo hieman myöhässä, mutta parhaat vuodet työelämässä menee. 35-50v äiti tekee lapsestaan vammaisen/ ei saa lasta. Sitten seuraa hauta. Koskaan ei ole hyvä.

Jokaisen elämänpolku on omanlaisensa. Ei ole yhtä ja oikeaa tapaa. Tärkeintä on olla itselleen rehellinen ja seurata omia arvojaan.

Sepä se, ja saattaa elää elämänsäkin niin ettei onnistu/ole kumppania/ei halua riittävän ajoissa tms. jolloin aika ajaa ohi. Ei se kaikkien kohdalla onnistu. Fyysisesti helpointa olisi raskautua jo hyvin nuorena, mutta sehän on jo uhkapeliä jos teininä/nuorena aikuisena raskautuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja hänen asenteensa itkettää sinua koska ________________?

Ihmetyttää vaan, että missä nykynaisten mielestä on se oikea kohta, jos kolmekymppisenä ei vielä huvita.

Kieltämyksessä elävät mummelit alapeukuttavat. 30v nainen on post-prime sekä ulkonäkönsä, että lasten hankinnan suhteen. Se, että nykyajan mukamenevät mukauranaiset lykkäävät lastenhankintaa yli 30 vuotiaaksi ei tarkoita sitä, etteikö naisen paras ikä lisääntyä olisi alle 25 vuotiaana.

Eräs kaverini on fiksu amismuija ja hankki lapset alle 25 vuotiaana ja sanoikin, että ei hän enää kolmekymppisenä niitä hanki koska ei iäkkäänä jaksaisi vauva-arkea.

Sara on haihatteleva hattarapää, joka ei tajua, että hän on 40v silmänräpäyksen päästä ja sitten on myöhäistä hankkia lapsia.

Hyvin sen vauva-ajan jaksaa vielä kolmekymppisenä, ellei ole sairas tai muuten vaan ollut hoitamatta itseään. En usko että Saralla olisi ongelmia jaksaa.

Jaksaa varmasti, mutta nythän kolmekymppinen sanoo oman perheen olevan vain haaveissa "joskus" tulevaisuudessa. Silloin "joskus" ei enää ole kolmekymppinen.

Ja ainakin itselleni oli melko hurjaakin huomata se kuinka salakavalasti se ikä alkaakaan painaa +40-vuotiaana. Olen siis ihan normaalipainoinen ja itsestäni huolehtiva, liikunnallinen ja perusterve ihminen mutta niin vaan nuo hormonaaliset muutokset (vaikkei vielä vaihtareita olekaan) on melkoisia ja vaikuttaa jaksamiseen ja mielialaan. Ei todellakaan käynyt edes mielessä 35-vuotiaana, että vain vajaa 10 vuotta myöhemmin sitä onkin miltei kuin eri ihminen jaksamisen  suhteen. Tai että liikunnasta ei enää palaudukaan kuten ennen ja vaikka kuinka ahkerasti venyttelee niin silti sitä on kuin sahapukki aamuisin ja omituisia kolotuksia on siellä täällä. Ikänäkökin iski ihan yhtälailla nopeasti, mutta sen sentään sai korjatuksi tarpeeksi tehokkailla laseilla, mutta tähän jaksamiseen ei vastaavaa taikatemppua ole.

Eikä tietysti pidäkään, ikääntyminen on ihan normaalia mutta yllättäen se tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alle 20v jos nainen tekee lapsen hän on teiniäiti. 25v heittää uransa hukkaan. 30v on jo hieman myöhässä, mutta parhaat vuodet työelämässä menee. 35-50v äiti tekee lapsestaan vammaisen/ ei saa lasta. Sitten seuraa hauta. Koskaan ei ole hyvä.

Jokaisen elämänpolku on omanlaisensa. Ei ole yhtä ja oikeaa tapaa. Tärkeintä on olla itselleen rehellinen ja seurata omia arvojaan.

Erityisen tärkeää on tietää omat arvonsa nuoresta asti, koska elämä kuluu yllättävänkin nopeasti eikä nuorenakaan ole aikaa hukattavaksi itselle vääränlaiseen elämään.

