Lue keskustelun säännöt.
Mikä saa kadehtimaan? Minulle ollaan vihaisia ja kateellisia. Olen joskus näitä miellyttänyt, enää ei kiinnosta.
05.03.2021 |
Kun mitään ei saa kuitenkaan takaisin, ja mattoa ollaan vetämässä jalkojen alta. Hauskaa tässä on se, että mitä enemmän sitä tehdään, sen viisaammaksi vain tulen. Ja sen enemmän vihataan.
Kommentit (52)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan ettei ole kyse muiden kateudesta vaan siitä, että ap on ihan järjettömän omahyväinen ja ärsyttävä ihminen. Tyrkky.
Kateellisen mielestä "omahyväinen" on se, jonka hyvää hän kadehtii. Mutta kun näkee, että ihminen itseasiassa pärjää oikein hyvin ilman häntäkin = kateellisen mielestä omahyväinen.
ap
Suomessa kateutta ruokkii osaltaan sekin, että toisen menestyminen tavalla tai toisella tuntuu nyt vain kerta kaikkiaan olevan itseltä pois...
Suomalainenkaan ei sitten taas kadehdi mitään Elon Muskia, jolla on 153 miljardin euron omaisuus. Hän on jo jotenkin kadehtimisen saavuttamattomissa, sen yläpuolella... Mutta auta armias, jos naapurin Matti karauttaa pihaan tuliterällä Audilla...
Vierailija kirjoitti:
Suomessa kateutta ruokkii osaltaan sekin, että toisen menestyminen tavalla tai toisella tuntuu nyt vain kerta kaikkiaan olevan itseltä pois...
Kateus ei edelleenkään ole mikään suomalaisten omittavissa oleva luonteenpiirre. Kateutta esiintyy ihan joka puolella tätä palloamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Ehkäpä se vain näyttäytyy sinulle kateutena, tai mielesi taivuttaa asian niin.
Entinen työkaverini jaksoi aina itkeä kuinka häntä kiusataan työpaikalla, koska hän on liian kiltti, hyväntahtoinen ja aina hyvällä tuulella. Oikeasti hän oli manipuloiva, omasta mielestään aina oikeassa ja aina sen "paras kaveri" joka oli hänen kanssaan samaa mieltä. Jotkut ihmiset eivät näe sitä todellista itseään ollenkaan.Oletko sitten itse sellainen joka ei "näe todellista itseään ollenkaan"? Jotkut ovat vihaisia muiden hyvästä sen sijaan että tekisivät omalle elämälleen jotain, sitä en käsitä.
Ap
Kommenttisi paljastaa todellisen luonteesi: omahyväinen, ärsyttävä tyrkky. M. O. T.
Voi sinua.
ap
Mistä tiedätte, että joku on kateellinen? Aina kaikki kritiikki johtuu vaan toisen kateudesta, niinkö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laihuus.
N 100kg ja aina laihdutus tyssää
Aitous ja normaalipainoisuus herättää ainakin ylipainoisten naisten kateuden. Ja tuo aitous ärsyttää monia muitakin naisia. Toksinen feminiinisyys, pelataan miesten pussiin. Ihan sama, vaikka olisit samaan aikaan tosiaan työtön, masentunut, yksinäinen ja elämä täynnä vastoinkäymisiä. Usein tuollaisten kimppuun vasta hyökätäänkin, kateellinen kiusaaja kun näkee yleensä ketä pystyy alistamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole miellyttänyt. Joku vain on elänyt sellaisessa uskossa.
Pitää paikkansa. Aitous on harvinaista sillä sitä ei käytännössä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Ehkäpä se vain näyttäytyy sinulle kateutena, tai mielesi taivuttaa asian niin.
Entinen työkaverini jaksoi aina itkeä kuinka häntä kiusataan työpaikalla, koska hän on liian kiltti, hyväntahtoinen ja aina hyvällä tuulella. Oikeasti hän oli manipuloiva, omasta mielestään aina oikeassa ja aina sen "paras kaveri" joka oli hänen kanssaan samaa mieltä. Jotkut ihmiset eivät näe sitä todellista itseään ollenkaan.
Näetkös sinä itsesi?
Positiivisuus on aina parempi merkki kuin tuollainen negatiivisuus. Fakta.
Mieti muuta kuin toisten aivoituksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitää paikkansa. Aitous on harvinaista sillä sitä ei käytännössä ole.
On sitä. Ei aitous ole täydellisyyttä. Siihen kuuluu monenlaista.
