Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Korona-aikana puolison tuen ja läsnäolon ja seuran tarve on kasvanut. Oma olo ahdistuu, kun mies ei tunne samoin.
28.02.2021 |
Onko muilla näin?
Itse alan olla jo varmasti tosi ärsyttävä ja rasittava, kun kaipaan mieheni seuraa. Nyt kun muu elämä on minimissä niin haluaisin olla mieheni kanssa ja itkeskelen paljon yksinäisyyttä.
Mieheni käy kanssani lenkillä ja kaupassa. Sunnuntait viettää mielellään pelaten pleikkaria.
Mä olen vähän väsynyt, en jaksaisi olla yksin niin paljon. En oikein edes osaa sanoa mitä kaipaan, mutta enemmän läheisyyttä ja yhdessä oloa. Takerrun paljon näihin viikonloppuihin, koska arkisin ei juurikaan nähdä miehen vuorotyön takia. Hän ei sitten ymmärrä, miksi pahoitan mieleni, kun ei olla yhdessä :(
Tiedän, että omaa aikaa ja elämää pitää itse vaan rakentaa ollakseen onnellinen, mutta onko se liikaa vaadittu, että puolison kanssakin haluaisi olla. Sitten mitä enemmän tätä mietin niin sitä surullisemmaksi tulen, miksei se halua mun kanssa viettää aikaa.
Kommentit (7)
Mulla on ollut samanlaisia fiiliksiä koko korona-ajan. Mun arki on muuttunut tosi paljon; olen etätöissä, en näe kavereita, ei ole harrastuksia, olen kotona 24/7. Mieheni arki ei ole muuttunut mitenkään. Hän käy edelleen työpaikalla töissä, hänellä on ne ihan normaalit työpaikan kontaktit ja hänen harrastukset olivat kotona tehtäviä jo ennen koronaa eli erilaiset koneella pelailut, koodaamiset ym.
Mies on nyt mun ainoa seura, arkena ja vkoloppuna. Tunnen itseni tosi yksinäiseksi ja kaipaisin miehestä enemmän seuraa, mutta hän ei jaksa töistä tultuaan jutella pahemmin mitään. Syö ja menee sitten koneelle omiin harrastuksiinsa. Jos yritän saada hänestä enemmän seuraa, hän tuntuu vetäytyvän etäisemmäksi.. Oon ihan super bored!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin kaipaisin puolisoni seuraa. Yksinäisyyteni tuntuu nykyään tavallista pahemmalta, kun menetin parhaan ystäväni ja koronakin tietysti lisää ahdistusta. Onneksi käyn sentään töissä.
Menet huomenna päälääkärille ja pyydät reseptin, niin lakkaa ahdistamasta.
Vielä kehoitettiin pitämään fyysistä etäisyyttä mutta henkistä läheisyyttä, mutta ei kumpaakaan saa tarpeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kaipaisin puolisoni seuraa. Yksinäisyyteni tuntuu nykyään tavallista pahemmalta, kun menetin parhaan ystäväni ja koronakin tietysti lisää ahdistusta. Onneksi käyn sentään töissä.
Tuleppa tänne mökille savoon istumaan yksin ilman mitään puolisoita tai kavereita, niin että käyt 2 kertaa kuussa kaupassa.Puhutaan sitten yksinäisyydestä.
Alue: Aihe vapaa
Miten jotain voi tälläinen ahdistaa :D