Lue keskustelun säännöt.
Useamman lapsen äidit, jotka olette saaneet pidettyä kropan kuosissa - miten sen teitte/ teette?
28.02.2021 |
Kahden lapsen äiti täällä kyselee ihmetyksissään. Mitä te useamman lapsen äidit teette nyt ja teitte lasten saannin jälkeen, että olette pysyneet kunnossa?
Sisältyykö viikkoon kuinka paljon treeniä, millaista ja monesti? Onko ruokavalio koko ajan kohdillaan, salliiko herkkuja? Noudatitko tavoitteen saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi jotakin tiettyä dieettiä?
On nimittäin harvinaisempaa, että lasten saamisen jälkeen pysyy hyvässä kunnossa, jos on taipumusta painonnousuun. Luontaisesti laihat, älkää osallistuko tähän keskusteluun. En kertakaikkiaan halua kuulla miten on aina ollut laiha ja lasten saaminen vain paransi ulkomuotoa.
Itse painoin hääpäivänä 57kg, olin todella hoikassa kunnossa pituudella 170cm. Ekan lapsen jälkeen treenasin tosi paljon ja sain painon 61kg joka oli ihan huippulukemat itselleni. Näytin tosi hyvälle. Tokan lapsen jälkeen vaan ihmettelen että WTF ja lukemat 75kg olivat kaksi viikkoa sitten viimeinen naula arkkuun. En luovuta ennen kun luvut ovat 65kg ja tähän tarvitsen apujanne ja vinkit kehiin. Ensi kesänä olen paremmassa kunnossa kuin viime kesänä! Auttakaa mua, tsemppitarinat kehiin!
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
No en ymmärrä minäkään. Olen viiden äiti, syön terveellisesti ja treenaan hulluna. 40-50km juoksua viikossa (4-5x10km) sali, jumppa, jooga. Yksi lepopäivä ja silloinkin on jooga.
Enempää en voi liikkua kun alkaa tulla rasitusvammoja.
Ja tästä HUOLIMATTA olen jkv ylipainoinen bmi29. En ymmärrä että miten paljon sitä sitten pitäisi urheilla enemmän ollakseen laiha?
Veikkaan että elimistösi on stressitilassa. Relaa vähän.
Ressi lihottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä treenaan 6 krt/vko; juoksua 40-60 km ja pari lihaskuntotreeniä lisäksi. Kävelen myös paljon.
Syön terveellisesti, herkkuja korkeintaan viikonloppuisin ja silloinkin maltilla esim. vähän jäätelöä tai pieni pulla tms. Alkoholia käytän tosi vähän, voi mennä kuukausia ilman ja harvoin yli kolme annosta kerralla.
Olen aina ollut herkkä lihomaan eli olen oppinut tämän elämäntavan jo nuorena. Kovin paljon ei vaan voi syödä, paitsi vihanneksia :-).
Ikää kohta 45, lapsia useampi, painoindeksi 20 ja rasvaprosentti n. 17.
Järjetön liikuntamäärä ja menee ihan yli suositustenkin. On myös mahdollista olla hoikka pelkästään syömällä kohtuullisesti, mutta jos on ruoka-addiktiota niin sitten täytyy myös liikkua vaikka noin hullun lailla. Ajattelet jos nivelesi menevät rikki ja olet puoli vuotta liikkumatta. Mitä sitten käy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en ymmärrä minäkään. Olen viiden äiti, syön terveellisesti ja treenaan hulluna. 40-50km juoksua viikossa (4-5x10km) sali, jumppa, jooga. Yksi lepopäivä ja silloinkin on jooga.
Enempää en voi liikkua kun alkaa tulla rasitusvammoja.
Ja tästä HUOLIMATTA olen jkv ylipainoinen bmi29. En ymmärrä että miten paljon sitä sitten pitäisi urheilla enemmän ollakseen laiha?Veikkaan että elimistösi on stressitilassa. Relaa vähän.
Ressi lihottaa.
