Kuinka tärkeää sinulle on vaikuttaa "normaalilta"?
Olen huomannut, että on paljon ihmisiä, joille on todella tärkeää vaikuttaa kaikin puolin tavallisilta ja normaaleilta ihmisiltä. Vähän siihen tapaan kuin vaikka herra ja rouva Dursley Potter-kirjoissa. Minulle tällainen on ihmisissä suuri turn off, joka estää lähemmän tuttavuuden.
Itse pidän vahvasti hyvänä ominaisuutena, jos joku kuvailee itseään oudoksi, vähän erikoiseksi tai nörtiksi. Tällaiset ihmiset usein toteuttavat itseään juuri niin kuin haluavat ja ovat kiinnostuneita juuri niin oudoista asioista kuin haluavat. Ilman siis että miettisivät, että mitäköhän esim. työkaveritkin ajattelisivat, jos saisivat tietää minun harrastavan esim. burleskia/larppausta/historian elävöittämistä/my little pony-keräilyä tai mitä tahansa perus lenkkeilyä, zumbaa tai kuntosaliharrastusta erikoisempaa.
Olisi vain hauskaa tietää, onko olemassa erikoisista asioista kiinnostuneita, jotka ovat asiasta kaapissa? Itse olen törmännyt lähinnä sellaisiin ihmisiin, jotka ovat ihan tavallisia pulliaisia, mutta silti jotenkin pelkäävät jatkuvasti vaikuttavansa erikoisilta, vaikkei olisi mitään syytä.
Jos ei tästä käynyt ilmi, niin minulle ei ole yhtään tärkeää vaikuttaa normaalilta, edes työpaikallani. :D Entä sinulle?
Kommentit (28)
Tässä iässä on jo ihan tun sama, mitä muut ajattelee musta.
M45
Jos joku erikseen kertoo olevansa outo, on yleensä varsin keskinkertainen, joka toivoo, että hänen eriparikenkänsä huomataan. Toitottamalla outouttaan ehkä toivoo saavansa huomiota, ihailua, erityiskohtelua, ties mitä.
Ei keskinkertaisuudessa ole mitään vikaa. Yleensä jokaisessa on jotain omia erikoisuuksia, mutta ei niitä tarvi pitkin kylänraitteja huudella, ne ilmenee kun tutustuu paremmin. Veikkaan, että oudoksi itseään tituleeraavan seura olisi ankeampaa kuin sellaisen seura, jonka tuo erikoisihminen lokeroi tavikseksi.
Haluan olla tavis ja sulautua joukkoon. Ei ole tarvetta tuoda itseäni esiin. En silti istu ikäiseni ihmisen prototyyppiin enkä ole koskaan istunutkaan. Arvostan sitä, että ihminen uskaltaa olla oma itsensä. Joskus joidenkin ihmisten kohdalla erilaisuus vaikuttaa hyvin teennäiseltä, päälle liimatulta ja roolilta, jota vedetään muille ja yritetään epätoivoisesti olla erilaisia kuin muut.
No minä! Yritän olla kaapissa, en kerro että kuuntelen alternative musiikkia tai muutenkaan harrastuksistani. Kyllä monet silti vaistoaa että olen outo. En osaa selittää sitä, mutta sellaiseen että työpaikalla hehkutetaan Vain elämää en osaa yhtään mennä mukaan. En kuitenkaan haluaisi olla silmätikkuna kuten nuorempana, joten valitettavasti tuttaville esitän tavista
Pidän tyhmänä itseään oudoksi sanovaa. Ihan kuin muut olisivat jotenkin tylsempiä tai jollain tapaa standardi-ihmisiä. Kaikissa on omat outoutensa ja jos sinä et ole niitä päässyt näkemään, voi miettiä missä vika.
Vierailija kirjoitti:
No minä! Yritän olla kaapissa, en kerro että kuuntelen alternative musiikkia tai muutenkaan harrastuksistani. Kyllä monet silti vaistoaa että olen outo. En osaa selittää sitä, mutta sellaiseen että työpaikalla hehkutetaan Vain elämää en osaa yhtään mennä mukaan. En kuitenkaan haluaisi olla silmätikkuna kuten nuorempana, joten valitettavasti tuttaville esitän tavista
Olet outo, mutta et osaa selittää, millä tavalla? Mahdotko sittenkin olla ihan tavis.
Minä haluaisin tulla mielletyksi mahdollisimman tavalliseksi. En haluaisi herättää tippaakaan huomiota.
Olen elänyt melko erikoisen elämän, enkä sopeudu helposti joukkoon ryhmässä, koska olen sosiaalisesti melko lahjaton.
Siksi haluaisin tasapainoisen, tylsän ja tavallisen elämän. En koe todellakaan tarvetta tulla mielletyksi erikoisena lumihiutaleena.
Omassa tuttavapiirissäni ne, jotka väenväkisin korostavat omaa erikoisuuttaan omissa puheissaan ja nauravat sille, eivät ole tulleet syrjityiksi ”erikoisuutensa” takia. Siksi luulen, että he pitävät sitä positiivisena asiana.
Tilanteen mukaan käytös. Olen ihan tyytyväinen itseeni nykyään.