Miten työkyvyttömyyseläkkeelle?
Käsittelen nyt vapaaherraksi pääsemisen kriittisimpiä vaiheita eli eläkkeen ansaitsemista ja kuntoutustuelle pääsemistä. Kun kerran on päässyt kuntoutustuelle, eläke on käytännössä taputeltu, sillä kuntoutustuen jatkohakemuksista hylätään vain muutama prosentti. Kuntoutustuella pitää vain jaksaa roikkua iästä riippuen n. 5 - 10 vuotta.
Ensimmäinen askel on tietysti hankkia työpaikka. Ainakin virkamiehen eläkkeen suuruus riippuu pitkälti siitä, miten isot tulot ovat olleet 5 vuoden aikana ennen sairastumista. Hyvä keino on esimerkiksi työskennellä opettajana, joka tekee mahdollisimman paljon ylitunteja. Siinä alkaa sitä paitsi kehittyä helposti jopa aitoja burn out -oireita.
Kun viisi vuotta on täynnä, on aika hankkiutua lääkärin pakeille. Siellä kannattaa kertoa surkeana itsemurhasuunnitelmista, jotta pääsee sairaalaan. Itkeminen ei ole pakollista, mutta jos siinä on hyvä, se on mahdollista. Näin pääset sairaalaan.
Sairaalassa ei tarvitse kuin olla perussurkeana. Paranemisen merkkejä ei kuitenkaan pidä näyttää ainakaan 3 - 6 kuukauteen. Kun sitten esimerkiksi 6 kuukauden jälkeen kotiutuu sairaalasta, on vaikein osa takana. Sen jälkeen täytyy vain olla surkean ilpon oloinen tavatessaan hoitajaa tai lääkäriä. Nämä junailevat sitten sinulle kuntoutustuen, kun 1 vuosi sairastumisesta on kulunut.
Lopeta siis sinäkin turha orjaraadanta ja liity nykyajan aatelistoon!
Kommentit (100)
ap on varmasti suomineidon lahkeesta. Eikö kaikki paska valu alas päin!?
Vierailija kirjoitti:
ap on varmasti suomineidon lahkeesta. Eikö kaikki paska valu alas päin!?
Suomi-neidolla on mekko, joten häneltä puuttuvat lahkeet.
Ehkä vakuutuslääkäreille tulisi säätää tulospalkkio. Enemmän hylsyjä tarkoittaisi tällöin enemmän palkkaa. Loppuisi ylenmääräisen höveli linja.
Ketkuilu herättää kateutta. Moni haluaisi vaihtaa vapaalle, mutta ei osaa hankkia isoa eläkettä nuorena.
Töistä jäädään pois yhä useammin mielenterveyden pettäessä – ”Erityisen huolestuttavaa”
oka toisella työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvalla syy on mielenterveysongelmissa.
Mielenterveysongelmien takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien osuus on kasvanut.
Vuonna 1995 noin joka kolmas työkyvyttömyyseläkkeelle jäävä jätti työt mielenterveyden pettäessä. 2015 osuus oli jo noin puolet. Määrä on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta.
– Erityisen huolestuttavaa sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta on nuorten osuuden kasvu näissä tilastoissa, Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta varoittaa tiedotteessaan.
Mielenterveysongelmat vievät ihmisen työkyvyttömäksi usein aikaisemmin kuin esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet. 2015 mielenterveysongelmien takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien keski-ikä oli 45,2 vuotta. Se on yli kuusi vuotta aiemmin kuin työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien keski-ikä.
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005107227.html
Vierailija kirjoitti:
Töistä jäädään pois yhä useammin mielenterveyden pettäessä – ”Erityisen huolestuttavaa”
oka toisella työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvalla syy on mielenterveysongelmissa.
Mielenterveysongelmien takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien osuus on kasvanut.Vuonna 1995 noin joka kolmas työkyvyttömyyseläkkeelle jäävä jätti työt mielenterveyden pettäessä. 2015 osuus oli jo noin puolet. Määrä on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta.
– Erityisen huolestuttavaa sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta on nuorten osuuden kasvu näissä tilastoissa, Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta varoittaa tiedotteessaan.
Mielenterveysongelmat vievät ihmisen työkyvyttömäksi usein aikaisemmin kuin esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet. 2015 mielenterveysongelmien takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien keski-ikä oli 45,2 vuotta. Se on yli kuusi vuotta aiemmin kuin työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien keski-ikä.
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005107227.html
Nuoremmilla ikäluokilla ei ole vanhojen kaltaista työmoraalia. Olisi naiivia kuvitella, ettei mt-eläke houkuta.
Minä itkin silmät päästäni työterveyslääkärillä. Tuloksena oli vain 2 viikkoa saikkua...
Olen ollut kuntoutustuella nyt kolmisen vuotta.
Kaikki jaksot, ovat olleet n. 9 kk.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut kuntoutustuella nyt kolmisen vuotta.
Kaikki jaksot, ovat olleet n. 9 kk.
Kuulostaa uskottavalta. Minulla oli 8 vuoden aikana melkein aina 1 vuosi, ehkä 2 kertaa 1,5.
