Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En voi sietää lapsen tottelemattomuutta!
01.03.2021 |
Pian 2-vuotias lapseni on alkanut koettelemaan rajoja mm. niin että laittaa kaikessa tekemisessä vastaan. Mitkään perusasiat, kuten hampaidenpesu tai pukeminen, ei onnistu ilman että vänkäisi vastaan tai lähtisi karkuun. Ruokapöydässä sotkee ja heittelee ruokaa. Saattaa myös purra joko suuttuessaan tai ihan muuten vain.
Nyt en kaipaa minkäänlaista pään aukomista tähän. Tiedän että tämä kuuluu ikään, mutta silti ottaa päähän PALJON. Todella turhauttavaa kun mitään ei voi tehdä kunnolla, vaan kaikki on hankalaa. Millä te muut kestätte oikuttelevaa lasta? Minulla hermot menee monta kertaa päivässä, en vaan kertakaikkiaan kestä sitä että ollaan kokoajan tottelemattomia. Ei siinä mitään jos joskus on vähän vaikeaa pukea tai jos tulee vahingossa sotkua syödessä, mutta kun kaikki on vaikeaa ja ruuat lentää ympäri keittiötä. Selkeät rajat ja rutiinit meillä on, ja huomiotakin yritetään kyllä antaa mahdollisimman paljon, myös sitä positiivista. Yritän myös sanoittaa sitä huonoa käytöstä, kertoa miten äitiä harmittaa kun tahallaan sotketaan. Mutta ei. Huoh!
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään voi sietää. Senpä takia minulla ei lapsia ole.
Joku sadisti täällä neuvoo näkäjään.
Miten kommentti tähän viestiin tuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos teille jotka annoitte kannustavia kommentteja!
Tunnistan itsessäni tarvetta pitää asiat kontrollissa, ja luulisin hermostumisen johtuvan osittain siitä. Kun mietin tarkemmin, niin hermostumista ilmenee aina uusissa, yllättävissä ongelmatilanteissa kun en tiedä miten toimia. Nyt tsemppaan itseäni valmiiksi noihin hankaliin tilanteisiin lapsen kanssa ja mietin valmiiksi toimintatavat.
On tämä vanhemmuus kyllä sellaista vuoristorataa ja uuden opettelua. Tämä temppuilija ei ole edes ensimmäistä lapseni, mutta yhtä hukassa tässä näköjään ollaan kuin ennenkin. Kai se aika kultaa muistot.
Et voi miettiä valmiita toimintatapoja konkreettisesti, mutta voit miettiä valmiiksi, MITEN ASENNOIDUT LAPSEEN.
Itseasiassa kyllä voin, ja minulle se on helpompaa niin. Niin minulla on valmiina takaraivossa se, miten milloinkin pitää toimia. Silloin ei hermotkaan mene.
Ongelmana monella näyttäisi olevan se, että kaiken edelle lämähtää oma ego. ("ei saa antaa periksi" ja "näin hyvä kasvattaja toimii" jne.) Lapsi ja vastavuoroisuus unohtuu, kun hänestä tulee esine, jota pitää kontrolloida tai hermo menee!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Istu päälle ja sano, että äitiä pitää totella. Näin mä olen omat lapseni laittanut kuriin. En tosin ole kovin painava. Mutta tämä toimii, jos ei puhetta usko.
Fyysinen väkivalta on Suomessa kielletty.
Ei paikoillaan pitäminen ole fyysistä väkivaltaa. Kiinni pitäminen on sallittua jopa opettajille.
No ihan saletisti on väkivaltaa!
Ei ole. Opettajatkin saavat kiinnipitää väkivaltaista oppilasta. Jos lapsi puree, saa ottaa kiinni ja estää puremasta tai satuttamasta itseään tai muita. Eli saa pitää paikoillaan.
Ei ole tarkoituskaan että lapsesta kasvaa tahdoton sätkynukke. Mitä kovempi oma tahto, sitä parempi. Sellaiset ihmiset pärjää. Ne jotka on lapsina nujerrettu, ovat koko ikänsä kynnysmattoja. Tämä on se lähtökohta mistä lähdetään tarkastelemaan lapsen käytöstä. Sitten valitaan taistelut. Joka asiasta ei lähdetä vääntämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Istu päälle ja sano, että äitiä pitää totella. Näin mä olen omat lapseni laittanut kuriin. En tosin ole kovin painava. Mutta tämä toimii, jos ei puhetta usko.
Fyysinen väkivalta on Suomessa kielletty.
Ei paikoillaan pitäminen ole fyysistä väkivaltaa. Kiinni pitäminen on sallittua jopa opettajille.
No ihan saletisti on väkivaltaa!
Ei ole. Opettajatkin saavat kiinnipitää väkivaltaista oppilasta. Jos lapsi puree, saa ottaa kiinni ja estää puremasta tai satuttamasta itseään tai muita. Eli saa pitää paikoillaan.