Aivan. Elämän suorittaminen ressaa.
Viisi lasta,painan saman verran kun ennen ensimmäistä, kilot on tippunu helpolla,aina ennen uutta raskautta olen palautunut lähtöpainoon.
Syömällä tavallista kotiruokaa,vaunulenkit,kotitreeniä,säännölliset ruokailut ei kummempaa
Kun lapset olivat pieniä, 2-4 v, niin sitähän ei muuta edes tee kuin liikkuu koko ajan. En ole koskaam ollut niin hyvässä kunnossa kuim silloim.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No en ymmärrä minäkään. Olen viiden äiti, syön terveellisesti ja treenaan hulluna. 40-50km juoksua viikossa (4-5x10km) sali, jumppa, jooga. Yksi lepopäivä ja silloinkin on jooga.
Enempää en voi liikkua kun alkaa tulla rasitusvammoja.
Ja tästä HUOLIMATTA olen jkv ylipainoinen bmi29. En ymmärrä että miten paljon sitä sitten pitäisi urheilla enemmän ollakseen laiha?
Ja kukahan hoitaa lapsesi?
Stressi ei lihota. Saatu ylimääräinen energia lihottaa. (40-luvulla oli varmasti aika stressaavia leirejä.. U know). Mutta toki ikä, stressi,ym. voi hidastaa aineenvaihduntaa. Ei auta, kuin syödä vähemmän. Nimim. Kokemusta on. Max 2000 kaloria päivä, 165/62, ja rankka liikuntaharjoittelu n. 10h viikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syön mitä haluan ja ainakin joka toinen viikonloppu 12 olutta,krapulamässyt,
Joskus kävelyä.
N35 162cm ja 98kiloa
Minusta kroppani on kunnossa, vaikka en painoa tarkkailekaan. En siis käy vaa’alla, mutta olen 168cm pitkä ja vaatekokoni 36-38 eli mielestäni normaali. Syön pääasiassa terveellisesti, en noudata mitään ruokavaliota, mutta arkisin vältän herkkuja. Syön normaalia kotiruokaa, en mitään kevyttuotteita tai pelkkää salaattia, vaikka suosin kasviksia. Harrastan urheilua 4-5 kertaa viikossa. Viikonloppuisin herkuttelen jäätelöllä ja karkilla. Minulla on neljä lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No en ymmärrä minäkään. Olen viiden äiti, syön terveellisesti ja treenaan hulluna. 40-50km juoksua viikossa (4-5x10km) sali, jumppa, jooga. Yksi lepopäivä ja silloinkin on jooga.
Enempää en voi liikkua kun alkaa tulla rasitusvammoja.
Ja tästä HUOLIMATTA olen jkv ylipainoinen bmi29. En ymmärrä että miten paljon sitä sitten pitäisi urheilla enemmän ollakseen laiha?
Tai ehkä juuri SIKSI. Painoa hallitaan syömällä. Tärkein on ruuan sisältö, sitten vasta kalorit.
Toki liikunta on hyväksi, mutta ei övereitä kannata vetää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä treenaan 6 krt/vko; juoksua 40-60 km ja pari lihaskuntotreeniä lisäksi. Kävelen myös paljon.
Syön terveellisesti, herkkuja korkeintaan viikonloppuisin ja silloinkin maltilla esim. vähän jäätelöä tai pieni pulla tms. Alkoholia käytän tosi vähän, voi mennä kuukausia ilman ja harvoin yli kolme annosta kerralla.
Olen aina ollut herkkä lihomaan eli olen oppinut tämän elämäntavan jo nuorena. Kovin paljon ei vaan voi syödä, paitsi vihanneksia :-).
Ikää kohta 45, lapsia useampi, painoindeksi 20 ja rasvaprosentti n. 17.
