Oletko samaa mieltä? Poikalapset saavat enemmän hellyyttä ja läheisyyttä äidiltään kuin tyttölapset.

Eikö asia kannattaisi siis ulottaa tähän hellimiseenkin? Jos kerran poikia on tapana hellitellä enemmän, kuin tyttöjä, kannattaisi sukupuolettomaksi kasvattavan alkaa sylitellä tyttöään mahdollisimman paljon.

enemmän, mutta arvelisin syyn löytyvän pikemminkin lasten luonteesta ja persoonallisuudesta kuin sukupuolesta.

Tyttöjähän kuranssataan pienestä pitäen ja suurimpana peikkona taivaanrannassa on, että niistä tulee HUORIA.



Poikalasten seksuaalisuus ei ole niin pelottavaa, joten sitä ei tarvitse niin kahlita. Pojat saavat vapaasti heiluttaa nahkahelikopteria ja olla machoja. Tyttöjen pitää OSATA HÄVETÄ jos pienestä pitäen.

kanssa mulle henkisesti läheisempi, koska olen itsekin tyttö/nainen, ja tyttöjen maailma on tutumpi. =)



Molempia lapsia rakastan yhtä paljon, vaikka suhde kumpaankin lapseen on erilainen. Pojan kiinnostuksen kohteet on mullekin vieraampia, yhtä lailla kuin miestenkin maailma, mutta on ihana seurata kun poika voi jakaa niitä " poikien juttuja" oman isin kanssa. (Autot, tekniikka ym. joista mä en ymmärrä paljoo mitään) =)

Menkää hyvät äidit hellimään niitä lapsianne, älkääkä tuhlatko tätäkin hyvää hetkeä äitinä.

Vai pelkäätkö, että ihmiset saavat tästä nyt kimmokkeen lisätä eriarvoistamista? Vai ajatteletko, että kun asiasta ei puhuta, se lakkaa olemasta?

Vierailija:

Vai pelkäätkö, että ihmiset saavat tästä nyt kimmokkeen lisätä eriarvoistamista? Vai ajatteletko, että kun asiasta ei puhuta, se lakkaa olemasta?

Puhutte luonne-eroista. Ei yhden pojan ja yhden tytön otoksella voi vetää tuollaisia arvioita.



Minulla on tyttöjä. Toinen tuntuu ajatusmaailmalta samanlaiselta kuin minä, toinen on ihan jostain muualta. Sairasta ja epäkypsää käyttäytymistä on se, jos antaa omien lapsuuden traumojen yms. vaikuttaa lastensa epätasa-arvoiseen kohteluun. Jos minulla olisi vain esikoinen, voisin sanoa, että en helli tyttöä hirmuisesti. Mutta kun sattui syntymään toinenkin tyttö. Hän on luonteeltaan oikea pusukone. Riippuu koko päivän kaulassa ja silittää ja halailee. Esikoinen ei koskaan ollut tällainen. Mutta ei hän silti ole minulle vieraampi. Yhtä paljon häntä halailen.



Summa summarum: kaksi tyttöä voi olla kuin yö ja päivä. Kaksi lasta - tyttö ja poika - voi olla kuin yö ja päivä. Tekisinvasta 10-20 lapsen saatuani jotain sukupuoliarvioita. Sitä ennen on terveellistä mennä itseenä ja miettiä, miksi kukakin lapsi luonteeltaan saa minut käyttäytymään, kuten käyttäydyn. Että onkohan " vika" tosiaan lapsen sukupuolessa vai jossain muussa.

Miehelläni on kaksi lasta, tyttö ja poika. Monella ystävälläni on useita lapsia. Tiedän, että maailmassa on paljon lapsia, eri sukupuolia, samojen perheiden sisällä.



Asia on siis minullekin olemassa. Olen nainen, olen ollut tyttölapsi. Minulla on sisko sekä veli. Vanhempanikin ovat olleet pienenä lapsia. Kaikki ystäväni ovat olleet pienenä lapsia, poikia tai tyttöjä.