Aitoutta ei tunnisteta, koska on liian kiire suhtautua negatiivisesti, kadehtia ja tuomita, ennenkuin ihmistä edes tuntee.
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedätte, että joku on kateellinen? Aina kaikki kritiikki johtuu vaan toisen kateudesta, niinkö?
Mä kans ihmettelen tätä. Itselläni on jotkin asiat rempallaan, toiset hyvin. Joku saattaa näkeä ne hyvät asiat, ehkä olla kateellinen (vaikka en sitä usko). Jollakin menestyjällä on moni asia hyvin, joista voin terveesti vähän kadehtiakin, ehkä piiskata itseäni tekemään perässä. Mutta olen varma, että sillä henkilöllä on jotain myös rempallaan, yhtälailla kuin minullakin. Niin miten ihmiset tulkitsee kommentit kadehtimiseksi? Minusta rakentava kritiikki on tervettä, se voi kehittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedätte, että joku on kateellinen? Aina kaikki kritiikki johtuu vaan toisen kateudesta, niinkö?
Mä kans ihmettelen tätä. Itselläni on jotkin asiat rempallaan, toiset hyvin. Joku saattaa näkeä ne hyvät asiat, ehkä olla kateellinen (vaikka en sitä usko). Jollakin menestyjällä on moni asia hyvin, joista voin terveesti vähän kadehtiakin, ehkä piiskata itseäni tekemään perässä. Mutta olen varma, että sillä henkilöllä on jotain myös rempallaan, yhtälailla kuin minullakin. Niin miten ihmiset tulkitsee kommentit kadehtimiseksi? Minusta rakentava kritiikki on tervettä, se voi kehittää.
Rakentava kritiikki onkin asia erikseen. Kateus menee henkilöön, on salakavalaa ja pikkumaista eikä taatusti tähtää siihen, että toinen muuttuisi vieläkin paremmaksi versioksi itsestään. Muutamia esimerkkejä:
Rakentava kritiikki: "Tuo vadelmanpunainen mekko on nätti mutta sinulle voisi sopia magenta vieläkin paremmin."
Kateus: "No ollaanpa sitä nyt niin hehkeänä ja ihan punaiseen pukeuduttu! Meinaatko, etteivät muut muuten huomaa?"
Rakentava kritiikki: "Pidit hyvän puheen. Oletko ajatellut, että ensi kerralla aloittaisit sen suoraan sillä yleisölle suunnatulla kysymyksellä, niin saat herätettyä kaikkien mielenkiinnon heti sen alkajaisiksi?"
Kateus: "Kauheeta, mä en kyllä pystyisi tommoseen, että meen noin vaan pitämään jonkin puheen ja rupeen kyselemään yleisöltä jotain. Sehän on jotenkin kauhean noloa semmonen, mitäs olisit tehnyt, jos kukaan ei olisi vastannut sulle mitään?"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedätte, että joku on kateellinen? Aina kaikki kritiikki johtuu vaan toisen kateudesta, niinkö?
Mä kans ihmettelen tätä. Itselläni on jotkin asiat rempallaan, toiset hyvin. Joku saattaa näkeä ne hyvät asiat, ehkä olla kateellinen (vaikka en sitä usko). Jollakin menestyjällä on moni asia hyvin, joista voin terveesti vähän kadehtiakin, ehkä piiskata itseäni tekemään perässä. Mutta olen varma, että sillä henkilöllä on jotain myös rempallaan, yhtälailla kuin minullakin. Niin miten ihmiset tulkitsee kommentit kadehtimiseksi? Minusta rakentava kritiikki on tervettä, se voi kehittää.
Rakentava kritiikki onkin asia erikseen. Kateus menee henkilöön, on salakavalaa ja pikkumaista eikä taatusti tähtää siihen, että toinen muuttuisi vieläkin paremmaksi versioksi itsestään. Muutamia esimerkkejä:
Rakentava kritiikki: "Tuo vadelmanpunainen mekko on nätti mutta sinulle voisi sopia magenta vieläkin paremmin."
Kateus: "No ollaanpa sitä nyt niin hehkeänä ja ihan punaiseen pukeuduttu! Meinaatko, etteivät muut muuten huomaa?"
Rakentava kritiikki: "Pidit hyvän puheen. Oletko ajatellut, että ensi kerralla aloittaisit sen suoraan sillä yleisölle suunnatulla kysymyksellä, niin saat herätettyä kaikkien mielenkiinnon heti sen alkajaisiksi?"