Järjetön liikuntamäärä ja menee ihan yli suositustenkin. On myös mahdollista olla hoikka pelkästään syömällä kohtuullisesti, mutta jos on ruoka-addiktiota niin sitten täytyy myös liikkua vaikka noin hullun lailla. Ajattelet jos nivelesi menevät rikki ja olet puoli vuotta liikkumatta. Mitä sitten käy?
Siis miten ihmiset oikein liikkuvat, jos tuo määrä on järjetön? Itse kävelen työmatkat (5km/päivä), käyn salilla pari kertaa viikossa, teen kerran viikossa pilatesta ja lenkkeilen yleensä 30-40 km. Jo sillä, että tekee viikonloppuna yhden pitkän lenkin 20 km ja arkena kaksi 10 km lenkkiä saa 40 km täyteen. En koe, että liikunta vie liiaksi aikaa tai olisin mitenkään huippukunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä treenaan 6 krt/vko; juoksua 40-60 km ja pari lihaskuntotreeniä lisäksi. Kävelen myös paljon.
Syön terveellisesti, herkkuja korkeintaan viikonloppuisin ja silloinkin maltilla esim. vähän jäätelöä tai pieni pulla tms. Alkoholia käytän tosi vähän, voi mennä kuukausia ilman ja harvoin yli kolme annosta kerralla.
Olen aina ollut herkkä lihomaan eli olen oppinut tämän elämäntavan jo nuorena. Kovin paljon ei vaan voi syödä, paitsi vihanneksia :-).
Ikää kohta 45, lapsia useampi, painoindeksi 20 ja rasvaprosentti n. 17.
Järjetön liikuntamäärä ja menee ihan yli suositustenkin. On myös mahdollista olla hoikka pelkästään syömällä kohtuullisesti, mutta jos on ruoka-addiktiota niin sitten täytyy myös liikkua vaikka noin hullun lailla. Ajattelet jos nivelesi menevät rikki ja olet puoli vuotta liikkumatta. Mitä sitten käy?
Olet ymmärtänyt liikuntasuositukset väärin - ei missään sanota, ettei saisi harrastaa jotain lajia tosissaan :-) En juokse laihtuakseni, vaan koska se on minulle rakas harrastus, jossa haluan kehittyä. Sporttinen kroppa ja hyvä olo tulevat kaupan päälle. Olen treenannut näin viimeiset 25 vuotta eli tuskin nivelet yhtäkkiä alkaisivat poksua, mutta jos jostain syystä kaikki liikunta loppuisi kuin seinään, tottakai energiansaanti pitäisi sopeuttaa tilanteeseen. Tottakai elämässä on vaiheita, jolloin liikunnan määrä voi joksikin aikaa tippua, mutta olen nyt nelikymppisenä samoissa mitoissa kuin 17-vuotiaana eli en ole huolissani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä treenaan 6 krt/vko; juoksua 40-60 km ja pari lihaskuntotreeniä lisäksi. Kävelen myös paljon.
Syön terveellisesti, herkkuja korkeintaan viikonloppuisin ja silloinkin maltilla esim. vähän jäätelöä tai pieni pulla tms. Alkoholia käytän tosi vähän, voi mennä kuukausia ilman ja harvoin yli kolme annosta kerralla.
Olen aina ollut herkkä lihomaan eli olen oppinut tämän elämäntavan jo nuorena. Kovin paljon ei vaan voi syödä, paitsi vihanneksia :-).
Ikää kohta 45, lapsia useampi, painoindeksi 20 ja rasvaprosentti n. 17.
Järjetön liikuntamäärä ja menee ihan yli suositustenkin. On myös mahdollista olla hoikka pelkästään syömällä kohtuullisesti, mutta jos on ruoka-addiktiota niin sitten täytyy myös liikkua vaikka noin hullun lailla. Ajattelet jos nivelesi menevät rikki ja olet puoli vuotta liikkumatta. Mitä sitten käy?
