mitä sinä tekisit? (1½v lapsen yövalvominen)

eli siis lopetat tuon yöllisen seuranpidon! lapsi ei selvästikään osaa nukahtaa itse, kun heti hyppäät hänen luokseen. Jos hänellä ei kerran ole mitään hätää, niin anna olla!

Viikossa oppii pois tuosta huonosta tavasta, kun annat hänen olla rauhassa.

itkee siis kyllä tasan niin kauan ja kovaa! kunnes joku menee hänen luokseen. sama juttu alkaa jos aikuinen lähtee pois. tyttö alkaa hysteerisesti itkeä. rauhallinen on silloin kun joku istuu vieressä tai alkaa jopa heti nukkua jo pääsee viereen.



tiedän että asialle pitää tehdä jotain, mutta tuntuu aika raa' alta yhtäkkiä öisin vain jättää toinen huutamaan yksin?!



pitäskö siis ensin opettaa iltasin nukahtaa ihan yksin, vaikka tää nykyinen tapa tuntuu muuten ihan hyvältä?



ap

Vajaa parivuotiaalla voi olla öisiä kauhukohtauksia, unista johtuvaa ja muuta. Päivän aikana tapahtuu niin paljon, että pienessä mielessä asiat sekoittuvat öisin ehkä pelottaviksikin. Meillä painitaan parhaillaan saman asian kanssa 1 v 8 kk lapsen kanssa. Parasta vain lohduttaa, sanoa että kaikki hyvin.

tässä on tosiaan selvä ero entiseen: vielä 1 v lapsi saattoi herätä yöllä ihan siihen, että kaipasi maitoa (ollut vähän huono syömään, ja energian tarve taas lisääntyneen liikkumisen vuoksi huima). Nyt ei edes ottaisi maitoa tai vettä vaikka tarjoaisi, vaan nimenomaan kaipaa tiedon siitä, että aikuinen on lähellä, ja mitään pelottavaa ei ole.

Eikähän tämäkin kehitysvaihe mene ohi itsestään. Rankkaa tietenkin, mutta joskus se loppuu!

Neuvot, että " jätä itkemään, oppiipahan viikossa tavoille" jättäisin omaan arvoonsa. Se on sitä muinaista unikoulutusta. En usko, että kukaan enää puolitoistavuotiaan vauvan kanssa reagoi ns " liian nopeasti" ja häiritsee täten lapsen uudelleen nukahtamista. Ei mekään tosiaan liikahdeta pikkuvikinöistä, mutta kun lapsi alkaa kauhuissaan itkeä ja kovaa, niin ei todellakaan ole järkevää jättää häntä sinne yksin huutamaan. Ns huomio- tai tekoitkun kyllä erottaa.

Meillä oli 1v2kk:lla sama juttu että nukahti kun aikuinen oli samassa huoneessa. Viikon aikana hän kuitenkin oppi aika vähillä itkuilla nukahtamaan yksin. Aluksi tehtiin niin että aikuinen oli näköpiirissä, mutta oven toisella puolella. Muutoin toimittiin samoin kuin jos oli huoneessa eli ei huomioitu lasta ellei erityistä tarvetta ollut, lueskeltiin jotain tms. Vähän hän itkeskeli mutta se oli selvästi sellaista itkua että " haluan äidin tänne NYT HETI" . Sanoin 1-2 krt jotain että pane vaan nukkumaan ja nukahti sitten, muistaakseni eka iltana meni 45 min. Siitä se sitten väheni.



Ihan parissa päivässä homma sujui jo ilman yhtään itkua ja viikon sisällä niin, että ei tarvinnut olla aikuisen näköpiirissäkään.

jos heräilee, niin taputtele. mutta älä ota sängystä pois. jos itkee, niin anna itkeä. tietää ja tuntee kuitenkin, että olet lähellä.



Ja todellakin , viikossa oppii pois tuosta tavasta. Asia selvästikin häiritsee teitä kaikkia. Miksi sitten et tekisi jotain asian eteen? Lapsikin ansaitsee häiriintymättömät unet!

