Miten työkyvyttömyyseläkkeelle?
Käsittelen nyt vapaaherraksi pääsemisen kriittisimpiä vaiheita eli eläkkeen ansaitsemista ja kuntoutustuelle pääsemistä. Kun kerran on päässyt kuntoutustuelle, eläke on käytännössä taputeltu, sillä kuntoutustuen jatkohakemuksista hylätään vain muutama prosentti. Kuntoutustuella pitää vain jaksaa roikkua iästä riippuen n. 5 - 10 vuotta.
Ensimmäinen askel on tietysti hankkia työpaikka. Ainakin virkamiehen eläkkeen suuruus riippuu pitkälti siitä, miten isot tulot ovat olleet 5 vuoden aikana ennen sairastumista. Hyvä keino on esimerkiksi työskennellä opettajana, joka tekee mahdollisimman paljon ylitunteja. Siinä alkaa sitä paitsi kehittyä helposti jopa aitoja burn out -oireita.
Kun viisi vuotta on täynnä, on aika hankkiutua lääkärin pakeille. Siellä kannattaa kertoa surkeana itsemurhasuunnitelmista, jotta pääsee sairaalaan. Itkeminen ei ole pakollista, mutta jos siinä on hyvä, se on mahdollista. Näin pääset sairaalaan.
Sairaalassa ei tarvitse kuin olla perussurkeana. Paranemisen merkkejä ei kuitenkaan pidä näyttää ainakaan 3 - 6 kuukauteen. Kun sitten esimerkiksi 6 kuukauden jälkeen kotiutuu sairaalasta, on vaikein osa takana. Sen jälkeen täytyy vain olla surkean ilpon oloinen tavatessaan hoitajaa tai lääkäriä. Nämä junailevat sitten sinulle kuntoutustuen, kun 1 vuosi sairastumisesta on kulunut.
Lopeta siis sinäkin turha orjaraadanta ja liity nykyajan aatelistoon!
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
Vinkkejä työkyvyttömyyseläkkeellä olevalta:
- Älä peseydy
- Älä vaihda puhtaita vaatteita usein
- ole masentunut (yllä olevat ovat masennuksen merkkejä, vaikka sopivatkin myös hyvin ihan vain laiskalle). Masentunutta ei myöskään kyseenalaisteta. Se on tabu nykyään.
- Ole sosiaalisesti huono (älä katso silmiin puhuessa, pälyile ympäriinsä)
Näillä vinkeillä pääset pois työelämästä. Eihän se raha iso ole, mutta eipähän tarvitse tehdä mitään.
Voi se raha aika hyvä olla, jos on saanut hyvää palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vinkkejä työkyvyttömyyseläkkeellä olevalta:
- Älä peseydy
- Älä vaihda puhtaita vaatteita usein
- ole masentunut (yllä olevat ovat masennuksen merkkejä, vaikka sopivatkin myös hyvin ihan vain laiskalle). Masentunutta ei myöskään kyseenalaisteta. Se on tabu nykyään.
- Ole sosiaalisesti huono (älä katso silmiin puhuessa, pälyile ympäriinsä)
Näillä vinkeillä pääset pois työelämästä. Eihän se raha iso ole, mutta eipähän tarvitse tehdä mitään.
Voi se raha aika hyvä olla, jos on saanut hyvää palkkaa.
Ehkäpä, jos on ollut töissä. Minä en koskaan ollut. Paras puoli masentuneen esittämisessä on muuten se, että voit nähdä kamuja ja elää kuten ennenkin. Kyseenalaistaminen on tabu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi läheistäni on "hankkiutunut" sairaseläkkeelle. Oleellista on ollut:
- sen verran korkea ikä, että eläke myönnetään lopullisesti ja ylipäätään helpommin, eikä kuntoutukseen laiteta enää kauheasti paukkuja. Ikää heillä oli 55-60
- henkisesti vaativa ihmissuhdeammatti. Toinen opettaja, toinen sossu
- eka pari lyhyempää saikkua ja sitten pamauttaa sen vuoden sairasloman. Terapeutilla pitää käydä säännöllisesti, pitää muistaa olla hirveän huonovointinen ja jauhaa jotain olemattomia vainoharhoja tai ahdistusta töistä. Tähän auttaa se, että psyykkaa itsensä jo matkalla sinne huonovointiseksi. Tilannetta auttaa, jos oikeasti väsähtänyt työhönsä, niin tavallaan se on puoliksi tottakin.