Etenkin 20-30-vuotiaana elää monellakin tavalla niitä elämänsä tärkeimpiä vuosia joiden varaan rakennetaan oikeastaan koko loppuelämäkin ja siksi tuossa iässä tehdyt virheet omien valintojen kanssa tulee usein monellekin tavalla kalliiksi. Toki moneen asiaan löytyy toinenkin vaihtoehto ja virheet voi korjata, mutta niiden vuoksi hukattua aikaa ei takaisin saa.

Elämä kun ei odota. Valitettavasti.

Vierailija kirjoitti:

Saran henkinen kasvu on jäänyt teini-ikäisen tasolle. Hampaat irvessä väittää olevansa onnellinen, vaikka suru ja epätoivo oikein puskee läpi.

En tietysti voi puhua kuin omasta puolestani, mutta jotenkin olen tunnistavani sitä samaa kuin itsessäni tuossa iässä. Olin siis ulospäin niin onnellinen ja itsenäinen citysinkku, että onnistuin jopa itsekin uskomaan tuohon luomaani rooliin, vaikka todellisuudessa olisin perhekeskeisenä parisuhdeihmisenä halunnut olla perustanut perheen jo liki vuosikymmen aiemmin.

Totuus kun oli hassusti kahdellakin tavalla noloa eli tuolloinkaan ei nuorena vaan saanut olla sitoutumishaluinen vaan piti vaan haluta bilettää ja elää villisti, joten loin tuollaisen "onnellinen bilehile"-roolin itselleni. Toisaalta se vasta noloa epäonnistumista olikin, jos ei sitoutumis- ja perheenperustamishalustaan huolimatta onnistunut löytämään sopivaa puolisoa  ja elämään sitä oman näköistä elämää vaan olikin vasten tahtoaan sinkku. Oli siis helpompi antaa ymmärtää, ettei sellaista elämää edes halunnut vaan tämä bilettäminen ym on just täysin oma valinta..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja hänen asenteensa itkettää sinua koska ________________?

Aloittajan kysymys on erittäin hyvä. Sara ei taida pikku päässään tajuta, että hän on 40v silmänräpäyksen päästä eli jos haluaa lapsen niin se pitäisi hankkia pikapuoliin.

En kykene millään ymmärtämään pikkupäissäni miten toisten ihmisten lisääntymisasiat ovat sinun tai kenenkään muun ongelma.

Unelmatyö on ig perseily, säälittävää.

Ei ole vakavasti otettava tapaus ja ”työstä”nyt puhumattakaan.

Ehkä saa iskettyä vielä jonkun jääkiekkoilijan kun tarpeeksi sitkeesti yrittää, ikää ja massaa vaan tuppaa kertymään,haasteita on luvassa.

Suurin osa alle 35-vuotiaista on vielä hyvin hedelmällisiä, joten siihenkin ikään Saralla on vielä 6 vuotta. Sen jälkeen hedelmällisyys laskee ja riskit kasvaa nopeammin, mutta ei silloinkaan vielä mitenkään radikaalisti. Ongelmia tulee ehkä silloin, jos aloittaa suht myöhään yrittämisen ja löytyykin jotain vikaa hedelmällisyydessä, koska lapsettomuustutkimukset ja - hoidot vievät paljon aikaa.

Kenenkään lisääntyminen ja sen ajankohta ei kuulu muille tippaakaan.

Vierailija kirjoitti:

Naisjulkkiksilla "lapset tervetulleita sitten joskus mutta nyt haluan keskittyä uraani" -kommentti on koodi-ilmaisu sille, että asia ei toimittajalle kuulu eikä ko. julkkis siitä aio sen enempää avautua. Olisi kyllä joskus todella virkistävää, jos joku paukauttaisi vastakysymyksen noihin uteluihin. "Miksi haluat tietää? Olen julkisuudessa poliitikon työni/muusikon urani/mallintöideni/somepäivitysteni takia ja sinä olet kiinnostunut lähinnä lisääntymiselimistäni? He eivät anna julkisuuteen mitään lausuntoja, kiitos vaan mielenkiinnosta." Tosin varmasti puoli kansaa vetäisi tuosta hirveät hernepellot nokkaan, kun ilmeisesti julkisuudessa olevien naisten velvollisuus on vastailla vauvauteluihin seikkaperäisesti ja suloisesti hymyillen. Miesjulkimoilta tentataan perhesuunnitelmia huomattavasti harvemmin.