Minä siirtaisin lapsen samaan huoneeseen vanhempien kanssa. Syy: en usko huudatuskouluihin, ja mielestäni 1,5-vuotias on vielä niin, pieni että saa kaivata vanhemman turvaa ilman että täytyisi alkaa opettamaan itsenäiseksi. Tämä olisi siis minun toimintatapani, sitähän ap kysyit.



Voi olla kyse siitäkin, että lapsesi liittää nukahtamisen aikuisen seuraan. Voisit tietysti yrittää vähitellen päästä eroon siitä, että vanhemman täytyy aina olla vieressa nukahtamishetkellä. Esim. siirry ilta illalta kauemmas lapsen sängystä, lopulta ulos huoneesta.



Onko sinulla kunnolliset pimennytverhot huoneessa? Aamu valkenee vieläkin aika varhain, meidänkin taapero heräilee usein tuossa viiden maissa. Ja meilläkin lapsi tulee viimeistään silloin viereen, meitä se ei tosin haittaa.

Vaihtoehtoisesti voit valvottaa koko perhettä viikko- tai kuukausitolkulla. Valitse itse.



Nämä on näitä erilaisia vaiheita. Meillä lapsi on nukkunut välillä koko yön omassa sängyssään, välillä tullut aamuyöllä viereen, sitten taas nukkunut omassa sängyssään ja taas välillä herätessään kaivannut läheisyyttä uudelleen nukahtaakseen. Muutaman kuukauden välein on asiantila vaihdellut kunnes nyt 3v. ikää lähestyessään nukkuu vain omassa sängyssään.

minä siirtäisin lapsen sängyn omani viereen. Minulle yöunet ovat tärkeät, eikä minua haittaa lapset makuuhuoneessa, kunhan kaikilla on tarpeeksi tilaa nukkua. Omat lapset siirtyivät nukkumaan omaan huoneeseen kuopuksen ollessa kaksi vuotta. Toinen, että vierottaisin ehkä tutista.



Niin, tuota varmasti kovin harva on valmis tai halukas tekemään :) Mulla ei ole muita ideoita sitten kuin vain se mielipide, että lasta ei saa jättää yksin huutamaan yöllä.

Jaksuja!

selitin tosiaan lauksi vähän huonosti, mutta asia on just näin että ei mistään pikkukitinöistä mennä tytön luo, vaan sitten kun itku on sellaista kovaa jonka tiedän loppuvan vain jos mennään hänen luo. tosin yleensä melkein aina on näin.



meilläkään ei muuten enää huolisi mitään vettä tai maitoa, vaan aikuisen läsnäoloa. ja onhan ne päivät vilkkaita, kun meillä on vasta käveltykin noin pari kk... tyttö on nyts siis tarkemmin sanottuna 1v3kk.



ei osaa yöllä kertoa mikä hätänä, mutta ehkä sitten pelkää jotain kun aikuisen läsnäolo jelppaa. ei tosiaan vaadi mitään muuta " palvelua" . ei siis tarvii ees silitellä, ei puhua. kunhan on lähellä. mutta kuinka mä jaksan istua 2 h pahimmillaan sen huoneessa... kurssille menossa olen vielä...



ollaan mietitty auttasko se nukahtaa yöllä itekseen uudestaan jos nukahtas illallakin itekseen. siis yksin omaan huoneeseen. mutta voihan olla että se ei tässä ees auttas. eikä musta tunnu oikeen hyvältä jättää sitä yksin nukahtamaan, kun se on ihan mukava hetki meille molemmille se 5-10 min. mikä menee kun tytsä nukahtaa. kuitenkin silloinkin nukahtaa ilman " palvelua" , ei enää silittelyä tmv.



pakko kai alkaa toivoa että tää joskus helpottaa!



ap

meidän huoneesta siirtyi aikanaan just siksi pois että saatais paremmat unet kaikille. ja näin kävikin. sekä tyttö että vanhemmat nukkuu paremmin kun ei kaikkia toisten ääniä kuulla. eli en halua siirtää tytön sänkyä huoneeseemme. isä tekee lisäksi epäsäännöölistä 3-vuortyötä, joten siksikin näin on parempi.