Siis miten ihmiset oikein liikkuvat, jos tuo määrä on järjetön? Itse kävelen työmatkat (5km/päivä), käyn salilla pari kertaa viikossa, teen kerran viikossa pilatesta ja lenkkeilen yleensä 30-40 km. Jo sillä, että tekee viikonloppuna yhden pitkän lenkin 20 km ja arkena kaksi 10 km lenkkiä saa 40 km täyteen. En koe, että liikunta vie liiaksi aikaa tai olisin mitenkään huippukunnossa.
Samaa naureskelin! Minä olen siis tuo 40-60 km viikossa juokseva ja ihmettelin ihan samaa. Omassa ystäväpiirissäni on tapana liikkua paljon enkä todellakaan koe, että nämä määrät olisivat älyttömiä. Kuten totesit, 40 km saa kasaan helpolla ja minulla on joka viikko vähintään yksi, usein kaksi treenitöntä päivää. Tämä on ihan normaalia elämää, juoksu on kiva harrastus, jota rakastan, mutta nämä määrät eivät vielä montaa tuntia viikossa vie :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä ketjua lukiessani en enää ihmettele, miksi suomalaisäidit ovat keskimäärin aika pullukoita. Jokainen liikunnallinen ihminen saa kommentteja liikuntamäärien älyttömyydestä tai kysymyksiä, kuka hänen lapsensa hoitaa...
Viikossa on 168 tuntia. Jos siitä ei pysty vähintään kolmea irrottamaan liikuntaan, on kyllä laiska. Kun omat lapseni olivat niin pieniä, etten voinut jättää heitä yksin kotiin, otin heidät lenkille mukaan, jos kukaan muu ei voinut hoitaa lapsia. Ensin vaunuissa ja sitten lapset polkivat pyörällä mukana. Nyt he ovat jo teinejä ja liikkuvat paljon itsekin, kun ovat saaneet mallin liikunnalliseen elämäntapaan jo pienenä.
Liikunta ei varsinaisesti laihduta, mutta on tosi tärkeää painon hallinnassa ja hyvän kehonkoostumuksen saavuttamisessa. Lisäksi se tekee psyykkisesti hyvää. Ei kannata keksiä tekosyitä miksi ei kannata liikkua!
Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua lukiessani en enää ihmettele, miksi suomalaisäidit ovat keskimäärin aika pullukoita. Jokainen liikunnallinen ihminen saa kommentteja liikuntamäärien älyttömyydestä tai kysymyksiä, kuka hänen lapsensa hoitaa...
Viikossa on 168 tuntia. Jos siitä ei pysty vähintään kolmea irrottamaan liikuntaan, on kyllä laiska. Kun omat lapseni olivat niin pieniä, etten voinut jättää heitä yksin kotiin, otin heidät lenkille mukaan, jos kukaan muu ei voinut hoitaa lapsia. Ensin vaunuissa ja sitten lapset polkivat pyörällä mukana. Nyt he ovat jo teinejä ja liikkuvat paljon itsekin, kun ovat saaneet mallin liikunnalliseen elämäntapaan jo pienenä.
Liikunta ei varsinaisesti laihduta, mutta on tosi tärkeää painon hallinnassa ja hyvän kehonkoostumuksen saavuttamisessa. Lisäksi se tekee psyykkisesti hyvää. Ei kannata keksiä tekosyitä miksi ei kannata liikkua!
Ei vain äidit vaan ylipäänsä Suomen kansa.
Oletko mitannut ferritiini arvosi? Itse olen aina ollut hoikka, paitsi lasten saannin jälkeen kiloja jäi yhtä paljon kun sulla, 75 kg ja rungolla pituutta 168 cm. Mulla oli raudanpuute raskauksien ja imetysten jälkeen. Jaksaminen ihan nollassa. Aineenvaihdunta jumissa, huomasin sen siitä, että kuumassa saunassa ei hiki irtoa ollenkaan ja olo tukkoinen kropassa. Jos sulla on raudan puutetta ja aineenvaihdunta jumissa, on tosi vaikeeta laihtua. Siihen ei päde mitkään neuvot: syö vähemmän kun kulutat,koska kroppa ei toimi. Sitten kun sain raudat kuntoon, alkoi jaksaminenkin olla ihan eri tasoa. Nyt jaksan taas lenkkeillä normaalisti ja energiaa riittää hyvin. Eiköhän se siitä se painokin ala tippumaan.