Sitä en tiedä onko lapsettomiksi jääneiltä naisjulkkiksilta moisia haastatteluissa nuorempana kyselty, mutta muistan itse nuorempana ihmetelleeni kuinka lapseton naisjulkkis kertoo noin 50-vuotiaana haastattelussaan kuinka ne lapset vaan "jäi" tekemättä, kun koskaan ei tuntunut olevan oikea aika ja sitten aikaa ei enää vain ollutkaan.

En siis voinut nuorena ymmärtää ollenkaan kuinka noin voi edes käydä, kun aikaahan on vaikka kuinka.

Nyt olen jo itsekin viisikymppinen ja lapseton enkä ihmettele asiaa enää ollenkaan. Hedelmällisestä iästä kun vähintään ensimmäiset 20 vuotta on ihan maailman suurin katastrofi jos tulee raskaaksi ja abortti on se ainoa vaihtoehto. Tuon aivopesun jälkeen kun ymmärtää, että lapsen saaminen on ihan okei niin eipä se enää välttämättä ihan tuosta noin vaan onnistukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisjulkkiksilla "lapset tervetulleita sitten joskus mutta nyt haluan keskittyä uraani" -kommentti on koodi-ilmaisu sille, että asia ei toimittajalle kuulu eikä ko. julkkis siitä aio sen enempää avautua. Olisi kyllä joskus todella virkistävää, jos joku paukauttaisi vastakysymyksen noihin uteluihin. "Miksi haluat tietää? Olen julkisuudessa poliitikon työni/muusikon urani/mallintöideni/somepäivitysteni takia ja sinä olet kiinnostunut lähinnä lisääntymiselimistäni? He eivät anna julkisuuteen mitään lausuntoja, kiitos vaan mielenkiinnosta." Tosin varmasti puoli kansaa vetäisi tuosta hirveät hernepellot nokkaan, kun ilmeisesti julkisuudessa olevien naisten velvollisuus on vastailla vauvauteluihin seikkaperäisesti ja suloisesti hymyillen. Miesjulkimoilta tentataan perhesuunnitelmia huomattavasti harvemmin.

Sitä en tiedä onko lapsettomiksi jääneiltä naisjulkkiksilta moisia haastatteluissa nuorempana kyselty, mutta muistan itse nuorempana ihmetelleeni kuinka lapseton naisjulkkis kertoo noin 50-vuotiaana haastattelussaan kuinka ne lapset vaan "jäi" tekemättä, kun koskaan ei tuntunut olevan oikea aika ja sitten aikaa ei enää vain ollutkaan.

En siis voinut nuorena ymmärtää ollenkaan kuinka noin voi edes käydä, kun aikaahan on vaikka kuinka.

Nyt olen jo itsekin viisikymppinen ja lapseton enkä ihmettele asiaa enää ollenkaan. Hedelmällisestä iästä kun vähintään ensimmäiset 20 vuotta on ihan maailman suurin katastrofi jos tulee raskaaksi ja abortti on se ainoa vaihtoehto. Tuon aivopesun jälkeen kun ymmärtää, että lapsen saaminen on ihan okei niin eipä se enää välttämättä ihan tuosta noin vaan onnistukaan.

Tai sitten naisella oli ollut kymmenen keskenmenoa, mutta hän ei halunnut, että niitä räävitään julkisuudessa. Ei lehtihaastattelu ole mikään totuuskomissio.

Vierailija kirjoitti:

Unelmatyö on ig perseily, säälittävää.

Vieraiden ihmisten haukkuminen nimettömänä netissä se vasta säälittävää onkin 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja hänen asenteensa itkettää sinua koska ________________?

Ihmetyttää vaan, että missä nykynaisten mielestä on se oikea kohta, jos kolmekymppisenä ei vielä huvita.

