Paljonko keski-ikäisen tavismiehen tasoa nostaa hänen hyvät kokkaustaitonsa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ei ainakaan kiinnosta kuinka hyvä mies on laittamaan ruokaa, kunhan ei ihan käsi oo, että osaa edes itsensä perussafkalla ruokkia..

Sinä suosiolla skippaat sen option että mies joskus tarjoaisi sinulle herkullisia itsetehtyjä illallisia?

En ole se, jolle vastasit, mutta tämä optio ei mielestäni ole tärkeintä ruoanlaittotaidossa. Vain joskus tarjottuna herkullinen itsetehty illallinen ei helpottaisi arkeani ollenkaan. Suurempaa rakkautta olisi se, että mies kävisi kaupassa( vaikka puoliksi maksettaisiin), toisi ne ruoat kotiin, laittaisi kaappeihin, suunnittelisi viikon ruoat, pitäisi huolta omalta osaltaan, että kaapeissa on aina perustarvikkeet, tekisi arkena maistuvaa perusruokaa siten, että sitä riittäisi seuraavaksikin päiväksi ja vielä evääksi, huolehtisi jälkien siivouksesta, täyttäisi ja tyhjentäisi astianpesukonetta.

Olen itse kulinaristi, mutta elämä on suureksi osaksi arkea. Olisihan se ihanaa, jos joka aterialla, joka päivä saisi herkkuruokaa, mutta jos on valittava sen arkisen puurtamisen ja vain joskus saatujen  herkkuruokien välillä, niin valitsen ne arkiset rakkauden osoitukset ja perheen ruokatalouden pyörittämisen.

Huomionarvoista on se, että jo teinipoikani osaavat laittaa mm. seuraavia maistuvia arkiruokia: munakas, paistettu muna, keitetty muna, erilaiset salaatit, erilaiset jauheliharuoat, uunijuurekset, erilaiset arkikeitot, uunikala, uunibroileri, lihan paistaminen...

Helpottaa todella paljon elämää, kun toinen pojista esim. tekee päivällisen alkuruoaksi kasvissosekeiton ja jälkiruoaksi marjahyydykkeen tai hedelmäsalaatin.  Toinen pojista taas tekee pääruoan esim. lihapullat ja uuniperunat.

Ihanat pojat sinulla <3

Jokainen teini muuten osaa nuo, kun ne opetetaan kotitaloudessa.

No, juuri näin. Oletan, että se keski-ikäinen mies osaa jotain kokata, kun kerran poikani osaavat. Jos kerran poikani osaavat osallistua arkiruokien tekemiseen, niin miksi keski-ikäinen mies ei osaisi? Onhan heilläkin ollut kotitaloutta aikanaan. Lisäksi on ollut koko aikuisikä opetella ruoanlaittoa. Jon 40-vuotias on opetellut edes yhden reseptin vuodessa siitä 20-vuotiaasta asti, niin hänellä pitäisi olla 20 eri bravuuria. Kyllä niillä jo syö. Eri asia on sitten 75-vuotias mies, jolla ei ole kotitaloutta ollut. Harvassa taitaa vaan olla senkin ikäiset miehet, jotka eivät mitään olisi opetelleet ihan sen vuoksi, että osaisi jotain tehdä, jos vaimo kuolee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ei ainakaan kiinnosta kuinka hyvä mies on laittamaan ruokaa, kunhan ei ihan käsi oo, että osaa edes itsensä perussafkalla ruokkia..

Sinä suosiolla skippaat sen option että mies joskus tarjoaisi sinulle herkullisia itsetehtyjä illallisia?