No kyllä sitä joutuu kysymään että kuka hoitaa lapset ja miten ne aina saa mukaan, varsinkin jos on useampi pienempi lapsi. Ei se oikeasti ole niin innostavaa lykkiä vaikka tuplarattaita, yksi-kaksi lasta pyörällä haaveilemassa mukana. Tässähän tosiaan nyt kysyttiin useamman lapsen äideiltä. Ei se että itse saa sen yhden/kaksi lasta rattaisiin/pyöräkärryyn, ole homma eikä mikään. Mutta sitten kun pitäisi vielä yksi, kaksi tai kolme huolehtia mukaan pyörällä pysymään mukana. Meillä ainakin lapset ovat olleet semmoisia, että vasta noin eskari-ikäisenä alkoi se pyöräily onnistumaan silleen että tosiaan vaan pyöräili menemään eikä pysähtynyt välillä pyörän kyydistä pois ja katsomaan ojasta kiviä. Kyllä se pienten lasten, jos niitä on useampi siis, se ulkoilu on vain sitä että katsoo että kaikki pysyy mukana eivätkä ajaudu liikenteen sekaan tai puistossa pysyvät siellä missä pitääkin.
Säässä kuin säässä ei onnistu eikä oikeasti aina innosta lähteä koko konkkaronkan kanssa varmasti useammallakaan liikkumaan useamman kerran viikossa. Kaikki pukemiset sun muut talvella, vaikka viidelle kuudelle lapselle. Isommat toki jo jossain vaiheessa osaa pukea itsekin, mutta osalla tosiaan useampi lapsi ja pienet ikäerot, viisi lasta kuuteen vuoteen jne.
Osa äideistä etenkin, ovat oikeastaan koko ajan lasten kanssa yksin jos puoliso tekee pitkää työpäivää tai jopa pitempiä työreissuja esim ulkomaille useammaksi viikoksi.
Helppo se on tosiaan yhden tai kahden lapsen äitinä haukkua muita laiskoiksi. Ja joo, kyllä voi useamman lapsen äiti kanssa urheilla JOS on joku joka katsoo niitä lapsia KUN urheilee ja joka vaikka tekee ruokaa valmiiksi kun äiti on siellä urheilemassa. Myöskään kaikilla ei itselläkään ole työ sellainen josta on kotona heti tasan klo 16. Kun sitähän se just vaatii monelta, että ei tosiaan ole ihan yksin kaikesta vastuussa ja joku toinenkin, on se sitten mummo tai pappa, on siellä kotona vaikka valmiina tai hakee lapset päiväkodista.
Kotona voi toki urheilla ja ruokavaliohan se ratkaisee useimmiten, mutta hieman armoa tohon laiskaksi haukkumiseen, etenkin jos itsellä on paljon vapaa-aikaa ja auttavia käsiä eikä muuten elämässä juuri mitään stressaavaa eikä huonosti nukkuvia lapsia.
4 lasta, paino 16-38v alle 55 kg, 38-58v 65 kg.
Raskausaikana tuli max 8 kg eli ei yhtään ylimääräistä ja se lähti kuukaudessa pois synnytyksen jälkeen.
Kun 3 vanhinta lasta olivat pieniä olimme pienituloisia. Lisäksi olin päivittäin paljon lasten kanssa ulkona ja liikkeellä, kävelin 4-5 km suuntaansa kauppaan vaunujen kanssa enkä mennyt lähikauppaan 1 km päässä. Pelasimme palloa, pyöräilimme jne. Ei ollut aikaakaan syömiseen:) Ei tarvinnut saleja eikä muutakaan extraa urheilua
38v rakensimme ensimmäisen talomme ja tuli reippaasti lihasmassaa lisää - kannoin mm 1800 kpl 18 kiloisia harkkoja ylämäkeen. Muuta jumppaa ei tarvinnut. Talo valmistui ja kilot jäi, viimeisen lapseni sain 41v:nä.