Mielestäni tämä on melko tärkeä asia yhteiskunnassa - eikä kaikkien asioiden tarvitse koskea aina välittömästi omaa napaa ollakseen merkityksellisiä.



Saatanpa minäkin joskus saada toisen lapsen, kenties toista sukupuolta. Ja mielelläni punnitsen omaa ajatusmaailmaani muiden mielipiteitä sekä toisaalta myös tutkimustuloksia/asiantuntijakommentteja vasten. Sitä kutsutaan reflektoinniksi.

Vierailija:

Sairasta ja epäkypsää käyttäytymistä on se, jos antaa omien lapsuuden traumojen yms. vaikuttaa lastensa epätasa-arvoiseen kohteluun

Yleensä lisäksi syy keksitään ja johdetaan ulkopuolelta.

Mutta se on totta, että lasten luonne-erot vaikuttavat. Myös lasten ulkonäköön liittyvät tekijät vaikuttavat (identtisiä kaksosia kohdellaan usein samalla tavalla, vaikka he kasvaisivat toisistaan erillään)

Eiköhän se ole ihan perheen keskinäisistä kemioista kiinni. Täälläkin on tullut kommentteja sekä puolesta että vastaan. Eli läpileikkaus voisi olla 50/60;)

Vierailija:

Tyttöjähän kuranssataan pienestä pitäen ja suurimpana peikkona taivaanrannassa on, että niistä tulee HUORIA.

Poikalasten seksuaalisuus ei ole niin pelottavaa, joten sitä ei tarvitse niin kahlita. Pojat saavat vapaasti heiluttaa nahkahelikopteria ja olla machoja. Tyttöjen pitää OSATA HÄVETÄ jos pienestä pitäen.

Tuolla teorialla pojan pitäisi olla sitten sylissä koko päivä, jotta saisi vielä enemmän hellyyttä.



Vakavasti puhuen en usko sukupuolella olevan tässä asiassa merkitystä. Toiset hellivät enemmän tyttöjä, toiset poikia ja toivon mukaan suurin osa yhtä paljon molempia.



Mitä tyttöjen ja poikien maailmoihin eläytymiseen tulee, niin minun on helppo eläytyä omien tyttöjeni maailmaan. Tyttöni tosin leikkivät tosi harvoin barbi- ja prinsessaleikkejä. Enemmänkin piirtelevät, lukevat ja sepittävät tarinoita.

Vierailija:

Saatanpa minäkin joskus saada toisen lapsen, kenties toista sukupuolta. Ja mielelläni punnitsen omaa ajatusmaailmaani muiden mielipiteitä sekä toisaalta myös tutkimustuloksia/asiantuntijakommentteja vasten. Sitä kutsutaan reflektoinniksi.

Minulla on vain yksi poika, joka saa hellyyttä tarvitessaan ja myös minun sitä tarvitessa. Minulla on myös kolme tytärtä, joista jokainen saa hellyyttä tarvitessaan tai minun sitä tarvitsessa. Minä en pysty tyrkyttämään hellyyttä lapsilleni enempää, kuin he sitä sietävät, joten en voi päättää antavani tänään jokaiselle lapselleni tiettyä määrää hellyyttä, koska en etukäteen pysty sanomaan kuka lapsistani tänään sitä eniten tarvitsee.

En myöskään voi puhua muitten puolesta. Jos väittäisin ap:n väitteen pitävän paikkansa, minä silloin laittaisin toisten suuhun sellaisia sanoja, joita siellä ei välttämättä ole. Jos tällainen väite on tutkimuksilla todistettu oikeaksi, en voi muuta kuin hämmästellä vanhempien ajatusmaailmaa ja kykyä eriarvoistaa omia lapsiaan.

Mutta aikuisena taas tyttäret ja tyttären lapset ovat läheisempiä. Näin oli meillä ja näin on kaikissa tuttavaperheissäkin.