No hei haloo, ei kaksivuotiaan päälle tarvitse istua. Se pysyy ihan syliotteessa tarvittaessa. Joku yli 10-vuotias isokokoinen autisti on asia erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos teille jotka annoitte kannustavia kommentteja!
Tunnistan itsessäni tarvetta pitää asiat kontrollissa, ja luulisin hermostumisen johtuvan osittain siitä. Kun mietin tarkemmin, niin hermostumista ilmenee aina uusissa, yllättävissä ongelmatilanteissa kun en tiedä miten toimia. Nyt tsemppaan itseäni valmiiksi noihin hankaliin tilanteisiin lapsen kanssa ja mietin valmiiksi toimintatavat.
On tämä vanhemmuus kyllä sellaista vuoristorataa ja uuden opettelua. Tämä temppuilija ei ole edes ensimmäistä lapseni, mutta yhtä hukassa tässä näköjään ollaan kuin ennenkin. Kai se aika kultaa muistot.
Et voi miettiä valmiita toimintatapoja konkreettisesti, mutta voit miettiä valmiiksi, MITEN ASENNOIDUT LAPSEEN.
Itseasiassa kyllä voin, ja minulle se on helpompaa niin. Niin minulla on valmiina takaraivossa se, miten milloinkin pitää toimia. Silloin ei hermotkaan mene.
Tarkoitin, että siten et pärjää kaikissa tilanteissa - mutta hyvä, jos edes joissakin. Elämä ei vain ole sellaista, että kaikki tilanteet sopisivat valmiiksi miettimääsi muottiin... Mutta voi toki auttaa sinua alkuun, tai ainakin pärjäät niin hyvin, kuin kykenet. Toivon, että hyväksyisit kuitenkin sen, että lapsen kyky tuntea voi olla normaali. Eikä se normaali aina sovi muottiin. Josta on turha suuttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä on kasvatuksessa mennyt jotain vikaan, jos noin käyttäytyy. Meidän lapset ovat ihania ja tottelevat kiltisti, kun jotain pyydetään. Lasten kanssa jokainen päivä on ihana meillä :)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on kasvatuksessa mennyt jotain vikaan, jos noin käyttäytyy. Meidän lapset ovat ihania ja tottelevat kiltisti, kun jotain pyydetään. Lasten kanssa jokainen päivä on ihana meillä :)
Sun lapset jyrätään ulkomaailmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Istu päälle ja sano, että äitiä pitää totella. Näin mä olen omat lapseni laittanut kuriin. En tosin ole kovin painava. Mutta tämä toimii, jos ei puhetta usko.
Fyysinen väkivalta on Suomessa kielletty.
Ei paikoillaan pitäminen ole fyysistä väkivaltaa. Kiinni pitäminen on sallittua jopa opettajille.
No ihan saletisti on väkivaltaa!
Ei ole. Opettajatkin saavat kiinnipitää väkivaltaista oppilasta. Jos lapsi puree, saa ottaa kiinni ja estää puremasta tai satuttamasta itseään tai muita. Eli saa pitää paikoillaan.
Jos iso lapsi alkaa pahoinpidellä muita, en tiedä, kuinka järkevää on alkaa itsekin fyysisesti puolustamaan - pitäisi olla hnegenvaara, että olisi oikeus käydä toiseen käsiksi. Mutta nyt puhutaan normaalista 2-vuotiaasta, joka vain osoittaa mieltään. Ei häneen saa käydä käsiksi!
Vierailija kirjoitti:
Ap, tässä virheet, jotka teet ja kerron ne AUTTAAKSENI:
1) Vänkäät - älä koskaan vänkää pikkulapsen kanssa!
2) Lähdet karkuun - älä koskaan hylkää pikkulasta!
3) Hermot menee - ...Mitä teet, kun lapsi heittelee ruokaa tai puree? Käytös EI kuulu ikään. Lapsi on tyytymätön tapaan, jolla häntä kohtelet.
4) Selkeät rajat ja rutiinit - älkää olko liian JÄYKKIÄ
5) "Yritetään antaa huomiota, myös sitä positiivista" - lopettakaa se negatiivinen huomiointi, ja positiivinen lässytys! Lapsi ei ole koira, jota pitäisi kouluttaa kiduttamalla ellei muuten "opi".
6) "Yritän myös sanoittaa sitä huonoa käytöstä" - LOPETA HYVÄ IHMINEN!!! Et ymmärrä, mistä huono käytös johtuu, mutta yrität tunkea lapsen päähän ajatuksiasi!? EI IHME, ETTÄ LASTA HARMITTAA.
kauheeta kuraa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainoa neuvoni on: älä ota vakavasti, ei 2-vuotiaan kanssa voi riidellä. Koeta lyödä leikiksi. Tämä on vasta alkua, huomaat, että lapsi ei ole tabula rasa etkä voi määrätä mitä hän tekee ja ajattelee. Ja tämä tulee jatkumaan ikuisesti. Vanhempana opit kyllä joustamaan ja sopeudutte molemmat tilanteeseen. Omat lapset ovat jo aikuisia ja edelleen ottaa päästä, kun ajattelen, että tuonkin asian tiedän paremmin mutta ei voi tyrkyttää neuvoja, vaan kaikkien on tehtävä omat virheensä. Uhmaikäinen testaa rajojaan ja ne on vanhempien laitettava. Yllättävän vaikea juttu on se, kun tajuat, että kaikki ei enää menekään sinun mielesi mukaan. Teitä on siinä nyt kaksi sopeutumassa, voimia!