Vierailija kirjoitti:
Minä itkin silmät päästäni työterveyslääkärillä. Tuloksena oli vain 2 viikkoa saikkua...
Lahjansa kullakin. Manipulointi ei taida olla sinun juttusi, sillä edes useimmat 3-vuotiaat eivät saa tahtoaan läpi pelkällä parkumisella.
Lääkäri sanoi, että työskentely on hyväksi masentuneelle. Vastaväitteet johtivat vain siihen, että kouraan tuli resepti 10 milligramman Seronille.
Kaksi läheistäni on "hankkiutunut" sairaseläkkeelle. Oleellista on ollut:
- sen verran korkea ikä, että eläke myönnetään lopullisesti ja ylipäätään helpommin, eikä kuntoutukseen laiteta enää kauheasti paukkuja. Ikää heillä oli 55-60
- henkisesti vaativa ihmissuhdeammatti. Toinen opettaja, toinen sossu
- eka pari lyhyempää saikkua ja sitten pamauttaa sen vuoden sairasloman. Terapeutilla pitää käydä säännöllisesti, pitää muistaa olla hirveän huonovointinen ja jauhaa jotain olemattomia vainoharhoja tai ahdistusta töistä. Tähän auttaa se, että psyykkaa itsensä jo matkalla sinne huonovointiseksi. Tilannetta auttaa, jos oikeasti väsähtänyt työhönsä, niin tavallaan se on puoliksi tottakin.
- lääkkeet pitää ottaa nöyränä vastaan ja lunastaa apteekista. Syödähän ei ole pakko, nämä ei kumpikaan ottanut lääkkeitään, koska olivat musta ihan kunnossa. Paitsi se työ ahdisti ja tavoitehan oli selvä -> eläkkeelle.b
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri sanoi, että työskentely on hyväksi masentuneelle. Vastaväitteet johtivat vain siihen, että kouraan tuli resepti 10 milligramman Seronille.
Ne, joilla on liitu, piirtävät. Mutta yrittäminen ei maksa mitään! Parhaat saavat lähetteen sairaalaan, hieman heikommat hyvän sairasloman ja pahnanpohjimmaiset lumereseptin
Vierailija kirjoitti:
Minä itkin silmät päästäni työterveyslääkärillä. Tuloksena oli vain 2 viikkoa saikkua...
Sitten kun et enää itke tai tunne mitään muutakaan niin olet masentunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan pääse sairaalaan puoleksi vuodeksi eikä varsinkaan eläkkeelle vain itsemurhasuunnitelmien takia.
Kun suunnitelmat esittää riittävän yksiköidysti ja oikeanlaisella ulosannilla, sairaalaan pääsee hyvin todennäköisesti. Sitten pitää vain tehdä töitä ensinnäkin sairaalassa pysymisen ja lopulta kuntoutustuen saamisen eteen.
Juu, näin voi saada kuntoutustuen. Mutta miten saat eläkkeen, sehän vaati 5-10 vuotta, kuten sanoit?
eri
Kuntoutustuella pysyminen oli kokemusteni mukaan todella helppoa. Lähinnä lääkärikäynti kerran vuodessa tai puolessatoista. Siellä on helppo olla sairaan oloinen, kun esimerkiksi valvoo käyntiä edeltävän yön. Jotkut myös hankkivat krapulan, mutta minä pärjäsin ilmankin.
Itse eläke oli sitten todella helppo juttu, kun kuntoutustukivuosia oli takana 8. Kerroin lääkärille, että epävarmuus kuntoutustuen jatkosta ahdistaa minua aina kovin ja kyselin mahdollisuudesta pysyvään ratkaisuun. Lääkäri totesi, että laitetaanpa hakemukseen rasti ruutuun "toistaiseksi". Se riitti vakuutuslääkärille, vaikka hoitava lääkäri varoitti, että toimintaterapeutilla ja psykologilla saattaa joutua käymään lyhyet testit. - AP
Ei mene tosiaankaan noin. Kuntoutustukea haetaan nykyään 3-6kk ajaksi, koska pidemmät haut tulee bumerangina takaisin. Kannattaa myös muistaa että jos/kun joku kuntoutustuki myönnetäänkin niin seuraava hakuprosessi on jo käynnissä koska hakemusten käsittely kestää noin 3kk. Eläkevakuutusyhtiöt ja Kela vaatii jatkuvaa lääkehoitoa ja seurantaa, eli ei siinä tapaaminen lääkärin kanssa kerran vuoteen riitä. Kuvottavaa, miten joku heittää piloillaan tämmöstä shaissea kun käsittelyjonoissa ja ilman apua on oikeasti monia ihmisiä.
Ei kestä kuntsarin uusiminen 3kk. Pisin aika ollut viikko ja lyhin 4 päivää.
Älä höpötä.
En mä mitään höpötä. Se oli niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä yritän nyt 6v jälkeen taas saada puolikkaasta eläkkeestä täyden ja 9kk aikana tulee nyt 57 hoitokäyntiä ennenkuin pääsen edes hakemaan.