Olen aina ollut pieniruokainen ja tehnyt hyvää kotiruokaa itse joten painonhallintaa ei ole tarvinnut miettiä ennenkuin nyt vaihdevuosien jälkeen. Nyt tullut 4kg lisää, epäilen yhden lääkkeen vaikutusta myös koska en syö enempää kuin ennen ja liikun yhä paljon varsinkin kesäisin
Vierailija kirjoitti:
No kyllä sitä joutuu kysymään että kuka hoitaa lapset ja miten ne aina saa mukaan, varsinkin jos on useampi pienempi lapsi. Ei se oikeasti ole niin innostavaa lykkiä vaikka tuplarattaita, yksi-kaksi lasta pyörällä haaveilemassa mukana. Tässähän tosiaan nyt kysyttiin useamman lapsen äideiltä. Ei se että itse saa sen yhden/kaksi lasta rattaisiin/pyöräkärryyn, ole homma eikä mikään. Mutta sitten kun pitäisi vielä yksi, kaksi tai kolme huolehtia mukaan pyörällä pysymään mukana. Meillä ainakin lapset ovat olleet semmoisia, että vasta noin eskari-ikäisenä alkoi se pyöräily onnistumaan silleen että tosiaan vaan pyöräili menemään eikä pysähtynyt välillä pyörän kyydistä pois ja katsomaan ojasta kiviä. Kyllä se pienten lasten, jos niitä on useampi siis, se ulkoilu on vain sitä että katsoo että kaikki pysyy mukana eivätkä ajaudu liikenteen sekaan tai puistossa pysyvät siellä missä pitääkin.
Säässä kuin säässä ei onnistu eikä oikeasti aina innosta lähteä koko konkkaronkan kanssa varmasti useammallakaan liikkumaan useamman kerran viikossa. Kaikki pukemiset sun muut talvella, vaikka viidelle kuudelle lapselle. Isommat toki jo jossain vaiheessa osaa pukea itsekin, mutta osalla tosiaan useampi lapsi ja pienet ikäerot, viisi lasta kuuteen vuoteen jne.
Osa äideistä etenkin, ovat oikeastaan koko ajan lasten kanssa yksin jos puoliso tekee pitkää työpäivää tai jopa pitempiä työreissuja esim ulkomaille useammaksi viikoksi.
Helppo se on tosiaan yhden tai kahden lapsen äitinä haukkua muita laiskoiksi. Ja joo, kyllä voi useamman lapsen äiti kanssa urheilla JOS on joku joka katsoo niitä lapsia KUN urheilee ja joka vaikka tekee ruokaa valmiiksi kun äiti on siellä urheilemassa. Myöskään kaikilla ei itselläkään ole työ sellainen josta on kotona heti tasan klo 16. Kun sitähän se just vaatii monelta, että ei tosiaan ole ihan yksin kaikesta vastuussa ja joku toinenkin, on se sitten mummo tai pappa, on siellä kotona vaikka valmiina tai hakee lapset päiväkodista.
Kotona voi toki urheilla ja ruokavaliohan se ratkaisee useimmiten, mutta hieman armoa tohon laiskaksi haukkumiseen, etenkin jos itsellä on paljon vapaa-aikaa ja auttavia käsiä eikä muuten elämässä juuri mitään stressaavaa eikä huonosti nukkuvia lapsia.