Kateus: "Kauheeta, mä en kyllä pystyisi tommoseen, että meen noin vaan pitämään jonkin puheen ja rupeen kyselemään yleisöltä jotain. Sehän on jotenkin kauhean noloa semmonen, mitäs olisit tehnyt, jos kukaan ei olisi vastannut sulle mitään?"
En tulkitsi noita kateuskohtia kateudeksi ollenkaan, ehkä vähän töksäyttämiseksi. Miten nuo ovat kateutta? Olenko vaan immuuni tällaiselle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedätte, että joku on kateellinen? Aina kaikki kritiikki johtuu vaan toisen kateudesta, niinkö?
Mä kans ihmettelen tätä. Itselläni on jotkin asiat rempallaan, toiset hyvin. Joku saattaa näkeä ne hyvät asiat, ehkä olla kateellinen (vaikka en sitä usko). Jollakin menestyjällä on moni asia hyvin, joista voin terveesti vähän kadehtiakin, ehkä piiskata itseäni tekemään perässä. Mutta olen varma, että sillä henkilöllä on jotain myös rempallaan, yhtälailla kuin minullakin. Niin miten ihmiset tulkitsee kommentit kadehtimiseksi? Minusta rakentava kritiikki on tervettä, se voi kehittää.
Rakentava kritiikki onkin asia erikseen. Kateus menee henkilöön, on salakavalaa ja pikkumaista eikä taatusti tähtää siihen, että toinen muuttuisi vieläkin paremmaksi versioksi itsestään. Muutamia esimerkkejä:
Rakentava kritiikki: "Tuo vadelmanpunainen mekko on nätti mutta sinulle voisi sopia magenta vieläkin paremmin."
Kateus: "No ollaanpa sitä nyt niin hehkeänä ja ihan punaiseen pukeuduttu! Meinaatko, etteivät muut muuten huomaa?"
Rakentava kritiikki: "Pidit hyvän puheen. Oletko ajatellut, että ensi kerralla aloittaisit sen suoraan sillä yleisölle suunnatulla kysymyksellä, niin saat herätettyä kaikkien mielenkiinnon heti sen alkajaisiksi?"
Kateus: "Kauheeta, mä en kyllä pystyisi tommoseen, että meen noin vaan pitämään jonkin puheen ja rupeen kyselemään yleisöltä jotain. Sehän on jotenkin kauhean noloa semmonen, mitäs olisit tehnyt, jos kukaan ei olisi vastannut sulle mitään?"
En tulkitsi noita kateuskohtia kateudeksi ollenkaan, ehkä vähän töksäyttämiseksi. Miten nuo ovat kateutta? Olenko vaan immuuni tällaiselle?
Millaiseksi tulkitset kateuden? Miten se mielestäsi näkyy kateellisen ihmisen puheissa, käytöksessä, teoissa, eleissä? Kateellinen ihminen yleensä tarttuu juuri siihen hyvään piirteeseen toisessa ja vääntää siitä halveksittavan tai naurettavan, koska kuvittelee, että sillä tavalla hänen ei tarvitse kipuilla oman kateutensa kanssa.
Harvalla on pokkaa sanoa suoraan olevansa kateellinen jollekulle. Jos sanookin, niin silloin kyseessä on normaalisti ns. terve kateus, jolloin kadehtija haluaisi jotain, mitä toisellakin on mutta ei silti halua lytätä toista sen takia. Myrkyllisellä tavalla toista kadehtiva voi sen sijaan kieltää olevansa kateellinen lainkaan, koska se on hänestä niin häpeällistä. Siksi hän turvautuu mieluummin toisen mitätöintiin ja ilkkumiseen kuin myöntäisi kateutensa suoraan.
Vierailija kirjoitti:
Narsismiin kuuluu aina kateus. Kateellinen ei näe omassa elämässään olevia positiivisia asioita (kaikilla on jotakin) vaan näkee toisen elämän( joka voi olla täyttä kulissia ) kadehdittavana. Joskus kuulen sanonnan ( helppohan sun on ) vaikka kadehtija ei tiedä minusta ja tekemästäni tuntimäärästä mitään. Jätän kadehtijat kauas taakseni elämässäni , vievät liikaa energiaa (se on heidän tarkoituskin) , lytätä toinen.
Narsismi aina seuranamme.
Kommenttisi paljastaa todellisen luonteesi: omahyväinen, ärsyttävä tyrkky. M. O. T.