Ja vaikka nyt olen niin onnellinen pojastani (olen aina halunnut pojan), niin tavallaan surettaa se, että kun hän aikuistuu ja saa lapsia, ne ovat sitten äitinsä äidille läheisempiä.... Täytynee yrittää olla hyvä anoppi.



No joo, ehkä menin asioidenedelle ;)

enkä kolmosta, minulla on poika ja voi sitä halien ja pusujen määrää mitä pienelle miehenalulleni suon (tyttöä ei ole, en siis tiedä siitä),kehun ja rohkaisen ja yritän että pojastani kasvaa mies, joka tuntee ja osaa näyttää tunteitaan ja hellyyttä. Onhan poikien leikit vähän rajumpia mutta kyllä minä osaan leikkiä dinosauruksilla, ihan siinä missä barbeillakin, kun olen itse niillä barbeilla leikkinyt.

Jokainen lapsi on ihan oma persoonansa! On " herkkiä" poikia ja vähemmän " herkkiä" poikia, samoin kuin löytyy " prinsessa" tyttöjä ja " poika" tyttöjä. Jokainen lapsi on luonteeltaan erilainen, mutta jokainen on myös yhtä rakas ja kallisarvoinen ihan omana itsenään, ei suokupuolen taikia/vuoksi!!!



Jokaisella lapsella on oikeus tuntea itsensä rakastetuksi ja hellityksi sukupuolesta tai luonteestaan riippumatta!! Toivottavasti kaikki vanhemmat tämän tajuaisivat ja lopettaisivat tuon " tytöt ovat parempia kuin pojat" tai toisinpäin! Sukupuolella kun ei todellakaan ole yhtään mitään merkitystä lapsen elämässä ellei vanhemmat tee siitä numeroa!



Rakastakaa ja hellikää lapsianne sukupuolesta riippumatta ja palkinnoksi saatte hyvinkäyttäytyviä, toiset huomioon ottavia, empaattisia " murkkuja" ja myöhemmin aikuisia, joista tulee niin ihania miniöitä kuin vävyjäkin:)!

Vähän eriasia, mutta esim. mun miehen vanhemmat ei koskaan halaa mun miestä kun tapaavat, mua kylläkin.

Meillä on kaksi tyttöä. Toinen ei ikinä ole viihtynyt sylissä (kohta 4v.)vaan mennä temmeltänyt. Toinen (kohta 2v.) taas on sylissä viihtyvä tapaus.



Ei lapsi syntyessään tiedä olevansa tyttö tai poika. Ne tyttö- ja poikaleikit OPETETAAN lapsille. Tytöille ostetaan ne nukenrattaat ja rimpsumekot, pojille ostetaan autoja jne. Ja vanhemmathan nämä lapsille tarjoaa ja opettaa. Miksi siis äiti ei pääse sisälle tyttärensä tyttöleikkeihin, kun on ne tälle opettanut??



Itse koetamme tarjota kaikenlaisia leikkejä ja roolimalleja tytöillemme. On mielestäni tyttöpuolisen ihmisen persoonan supistamista väittää, että tyttö haluaa leikkiä vain nukeilla ja pitää rimpsumekkoja. Minä olen itse leikkinyt lapsena kaikenlaisia leikkejä enkä vielä aikuisenakaan istu perinteiseen naisen muottiin (teen remppahommia esim. paremmin kuin mieheni, hän taas on parempi kokki jne) Olen iloinen, että myös vanhempi tyttömme leikkii kaikenlaisia leikkejä. Ja juuri juttelin erään kahden pojan äidin kanssa, joka sanoi, että 5-vuotias poikansa leikkii mielellään nukeilla. Myös veljeni tykkäsi lapsena nukkeleikeistä, mutta kun häntä siitä ruvettiin kiusaamaan, lopetti hän ne. Ikävää stereotypiaa!!