Ja ikään on 61v. Kaikki lääkärit sanoo että tämä olisi pitänyt olla hoidettu jo vuosia sitten ja vakuutusyhtiön mielestä olen yhä työkelpoinen. Saa nähdä, henkisesti aivan sairasta pyöritystä.
Ja jotkut sitten vaan "menee" tk eläkkeelle...
Oletko yrittänyt välttää niitä hoitokäyntejä? Hoitajien tapaaminen ei juuri eläkkeen saamisessa auta, mutta ei siitä toki todistuksia kirjoittavan lääkärin kuullen kieltäytyäkään voi.
Neurologi, pdykiatri, fysiatri, psykologi, erityislääkäri, mgt kuvaus, enmg, muistitestit, psykoterapia, fysioterapia yms yms.
Mitä hyötyisin välttelemällä?? Tarvitsen kuitenkin lausunnot kaikilta
Vierailija kirjoitti:
Kaksi läheistäni on "hankkiutunut" sairaseläkkeelle. Oleellista on ollut:
- sen verran korkea ikä, että eläke myönnetään lopullisesti ja ylipäätään helpommin, eikä kuntoutukseen laiteta enää kauheasti paukkuja. Ikää heillä oli 55-60
- henkisesti vaativa ihmissuhdeammatti. Toinen opettaja, toinen sossu
- eka pari lyhyempää saikkua ja sitten pamauttaa sen vuoden sairasloman. Terapeutilla pitää käydä säännöllisesti, pitää muistaa olla hirveän huonovointinen ja jauhaa jotain olemattomia vainoharhoja tai ahdistusta töistä. Tähän auttaa se, että psyykkaa itsensä jo matkalla sinne huonovointiseksi. Tilannetta auttaa, jos oikeasti väsähtänyt työhönsä, niin tavallaan se on puoliksi tottakin.
- lääkkeet pitää ottaa nöyränä vastaan ja lunastaa apteekista. Syödähän ei ole pakko, nämä ei kumpikaan ottanut lääkkeitään, koska olivat musta ihan kunnossa. Paitsi se työ ahdisti ja tavoitehan oli selvä -> eläkkeelle.b
1) Korkea ikä on ilman muuta meriitti. 30-vuotiaan pitää olla paljon 60-vuotiasta parempi esittämään asiansa, että mt-eläke irtoaa.
2) Itselläni sattui kyllä olemaan ihmissuhdeammatti. Ehkä se oli ansio. Mutta olen nähnyt myös nuorena esimerkiksi kaupan alalta eläköitymään onnistuneita.
3) On normaalia saikuttaa lyhyemmin ennen sitä vuoden sairaslomaa, mutta lääkärikäynniltä on mahdollista siirtyä myös suoraan sairaalaan, jossa sairaslomia jatketaan suurin piirtein itsesi edes tietämättä.
4) Terapian käymisestä saattaa olla apua, jos ei ole sairaalassa. Itselläni sattui olemaan takana noin 20-vuotiaana käyty terapia, joten ehkä sen vuoksi en tarvinnut uutta terapiaa, kun aloin saikuttaa 30-vuotiaana.
5) Itsensä psyykkaaminen ja aito ketutus ovat myös minun kokemukseni mukaan tärkeitä voimavaroja hyödynnettäväksi.
6) Lääkkeitä vastaan ei todellakaan pidä sanoa mitään. Jos niistä ei pidä, voi aina jättää syömättä... ellei ole sellainen harvinainen lääke, jonka veriarvoja seurataan.
- AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä yritän nyt 6v jälkeen taas saada puolikkaasta eläkkeestä täyden ja 9kk aikana tulee nyt 57 hoitokäyntiä ennenkuin pääsen edes hakemaan.
Ja ikään on 61v. Kaikki lääkärit sanoo että tämä olisi pitänyt olla hoidettu jo vuosia sitten ja vakuutusyhtiön mielestä olen yhä työkelpoinen. Saa nähdä, henkisesti aivan sairasta pyöritystä.
Ja jotkut sitten vaan "menee" tk eläkkeelle...
Oletko yrittänyt välttää niitä hoitokäyntejä? Hoitajien tapaaminen ei juuri eläkkeen saamisessa auta, mutta ei siitä toki todistuksia kirjoittavan lääkärin kuullen kieltäytyäkään voi.
Neurologi, pdykiatri, fysiatri, psykologi, erityislääkäri, mgt kuvaus, enmg, muistitestit, psykoterapia, fysioterapia yms yms.
Mitä hyötyisin välttelemällä?? Tarvitsen kuitenkin lausunnot kaikilta
Jos lausuntojen määrä on meriitti, eläkkeesi on todellakin taputeltu! Minulla oli pelkästään yksi lausunto, jonka erikoistuva lääkäri vaati.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä itkin silmät päästäni työterveyslääkärillä. Tuloksena oli vain 2 viikkoa saikkua...
Sitten kun et enää itke tai tunne mitään muutakaan niin olet masentunut.
Nyt olet olennaisen äärellä. Masennusta ei esitetä parkumalla. Parasta on tähdätä siihen vaikutelmaan, että on kuin haluaisi itkeä muttei pysty.
Minulla harkinta-aika oli yleensä n. 1 kk.