En ole se, jolle vastasit, mutta tämä optio ei mielestäni ole tärkeintä ruoanlaittotaidossa. Vain joskus tarjottuna herkullinen itsetehty illallinen ei helpottaisi arkeani ollenkaan. Suurempaa rakkautta olisi se, että mies kävisi kaupassa( vaikka puoliksi maksettaisiin), toisi ne ruoat kotiin, laittaisi kaappeihin, suunnittelisi viikon ruoat, pitäisi huolta omalta osaltaan, että kaapeissa on aina perustarvikkeet, tekisi arkena maistuvaa perusruokaa siten, että sitä riittäisi seuraavaksikin päiväksi ja vielä evääksi, huolehtisi jälkien siivouksesta, täyttäisi ja tyhjentäisi astianpesukonetta.

Olen itse kulinaristi, mutta elämä on suureksi osaksi arkea. Olisihan se ihanaa, jos joka aterialla, joka päivä saisi herkkuruokaa, mutta jos on valittava sen arkisen puurtamisen ja vain joskus saatujen  herkkuruokien välillä, niin valitsen ne arkiset rakkauden osoitukset ja perheen ruokatalouden pyörittämisen.

Huomionarvoista on se, että jo teinipoikani osaavat laittaa mm. seuraavia maistuvia arkiruokia: munakas, paistettu muna, keitetty muna, erilaiset salaatit, erilaiset jauheliharuoat, uunijuurekset, erilaiset arkikeitot, uunikala, uunibroileri, lihan paistaminen...

Helpottaa todella paljon elämää, kun toinen pojista esim. tekee päivällisen alkuruoaksi kasvissosekeiton ja jälkiruoaksi marjahyydykkeen tai hedelmäsalaatin.  Toinen pojista taas tekee pääruoan esim. lihapullat ja uuniperunat.

Ihanat pojat sinulla <3

Jokainen teini muuten osaa nuo, kun ne opetetaan kotitaloudessa.

Onko kotitaloutta enää muuten kuin seiskalla pakollisena ja sitten valinnaisaineena? Kuka oikeasti oppi siellä laittamaan ruokaa ja kuka muistaa kaiken vuosia myöhemmin? En minä ainakaan oppinut tekemään jauhelihapihvejä, kun minut laitettiin raastamaan porkkanoita. Kyllähän kaiken oppii, kun on pakkoa ja halua.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä provo

mies53v

Miten ne sinun ruuanlaittotaidot, mitkä onnistuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ei ainakaan kiinnosta kuinka hyvä mies on laittamaan ruokaa, kunhan ei ihan käsi oo, että osaa edes itsensä perussafkalla ruokkia..

Sinä suosiolla skippaat sen option että mies joskus tarjoaisi sinulle herkullisia itsetehtyjä illallisia?

En ole se, jolle vastasit, mutta tämä optio ei mielestäni ole tärkeintä ruoanlaittotaidossa. Vain joskus tarjottuna herkullinen itsetehty illallinen ei helpottaisi arkeani ollenkaan. Suurempaa rakkautta olisi se, että mies kävisi kaupassa( vaikka puoliksi maksettaisiin), toisi ne ruoat kotiin, laittaisi kaappeihin, suunnittelisi viikon ruoat, pitäisi huolta omalta osaltaan, että kaapeissa on aina perustarvikkeet, tekisi arkena maistuvaa perusruokaa siten, että sitä riittäisi seuraavaksikin päiväksi ja vielä evääksi, huolehtisi jälkien siivouksesta, täyttäisi ja tyhjentäisi astianpesukonetta.

Olen itse kulinaristi, mutta elämä on suureksi osaksi arkea. Olisihan se ihanaa, jos joka aterialla, joka päivä saisi herkkuruokaa, mutta jos on valittava sen arkisen puurtamisen ja vain joskus saatujen  herkkuruokien välillä, niin valitsen ne arkiset rakkauden osoitukset ja perheen ruokatalouden pyörittämisen.

Huomionarvoista on se, että jo teinipoikani osaavat laittaa mm. seuraavia maistuvia arkiruokia: munakas, paistettu muna, keitetty muna, erilaiset salaatit, erilaiset jauheliharuoat, uunijuurekset, erilaiset arkikeitot, uunikala, uunibroileri, lihan paistaminen...