yksi yö kokeiltii kyllä sitäkin että tytön sänky oli huoneessamme, mutta se yö oli ihan kamala. tyttö raukka meni ihan sekasin. ei taidettu paljon nukkua silloin.



ja joskus on tyttö nukkunut ihan hyvinkin, mutta tää on alkanu nyt ihan kuukauden sisällä...



tutista luopumista on myös harkittu. syökin vain unilla tuttia, mutta pelottaa että sitten ilta-ja päikkärinukahtamiset menee ihan hulabalooksi, kun se on ainoa mikä meidän supervilkkaan tytön rauhoittaa.



ap

Meillä osataan nukahtaa itsekseen niin illalla kuin päivällä MUTTA siitä huolimatta tulee kausia, jolloin valvoo öisin ja vaatii läheisyyttä. Meillä tuli 1.5-vuotiaana selvä eroahdistuskausi ja samaan aikaan alkoivat kauhukohtaukset yöllä. Ei kannata miettiä liikaa mitä pitäisi tehdä, teet niin kuin sydän sanoo enkä usko että siitä on mitään hallaa jos muutaman yön nukkuu teidän kanssa. Tärkeintä on nyt olla rakastava enkä suosittele mitään huudatusta! Olen samaa mieltä muiden kanssa siitä, että teidän tehtävä ei ole kuitenkaan palvella öisin mutta jos otat huomioon sen että kyse on vain ohimenevästä kaudesta, on mielestäni julmempaa antaa lapsen olla yksin peloissaan sen sijaan että ottaisi viereen. Siitä vasta yöt hankaloituu jos lapsi kokee että hän ei saa turvaa. Kohta teillä(kin) nukutaan taas paremmin. :)

On huomattavasti helpompi taputtaa pari kertaa viereisessä sängyssä nukkuvaa lasta kuin hypätä monta kertaa yössä toisessa huoneessa.



Vaikka lapsen sänky olisikin teidän huoneessa, voit yrittää opettaa häntä vähitellen nukahtamaan itsekseen seuraavasti: kun olet pannut lapsen sänkyyn ja istunut vähän aikaa sängyn vieressä, sanot, että käyt vielä hoitamassa jonkun asian ja tulet pian takaisin. Ja sitten tietysti tulet takaisin tosi pian lupauksesi mukaan niin, että lapsen luottamus säilyy. Vähitellen voit sitten pidentää näitä asioita ja todennäköisesti jossain vaiheessa huomaat, että lapsi on nukahtanut sillä välillä kun olet hoitamassa asiaasi (esim. laittamassa tiskikonetta päälle).



Kun lapsi on näin oppinut nukahtamaan illalla itsekseen, saattaa hän nukahtaa helpommin yölläkin.

tyttö on muutaman kerran pudonnut meidän sängystä, kun isä onkin ollut töissä ja näin toisella puolella ei ole ollu ketään. siksikin en haluaisi nukuttaa vieressämme. ja tuntuu että tyttö nukkuu myös levottomammin välissämme.



noh, tänään taidan alkaa opettaa tytsää nukahtaa itekseen. teen ensin niin että olen huoneen ovella istumassa. katsotaan kuin käy.



ap (joka joutuu kohta lähtee juurihoitoon...apuva)

olon tästä asiasta.



emme kaikista vinkesitä huolimatta siirrä tyttöä meidän huoneeseen, koska se on nähty ettei se toimi senkään vertaa. meillä siis.



se oli hyvä vinkki että sanoo menevänsä vielä hoitamaan jonkin asian ja palaa takas, mutta tyttö ei ymmärrä ihan niin hyvin vielä että tota vois vielä käyttää. tai no en oo tietty kokeillu, mutta näin luulen.



huudattajaksi ei minusta ole, mutta lempeästi yritetään nyt saada tyttö nukahtamaan yksikseen.



ja nyt sinne kiduttamoon...



ap

Poika (vähän päälle vuoden) herää nykyään joka yö joko 01-02 tai sitten 04-05 niin etten saa enää häntä millään takaisin. Hänen sänky on meidän sängyn vieressä.