Tämä on juuri sitä selittelyä. Veikkaan että aika harvalla liikkumattomuuden syy on se, että on kuuden lapsen yksinhuoltaja ;-) Jos ei pääse lenkille, aina voi jumpata kotona. Ja ainakin meidän lähellä on useita ulkoliikuntapaikkoja, osa leikkupuistojen yhteydessä.
t. liikunnallinen äiti, jolla ei ole koskaan ollut hoitoapua mutta sen sijaan todella huonosti nukkuvat lapset
Mulla nousee paino suht herkästi kausittain ja jos en ollenkaan kiinnittäisi siihen huomiota niin olisin varmasti aika turvoksissa. Normaalitilassa eli ei-raskaana on mittani pysyneet 161/46-52 välillä, nyt 161/49. Ja 46 on omasta ja miehenikin mielestä liian vähän/luinen jos jotain alkaa häiritä, lähinnä imettäessä on niin alas mennyt.
Raskausaikoina paino nousi kaikkiaan n. 62-64 kiloon, ensimmäisillä kolmanneksilla pamahti aina jo monta kiloa varmaan turvotusta, sitten melkein kaikki painonnousu toisella kolmanneksella ja viimeisillä kolmanneksilla ei paino enää noussut juurikaan.
Raskausaikoina kävin vielä tanssitunneilla melkein loppuun asti ja tein kävelykenkkejä ja treenasin hulluna lantionpohjaa. Raskauksista palauduin hyvin helposti, kohtu supistui niin että kätilötkin sitä aina ihmetteli ja tissit kasvoi tilalle. Tein vaan kävelylenkkejä ja lantionnostoja, kyykkyjä ym. lantionpohjaharjoituksia sen mukaan kuin jaksamista oli. Söin imettäessä aika samoin kuin raskausaikana eli paino tippui nopeasti imettäessä.
Ruokavalioni on ehkä hieman niukka, syön tosi paljon tuoreita kasviksia ja kiinnitän huomiota siihen, että proteiinia ja rasvojakin tulee. Aamupalaksi esim. omena/muu hedelmä, kermajogurtti, hapankorppuja (joskus joku täytetty croisant ja marjoja vaikka, tai vaikka joku muu herkkuaamupala. Kuitenkin kiinnitän huomiota siihen, että suunnilleen joka aterialla tulee melko reilusti kasviksia.) Lounas voi olla vaikka 1/2 lautasta raastesalaattia ja pähkinöitä, öljyä. 1/2 lautasesta sitten ihan mitä vaan. Välipalan syön, ompun vaikka ja leivän tai jogurtin. Voin silloinkin jonkun vaikka konvehdin-pari ottaa mutta kuitenkin aterian yhteydessä yleensä. Ei mene pelkäksi karkin mättämiseksi sitten... Mies tekee lapsille ruoan kun ehtii paremmin, yleensä otan iltapalaksi siitä kevyesti salaattia ja lihaa tai muuten tosi pienen annoksen. Iltaisin en siis paljon enää syö ja olen tottunut siihen. Näin mun ruokavalioon mahtuu kyllä herkkuja kuten suklaata ja kakkua tai mitä vaan, kiinnitän vain huomiota siihen, että vihanneksia on reilusti ja joku proteiinin lähde. Esim. jouluisin sit lihon aina heti kilon-jopa kaksi koska silloin en syö itselleni normaalisti enkä terveellisesti. Ja alkoholia juon niin harvoin, ettei sitä tarvitse laskea ruokavaliossa mitenkään.
Eniten liikun hyötyliikunnan kautta ja viikossa tulee käveltyä ainakin nyt joitain kymmeniä kilometrejä, työmatkat, kaupassa käynti ja vähän jotain muita asiointia. Tanssimaan en ole vähään aikaan päässyt, mutta tehdään miehen kanssa lihaskuntotreenejä jonkin verran kotona, ei kovin totisesti, ihan kyykkyjä, vatsoja, punnerruksia eri variaatioin. Tällä hetkellä ei hirveän nopeatempoista liikuntaa ole, toisaalta tarvitsen sellaisen lajin jossa nautin siitä luonnostaan (tanssi esim., Itsepuolustuslajit voisivat myös kiinnostaa).
Kolme lasta meillä siis on ja koen olevani ihan timmissä kunnossa.