Helpottaa todella paljon elämää, kun toinen pojista esim. tekee päivällisen alkuruoaksi kasvissosekeiton ja jälkiruoaksi marjahyydykkeen tai hedelmäsalaatin.  Toinen pojista taas tekee pääruoan esim. lihapullat ja uuniperunat.

Ihanat pojat sinulla <3

Jokainen teini muuten osaa nuo, kun ne opetetaan kotitaloudessa.

Onko kotitaloutta enää muuten kuin seiskalla pakollisena ja sitten valinnaisaineena? Kuka oikeasti oppi siellä laittamaan ruokaa ja kuka muistaa kaiken vuosia myöhemmin? En minä ainakaan oppinut tekemään jauhelihapihvejä, kun minut laitettiin raastamaan porkkanoita. Kyllähän kaiken oppii, kun on pakkoa ja halua.

Ehkä köksän tunneilla saa rohkeutta mennä edes yrittämään ruuanlaittoa. Ja koska jokaisen tulee syödä, niin on periaatteessa helppo alkaa lisäämään taitojaan. Valitettavasti vieläkin on sellaisia perheitä, joissa äiti omii itselleen kaikki tuollaiset hommat. Heidän mielestään lasten ei tarvitse tulla sotkemaan, häiritsemään tai sitten he passaavat marttyyrinä tai typeryyttään perhettään.

Joissakin perheissä lapsille on tupattu myös niin paljon kaikkia harrastuksia, että koulun jälkeen he eivät ehdi viettämään edes normaalia rauhallista arkea ja elämää, vaan joutuvat säntäämään "tärkeisiin" harrastuksiin. Viikonloppuna on sitten kaikkia kilpailuja ja kisamatjoja, joten taas nämä piltit jäävät paitsi tavallisesta arjesta. Kotoa pois muuttaessaan nämä kädettömät tyypit sitten ostavat valmista, käyvät muualla syömässä tai sitten menevät äiteen helmoihin.

Jos keski-ikäinen mies ei siis osaa tehdä ruokaa, niin en usko hänellä olevan kovin paljoa muitakaan arkisia taitoja ja tietoja. En huolisi sellaista ollenkaan.

Kyllä se nostaa. Ja ennen kaikkea asenne että mies on valmis osallistumaan kotitöihin ja ruoanlaittoon. Ollaan mökillä sukulaisten kanssa ja siskonmiehen kanssa lähtee järki. Heti oli mulle paikkaa näyttämässä komentamalla keittämään kahvia. Aikuinen mies ja tasan tiedän että osaa mainiosti itsekin kahvia keittää. Muutenkin sovinistinen asenne kaikkeen. En ymmärrä miksi sisko katselee tuota hetkeäkään. Lihava ja epämiellyttävä mies.

Keski-ikäinen tavismies on pohjasakkaa, jonka tasoa ei nosta mikään! Hyi hitto!

Aina hyvä, kun ihminen on kiinnostunut ruokansa valmistamisesta! Jos miehen ruoanlaittotaidot ovat tasolla roiskeläppää kuorrutettuna sinapilla, punajuurisalaatilla, kurkkupikkelsillä ym. kuin koiranoksennus, niin eipä juuri ole tullut taitoa kehitettyä.

Yhdessä terveellisen koti- tai gourme-tasoisen ruoan valmistaminen on aina plussaa, oli mies sitten minkä ikäinen tahansa. Se, että haluaa opetella syömään erilaisia ruokia, on myös plussaa. Näitä lapsuusajan ruokiinsa jämähtäneitä, ” en syö sipulia, kun mummo aina laittoi lihapulliin” - miehiä ei jaksa katella. Makuaistiaan voi treenata kuin muita taitojaankin.

Vierailija kirjoitti:

Tuolla ylempänä on kysymys: "Sinä suosiolla skippaat sen option että mies joskus tarjoaisi sinulle herkullisia itsetehtyjä illallisia?"