Ennen kun hän heräsi, hiukan hyräilin ja annoin vettä niin nukahti heti takaisin ja nykyisin ei mikään auta. Herää ja itkee niin kauan että otan viereen. Itse olen tuolloin tosi väsynyt....



Meillä on 160cm leveä sänky ja ei mahduta kaikki sinne HYVIN nukkumaan jos poika on välissä. Toivon että tämä on pojalle vain joku vaihe...



Me teemme näin;

Poika herää ja jos kello on 01-02 välillä olen ottanut pojan ja vien sohvalle syliini nukkumaan. Nukahtaa siihen heti ja kannan pojan takaisin omaan sänkyyn ja näin saamma kaikki jatkaa unia.



Jos poika herää 04-05 nostan pojan viereen ja mies menee sohvalle pariksi tunniksi nukkumaan ja näin saamme taas nukkua rauhassa. Mies herää klo. 06 töihin ja kun kello soi tässä tapauksessa olohuoneessa niin poika nukkuu joonkin 7.30 saakka.



En itse suosi minkäänlaista lapsen huudattamista. Ja nyt kaikki jotka ovat taas sitä mieltä että poika tottuu tuohon että yöllä siirrellään niin pah! minä sanon teille!!!



Kun imetin, poika nukkuin koko ajan vieressä, 8,5kk. Kun imetys lopetettiin, siirsin pojan omaan sänkyyn ilman ongelmia!



Tämä on nyt vaan taas joku vaihe jolloin hän haluaa tulla yöllä viereen... suotakoon se hänelle! Ottaisinhan vanhemmankin lapsen viereen nukkumaan jos näkisi painajaisia.



Voimia teille sinne! Tästä nyt ei ollut apua, mutta halusin kertoa että täältä löytyy kohtalotoveri!

Ja oli kiva kuulla että meillä ole ainoastaan tällaista ongelmaa...

Näin meillä molempien lasten kanssa. Ensin mentiin sängyn viereen tassuttelemaan ja samalla suhistiin. vähitellen riitti pelkkä suhina. Itsekin pääsi heti uneen takaisin, kun ei tarvinnut nousta ylös. Kyllä minäkin vaan kannatan samassa huoneessa nukkumista ihan itsesikin takia.

Vanhempien pitäisi enemmän kuunnella itseään ja lastaan ja tehdä niinkuin tuntuu hyvälle. Jos kaikkia ohjeita ja neuvoja kuuntelee niin kasvatus hajoaa käsiin. Jokainen lapsi on yksilö ja vaatii omanlaiset jutut toimiakseen.



Meillä on toiminut perhepeti hyvin. Noin ensimmäisen vuoden nukuttiin äidin vieressä ja kun halusin yöimetyksestä eroon, siirtyi lapsi nukkumaan isän kanssa. Kahdessa makkarissa on siis parisänky. Toinen vanhemmista saa aina nukuttua edes jotenkin yönsä hyvin. Lapsen (1v3kk) kanssa on nyt menossa vaihe, että lapsi menee nukkumaan klo22:30 isänsä kanssa ja noin klo5 kipittää minun viereen nukkumaan loppuyöksi ja herätään aamulla klo7:15. Yritimme nukuttaa lasta aikaisemmin illalla, mutta huonolla seurauksella. Hän heräsi joko liian aikaisin aamulla tai sitten alkoi kukkumaan yöllä. On vähäunista sukua.



Jossain vaiheessa yritetään ehdottaa omaan huoneeseen siirtymistä, mutta mitä sitten jos nukkuu vaikka kolmevuotiaaksi jomman kumman vieressä?



Minä tekisin: Jompi kumpi vanhemmista nukkuu parisängyssä lapsen kanssa ja toinen siirtyy nukkumaan muualle. Kaikki saavat parhaan unen!