Olisiko jollakin tietoa tuetusta asumisesta?

Olen vaikeasti masentunut, minkä lisäksi sekä aspergeria että tarkkaavaisuushäiriötä on epäilty (tutkimukset ovat kuitenkin masennuksen takia jäissä tällä hetkellä). Opiskelin yliopistossa ennen kuin vointi romahti, nyt makaan päivät lähinnä sängyssä. En ole itsetuhoinen, koska energiaa sellaiseen ei ole, tämän takia minua ei oteta osastollekaan.

Masennuksen ja mahdollisesti myös noiden neurologisten ongelmien takia mun on äärimmäisen haastavaa saada siivottua, laitettua ruokaa tmv. Olen aina ollut enemmänkin sellainen teoreettinen ihminen, jolta käytännön asiat eivät ihan onnistu, mutta nyt tää on entisestään eskaloitunut. Avauduin tästä toisella palstalla ja siellä ehdotettiin tuettua asumista, jota olen alkanut miettimään yhtenä vaihtoehtona.

Toisaalta olen vähän hukassa sen suhteen, millaista tuo käytännössä olisi. Muutenkin tuntuu pahalta, kun lapsuudenkodissa (jonka kanssa olen tiiviisti tekemisissä vielä näin parikymppisenäkin, asunkin heistä alle kilometrin päässä) painotettiin kovasti valtaa ja menestymistä - tuetun asumisen käyttäjät nähdään vähän yksinkertaisina tai kehitysvammaisinakin ressukoina, joita kartetaan ja säälitellään. Jotenkin olen takertunut sellaiseenkin ajatukseen, että eihän tää voinut mennä näin, kun fuksivuoteeni asti menestyin koulussa loistavasti, kirjoitin ällän paperit ja pääsin ensimmäiseen hakutoiveeseeni ihan heittämällä. Tuntuu että pitäisi vain ryhdistäytyä ja palata asiaan, vaikka oikeasti tiedän, ettei näissä ajatuksissa ole mitään järkeä.