Mitä teen kun olen oikeasti jo valkohapsi mutta haluan tukan olevan tummanruskea?
Ongelmana on se että pitää usein värjätä ja se että taas päänahkaa pisteli huuhtelun jälkeen, ei kivaa.
Olen järkyttävän näköinen tukka valkoisena, tyvikasvukin on rumaa.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Painin saman ongelman parissa. Minulla on luonnostaan tummanruskeat hiukset lähes mustat ja hiustenkasvu on kampaajan sanoin huomattavasti normaalia nopeampaa. Harmaa juurikasvu todella paistaa hyvin.
Kampaajalla pyysin laittamaan vaaleamman ruskeita raitoja. Nyt on tummissa hiuksissani hieman vaaleanruskeaa seassa. Suunnittelen meneväni vaaleampaan suuntaan ja siitä sitten joskus mahdollisesti harmaaseen.
Toinen ajatukseni on ollut, että laittaisin suoraan vaaleahkot hiukset ja niihin ehkä tuhkanharmaita/harmaita/vaaleita raitoja siis joitakin noista. Kampaajan mielestä ideani on huono eikä ole sitä halunnut toteuttaa. Ei kuulemma sovi minulle hyvin. Sanonut ehdottaessani, että mieti vielä ensi kertaan ja sitten taas seuraavaan. Siksi olen itsekin alkanut empimään.
Harkitsen jo itse vaalentavani koko hiuspehkoni kaupan vaalennusaineella. Olisiko tähän hyvää vaalennusainetta kenelläkään tiedossa ja hyviä ohjeita, kun oma väri on hyvin tumma?
En suosittele vaalentamaan kotona, kun lähtötilanne on lähes musta, raidoitettu tukka.
Hyvin suurella todennäköisyydellä siitä tulee monenkirjava keltainen/oranssi. Jos et nyt ole ihan hiusvelho, joka osaa jaotella hiukset klipseillä osioihin, näet värjätä myös takaa, on kunnon siveltimet sekä välineet ja ymmärrät mihin kohtiin vaalennusaine laitetaan vaikuttamaan pidemmäksi aikaa ja mihin lyhyemmäksi aikaa. Pro tip: älä koskaan aloita tyvestä, koska se vaalenee päänahan luontaisen lämmön vuoksi nopeammin.
Aina voit mennä toiselle kampaajalle ja pyytää häntä toteuttamaan ideasi, jos nykyinen ei suostu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon 52 ja todellakaan en halua alkaa olla harmaahapsi. Eli käyn kampaajalla, mutta en ihan tummaa laita, koska muuten juurikasvu erottuu liian nopeasti.
Yksi tuttu lakkasi värjäämästä ja on nyt ihan harmaa. Ihan hirveästi vanheni ulkonäöltään, eihän sitä tosin kukaan tohdi hänelle sanoa.,,,
Mitä pahaa on siinä, että 52-vuotias näyttää vanhalta? Minä en ole värjännyt hiuksiani enää kymmeneen vuoteen ja olen 50+. Täysin harmaat, tai pikemminkin vaaleat hiukset. Ekologisesti ja terveyden kannalta valitsen kuitenkin paljon mieluummin oman värin kuin jatkuvan värjäämisen. Hopeashampoota käytän joskus, muutoin vain vegaanisia, eläinkokeilla testaamattomia shampoita ja hoitoaineita.
Miksi ja ketä varten minun pitäisi näyttää nuoremmalta? Onko vanheneminen sairaus, jota pitää hoitaa? Rakastaisivatko läheiseni minua enemmän, jos värjäisin hiuksiani? Etenisinkö urallani nopeammin, saisinko parempaa palkkaa? Olisinko fyysisesti paremmassa kunnossa? Mitä hyötyä minulle olisi hiusten värjäämisestä?
Ei ihmiset värjää hiuksia pelkästään sen takia, etteivät näyttäisi vanhalta. Toisekseen on ihan eri asia olla 32v ja harmaantunut kuin 52v ja harmaantunut. Siinä on 20 vuotta välissä.
Vierailija kirjoitti:
Onko jollain kokemusta, kuinka pitkään kannattaa jatkaa värjäystä ja milloin luovuttaa harmaalle?
Minä värjäytin ja raidoitin 55-vuotiaaksi asti. Kirjoitin tänään toiseen ketjuun näin:
Lopetin paksujen ja pitkien hiusteni värjäämisen toissa vuonna, ja nyt noin 50-prosenttisesti harmaata hiusta on jo yli 20 senttiä. Minulla on valtava määrä uutta, muutaman sentin mittaista harmaata hiusta; kyseessä eivät ole katkeilleet hiukset, vaan upouusi kasvusto. Jopa päälaella oleva ilkeä pyörre näyttää pukkaavan hiuksia. Vaikuttaa myös siltä, että kiharat hiukseni kihartuvat entisestäänkin ja kiiltävät aivan uudella tavalla. Harmaantuminen on elvyttänyt kiinnostukseni meikkikokeiluihin ja värittänyt vaatevarastoani. Ja minä olin ajatellut, että tässä käy aivan päin vastoin. :)
Lopetin värjäämisen sen vuoksi, että kyllästyin väriaineiden katkuun ja siihen, että koko ajan oli tyvikasvua kurkkimassa. En ollut yliherkkä, mutta värimassa tuntui silti ikävältä. Tyvikasvu oli monen sentin ajan vitivalkoista, ja vaikka olisin halunnut samanlaiset valkoiset hiukset kuin isälläni, en ollut varma siitä, sopisivatko ne minulle. Nyt ei tarvitse miettiä sitä hetkeen, koska kun harmaa piteni, kokonaiskuva muuttui väriksi, jota eräällä hiusfoorumilla kutsuttiin samppanjanharmaaksi. Vielä puolet pituudesta on värjättyä kullanruskeaa, jonka olen saanut kylmäsävyiseksi hopeashampoolla. Tämä ombre on mielestäni ihana, ja varmaan sitä tulee joskus ikävä: lähtökohta oli viivasuora väriraja, joka puolessa vuodessa muuttui sumuisaksi myöhäissyksyn aaltojen ja rantahiekan välimaastoksi, kun yksittäiset hiukset kasvoivat eri tahtiin. Nyt jänniä raitoja tulee lisää, kun osa hiustupistani siellä täällä on ryhtynyt tuottamaan taas tummempia suortuvia.
Joidenkin mielestä varmasti näytän vanhalta ja voisin näyttää nuoremmaltakin. Minä kuitenkin pidän hurjasti tästä uudesta hiuskokemuksestani ja viittaan kintaalla sille, että näytän ikäiseltäni. Sille, joka valittaa, sanon, että hänen mielipiteensä on minulle yhdentekevä. :)
Peruukkia meinasin minäkin ehdottaa aloittajalle.