- lääkkeet pitää ottaa nöyränä vastaan ja lunastaa apteekista. Syödähän ei ole pakko, nämä ei kumpikaan ottanut lääkkeitään, koska olivat musta ihan kunnossa. Paitsi se työ ahdisti ja tavoitehan oli selvä -> eläkkeelle.b
1) Korkea ikä on ilman muuta meriitti. 30-vuotiaan pitää olla paljon 60-vuotiasta parempi esittämään asiansa, että mt-eläke irtoaa.
2) Itselläni sattui kyllä olemaan ihmissuhdeammatti. Ehkä se oli ansio. Mutta olen nähnyt myös nuorena esimerkiksi kaupan alalta eläköitymään onnistuneita.
3) On normaalia saikuttaa lyhyemmin ennen sitä vuoden sairaslomaa, mutta lääkärikäynniltä on mahdollista siirtyä myös suoraan sairaalaan, jossa sairaslomia jatketaan suurin piirtein itsesi edes tietämättä.
4) Terapian käymisestä saattaa olla apua, jos ei ole sairaalassa. Itselläni sattui olemaan takana noin 20-vuotiaana käyty terapia, joten ehkä sen vuoksi en tarvinnut uutta terapiaa, kun aloin saikuttaa 30-vuotiaana.
5) Itsensä psyykkaaminen ja aito ketutus ovat myös minun kokemukseni mukaan tärkeitä voimavaroja hyödynnettäväksi.
6) Lääkkeitä vastaan ei todellakaan pidä sanoa mitään. Jos niistä ei pidä, voi aina jättää syömättä... ellei ole sellainen harvinainen lääke, jonka veriarvoja seurataan.
- AP
Kulmahousut ja rahtihameet saa eläkkeen kuitenkin automaattisesti heti kun ovat täysi-ikäisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi läheistäni on "hankkiutunut" sairaseläkkeelle. Oleellista on ollut:
- sen verran korkea ikä, että eläke myönnetään lopullisesti ja ylipäätään helpommin, eikä kuntoutukseen laiteta enää kauheasti paukkuja. Ikää heillä oli 55-60
- henkisesti vaativa ihmissuhdeammatti. Toinen opettaja, toinen sossu
- eka pari lyhyempää saikkua ja sitten pamauttaa sen vuoden sairasloman. Terapeutilla pitää käydä säännöllisesti, pitää muistaa olla hirveän huonovointinen ja jauhaa jotain olemattomia vainoharhoja tai ahdistusta töistä. Tähän auttaa se, että psyykkaa itsensä jo matkalla sinne huonovointiseksi. Tilannetta auttaa, jos oikeasti väsähtänyt työhönsä, niin tavallaan se on puoliksi tottakin.
- lääkkeet pitää ottaa nöyränä vastaan ja lunastaa apteekista. Syödähän ei ole pakko, nämä ei kumpikaan ottanut lääkkeitään, koska olivat musta ihan kunnossa. Paitsi se työ ahdisti ja tavoitehan oli selvä -> eläkkeelle.b
1) Korkea ikä on ilman muuta meriitti. 30-vuotiaan pitää olla paljon 60-vuotiasta parempi esittämään asiansa, että mt-eläke irtoaa.
2) Itselläni sattui kyllä olemaan ihmissuhdeammatti. Ehkä se oli ansio. Mutta olen nähnyt myös nuorena esimerkiksi kaupan alalta eläköitymään onnistuneita.
3) On normaalia saikuttaa lyhyemmin ennen sitä vuoden sairaslomaa, mutta lääkärikäynniltä on mahdollista siirtyä myös suoraan sairaalaan, jossa sairaslomia jatketaan suurin piirtein itsesi edes tietämättä.
4) Terapian käymisestä saattaa olla apua, jos ei ole sairaalassa. Itselläni sattui olemaan takana noin 20-vuotiaana käyty terapia, joten ehkä sen vuoksi en tarvinnut uutta terapiaa, kun aloin saikuttaa 30-vuotiaana.
5) Itsensä psyykkaaminen ja aito ketutus ovat myös minun kokemukseni mukaan tärkeitä voimavaroja hyödynnettäväksi.