Lapsi käyttäytyy täysin luonnollisesti, kuvailusta päätellen, kuinka vaikeissa oloissa hän elää. On hyvä merkki, että hän kapinoi, eikä häntä ole ainakaan vielä onnistuttu henkisesti nujertamaan! Ap, ole varovainen, ettei jyrkkyytenne ja jäykkyytenne vaurioita lasta pysyvästi. RELATKAA. Olette tehneet jotain väärin - vanhemmus on aina harjoittelua... - ja nyt teidän on pakko tulla vastaan. Pakko sietää huonoakin käytöstä. Olette ikään kuin velakantuneita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, tässä virheet, jotka teet ja kerron ne AUTTAAKSENI:
1) Vänkäät - älä koskaan vänkää pikkulapsen kanssa!
2) Lähdet karkuun - älä koskaan hylkää pikkulasta!
3) Hermot menee - ...Mitä teet, kun lapsi heittelee ruokaa tai puree? Käytös EI kuulu ikään. Lapsi on tyytymätön tapaan, jolla häntä kohtelet.
4) Selkeät rajat ja rutiinit - älkää olko liian JÄYKKIÄ
5) "Yritetään antaa huomiota, myös sitä positiivista" - lopettakaa se negatiivinen huomiointi, ja positiivinen lässytys! Lapsi ei ole koira, jota pitäisi kouluttaa kiduttamalla ellei muuten "opi".
6) "Yritän myös sanoittaa sitä huonoa käytöstä" - LOPETA HYVÄ IHMINEN!!! Et ymmärrä, mistä huono käytös johtuu, mutta yrität tunkea lapsen päähän ajatuksiasi!? EI IHME, ETTÄ LASTA HARMITTAA.
kauheeta kuraa
Ei, vaan ASIAN YTIMESSÄ.
AP:n kasvatustyyli teki minusta dissosiaatiohäiriöisen. Oikeasti, voit pilata lapsesi pahasti. Mene hakemaan apua aggressiivisuuteesi ja kontrolloimiseen. Lapsi on pieni vielä, sellaisen kanssa pääsee hyvin pitkälle nauramalla ja hassuttelemalla. Älytöntä koirakoulutusta tuo sun homma.
Ap tarkoittaa hyvää, mutta yrittää liikaa. Kasvatuspyrkimyksissä lapsi on ikään kuin mennossa pesuveden mukana...
Tsemppiä! Mun vinkki on vaan että kyllä tuokin menee ohi ja sitä odotellessa käytä kaikki mahdolliset hoitoavut, jotta olisit itse mahdollisimman hyvinvoiva ja vakaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Istu päälle ja sano, että äitiä pitää totella. Näin mä olen omat lapseni laittanut kuriin. En tosin ole kovin painava. Mutta tämä toimii, jos ei puhetta usko.
Fyysinen väkivalta on Suomessa kielletty.
Ei paikoillaan pitäminen ole fyysistä väkivaltaa. Kiinni pitäminen on sallittua jopa opettajille.
No ihan saletisti on väkivaltaa!
Ei ole. Opettajatkin saavat kiinnipitää väkivaltaista oppilasta. Jos lapsi puree, saa ottaa kiinni ja estää puremasta tai satuttamasta itseään tai muita. Eli saa pitää paikoillaan.
Tuolla joku sanoi, että istuu päälle, jos lapsi ei TOTTELE. Pikkasen eri asia taltuttaa väkivaltainen toisia satuttava oppilas kuin aikuisen istua päälle kun lapsi ei tottele. Sellainen on silkkaa aikuisen väkivallalla alistamista eikä suinkaan mitään toisten tai lapsen suojelemista.
Tänään ostoskeskuksessa vastaan käveli mies, joka työnsi yksin vaunuja. Hyvin pieni vauva itki vaunuissa, ja isä lässytti hänelle - kutsuisin sitä jutteluksi, mutta hän oikeasti lässytti ja VALEHTELI. Hän sanoi vauvalle mm. "no niin hyvä, just niin, imet sitä peukkua se rauhoittaa..." Vauva suuttui ja huusi kovempaa, kädet huitoi, ei hän todellakaan imenyt sormea. Hän halusi syliin, oli kuuma, tai jokin muu hätänä. Eikä se tyyppi auttanut, hymyili ja lässytti vain.
Alue: Aihe vapaa
Joku sadisti täällä neuvoo näkäjään.