Kieltämyksessä elävät mummelit alapeukuttavat. 30v nainen on post-prime sekä ulkonäkönsä, että lasten hankinnan suhteen. Se, että nykyajan mukamenevät mukauranaiset lykkäävät lastenhankintaa yli 30 vuotiaaksi ei tarkoita sitä, etteikö naisen paras ikä lisääntyä olisi alle 25 vuotiaana.

Eräs kaverini on fiksu amismuija ja hankki lapset alle 25 vuotiaana ja sanoikin, että ei hän enää kolmekymppisenä niitä hanki koska ei iäkkäänä jaksaisi vauva-arkea.

Sara on haihatteleva hattarapää, joka ei tajua, että hän on 40v silmänräpäyksen päästä ja sitten on myöhäistä hankkia lapsia.

Hyvin sen vauva-ajan jaksaa vielä kolmekymppisenä, ellei ole sairas tai muuten vaan ollut hoitamatta itseään. En usko että Saralla olisi ongelmia jaksaa.[/quote

Sarahan ei aio hankkia lapsia nyt 30 vuotiaana vaan lykätä sitä"johonkin toiseen aikaan"

No jaa. Itse olen 33 ja tulin juuri raskaaksi ensiyrittämällä. Turhaan olisin alle 30-vuotiaana paniikkivauvan vääntänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja hänen asenteensa itkettää sinua koska ________________?

Ihmetyttää vaan, että missä nykynaisten mielestä on se oikea kohta, jos kolmekymppisenä ei vielä huvita.

Minulle oikeat hetket hankkia lapset oli 39v ja 43v, muista naisista en tiedä, eikä kiinnosta. Ihmettele sinä vaan rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sara tarvitsisi oikeasti hyvän ja kunnollisen miehen itselleen, mutta varmaan päätyy johonkin turhaan julkkikseen taas. Ja lopun voivatkin kaikki arvata.

Sara ei ymmärrä, että sellaiset miehet, joita hän havittelee, saavat kauniita naisia, jotka ovat myös fiksuja. Pelkällä kauneudella ei pitkälle pötkitä, jos ei ole mitään muuta annettavaa. Rimaa vaan alemmas. Joku samanlainen ulkonäkökeskeinen tyhjäpää olisi realistisempaa.

Saralle sopisi joku fiksu kunnon mies. Ulkonäkökeskeiset tyhjäpäät on jo nähty.[/quote

Kun ulkonäkö alkaa rapistua niin alkaa fiksut kunnon miehet kiinnostamaan ulkonäkö keskeisten tyhjäpäiden eli komeiden miesten sijaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja hänen asenteensa itkettää sinua koska ________________?

Aloittajan kysymys on erittäin hyvä. Sara ei taida pikku päässään tajuta, että hän on 40v silmänräpäyksen päästä eli jos haluaa lapsen niin se pitäisi hankkia pikapuoliin.

Hän varmaan tajuaa asian aivan hyvin. Mutta jos ei ole kumppania, jonka kanssa lapsen yrittäminen olisi juuri parhaillaan realistista, niin mitä pitäisi tehdä?

S ymmärtääkseni elelee sinkkuna.

Surkutella?

Eikö missille muka löydy miestä parisuhteeseen?

Hankalalta vaikuttaa ainakin Saralle. Osaa kuitenkin jutella ainakin kolmesta asiasta, minä, minä ja minä.

Jos minua haastatellaan tai pidän omaa blogia tai instaa,sinustako pitäisi puhua? Ei vaan minusta,minusta ja minusta.

Kyllä on ilkeitä kommentteja.

Kommentti oli täysin osuva. Neiti sara siepin päässä ainut asia on neiti sara sieppi itse eikä hän muusta osaa puhua ja kaiken huipuksi kuivttelee, että jos hän menee julkiselle paikalle niin kaikki ihmiset katsovat häntä.

Mitä väliä? Selvästikään hänellä ei mitään pakottavaa vauvakuumetta ole. Toisilla on muutakin kiinnostuksen kohteita elämässään kuin pukata lapsia maailmaan mahdollisimman nuorena.