6) Lääkkeitä vastaan ei todellakaan pidä sanoa mitään. Jos niistä ei pidä, voi aina jättää syömättä... ellei ole sellainen harvinainen lääke, jonka veriarvoja seurataan.
- AP
Kulmahousut ja rahtihameet saa eläkkeen kuitenkin automaattisesti heti kun ovat täysi-ikäisiä.
Hai sie! Kai sie miut tunnet, mie lähen kylpylään.
T. Allan&Ritva
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan pääse sairaalaan puoleksi vuodeksi eikä varsinkaan eläkkeelle vain itsemurhasuunnitelmien takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan pääse sairaalaan puoleksi vuodeksi eikä varsinkaan eläkkeelle vain itsemurhasuunnitelmien takia.
Kun suunnitelmat esittää riittävän yksiköidysti ja oikeanlaisella ulosannilla, sairaalaan pääsee hyvin todennäköisesti. Sitten pitää vain tehdä töitä ensinnäkin sairaalassa pysymisen ja lopulta kuntoutustuen saamisen eteen.
Juu, näin voi saada kuntoutustuen. Mutta miten saat eläkkeen, sehän vaati 5-10 vuotta, kuten sanoit?
eri
Kuntoutustuella pysyminen oli kokemusteni mukaan todella helppoa. Lähinnä lääkärikäynti kerran vuodessa tai puolessatoista. Siellä on helppo olla sairaan oloinen, kun esimerkiksi valvoo käyntiä edeltävän yön. Jotkut myös hankkivat krapulan, mutta minä pärjäsin ilmankin.
Itse eläke oli sitten todella helppo juttu, kun kuntoutustukivuosia oli takana 8. Kerroin lääkärille, että epävarmuus kuntoutustuen jatkosta ahdistaa minua aina kovin ja kyselin mahdollisuudesta pysyvään ratkaisuun. Lääkäri totesi, että laitetaanpa hakemukseen rasti ruutuun "toistaiseksi". Se riitti vakuutuslääkärille, vaikka hoitava lääkäri varoitti, että toimintaterapeutilla ja psykologilla saattaa joutua käymään lyhyet testit. - AP
Ei mene tosiaankaan noin. Kuntoutustukea haetaan nykyään 3-6kk ajaksi, koska pidemmät haut tulee bumerangina takaisin. Kannattaa myös muistaa että jos/kun joku kuntoutustuki myönnetäänkin niin seuraava hakuprosessi on jo käynnissä koska hakemusten käsittely kestää noin 3kk. Eläkevakuutusyhtiöt ja Kela vaatii jatkuvaa lääkehoitoa ja seurantaa, eli ei siinä tapaaminen lääkärin kanssa kerran vuoteen riitä. Kuvottavaa, miten joku heittää piloillaan tämmöstä shaissea kun käsittelyjonoissa ja ilman apua on oikeasti monia ihmisiä.
Ei kestä kuntsarin uusiminen 3kk. Pisin aika ollut viikko ja lyhin 4 päivää.
Minulla harkinta-aika oli yleensä n. 1 kk.
Mulla on mennyt heti läpi koska minua on pidetty alusta asti kuntoutumiskyvyttömänä. Ei siis ole myöskään kuntoutettu mitenkään. Sain pysyvän kun pyysin.
Kuntoutusyritysten välttäminen on oma aihekokonaisuutensa. Itse luulen onnistuneeni siinä ihan vahingossa, kun olin kirjoilla opiskelijana kuntoutustukiaikana.
Tuo helpottaa välttämään kuntoutusyrityksiä.
Kun katkaisee sirkkelillä molemmat kädet ja jalat niin yleensä pääsee eläkkeelle kun ei oikein hirveästi voi mitään tehdä ilman avustajaa.
Vinkkejä työkyvyttömyyseläkkeellä olevalta:
- Älä peseydy
- Älä vaihda puhtaita vaatteita usein
- ole masentunut (yllä olevat ovat masennuksen merkkejä, vaikka sopivatkin myös hyvin ihan vain laiskalle). Masentunutta ei myöskään kyseenalaisteta. Se on tabu nykyään.
- Ole sosiaalisesti huono (älä katso silmiin puhuessa, pälyile ympäriinsä)
Näillä vinkeillä pääset pois työelämästä. Eihän se raha iso ole, mutta eipähän tarvitse tehdä mitään.