Kokkaako mies muulloin kuin vain joskus? Vai kokkaako mies tavallisesti vähemmän herkullisia illallisia? Vai annatko ymmärtää, että se, joka kokkaa miehen sijasta, ei ole hyvä kokki?

Kamalimpia kokkityyppejä on mies, joka ilmoittaa olevansa perheen paras kokki, mutta jonka kokkaus rajoittuu kesäiltojen grillaamiseen ja vain siihen grillaamiseen, koska muu työ kuuluu muille. Kuka tahansa on perheen ja naapuriston ja valtion paras kokki, jos tekee vain herkkuruokia silloin tällöin ja muut hoitavat ne vuodet muut arkiruoat.

Joo, tää ”perheen paras kokki” -tyyppinen mies on aika yleinen ja hyvin ärsyttävä. On aivan eri asia vääntää ruoka pöytään joka päivä kuin laittaa huippukurmeet kerran kuukaudessa.

Ja huippuruuanlaitto mökillä...miespuoliset seisoskelevat kalja kädessä grillin ääressä lihoja käännellen. Naiset tekevät salaatit, perunat, lisukkeet. Naiset kattavat ja tiskaavat. Miehet kehuskelevat miten he laittoivat naisille huippusapuskat, eikö ollutkin hyvää ja voi teitä onnentyttöjä.

Ei tippaakaan. Sen sijaan verenpaine nousee, kun saa kuunnella "osaispa mun jännäjoonas kokata yhtä hyvin kuin sä".

Jos puhutaan siitä, että osaa kokata sekä normaalia pikaista arkiruokaa että pitkällisempiä spesiaaliherkkuja ja tekee sen mielellään, nostaa pari pykälää.

Kertoo, ettei mies kaipaa kädestäpitelijää normaaliin arkeen, ei pidä keittiöhommia "naisten työnä", haluaa nauttia elämästään joka päivä, pitää elintavoistaan huolta (kokkaajat ovat lähes poikkeuksetta terveemmin eläviä kuin valmisruokailevat) ja tykkää luoda hyvää oloa muillekin.

Oma kumppanini ei ole hifistelevä superkokki, mutta hoitaa kunnialla arkieväät ja tekee hyvistä varmoista resepteistä välillä ihania yllätysillallisia. Parasta kun toinen laittaa hyvää ruokaa ja kynttilät pöytään❤

Olen yh-äiti ja kokkaukseni toistavat samaa viikosta toiseen. Olisi ihan kiva saada joku ruoanlaittotaitoinen monipuolistamaan uusilla ideoillaan ruokavaliotamme :)

No ota myös huomioon että tavis suomalaisen (83kg)mamman ateriat on lähinnä mikroruokaa,pizzaa,kebua,mäccäriä, niin sulla menee keittotaidot hukkaan vaan.

Osta tila-auto missä sellainen  iso ovi niin saat plussaa varmasti,sinne mahtuu isoinkin yh-äippä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ei ainakaan kiinnosta kuinka hyvä mies on laittamaan ruokaa, kunhan ei ihan käsi oo, että osaa edes itsensä perussafkalla ruokkia..

Sinä suosiolla skippaat sen option että mies joskus tarjoaisi sinulle herkullisia itsetehtyjä illallisia?

Tässä taas huomaa miesten mustavalkoisuuden. Ilman minkäänlaisia ruoanlaittotaitoja ei pääse edes naimisiin, mutta miehen vaihtoehdot ovat joko ettei osaa edes puuroa keittää tai jos osaa niin sitten heti on mestarikokki.

Kyllähän jo yleissivistykseen kuuluu normaali ruuanlaitto. Turha miehen havitella saavansa lapsia, jos tappaa heidät nälkään tai roskaruokaan.

Joku muu ajattelee nyt vähän mustavalkoisesti.

Jos keski-ikäinen tavismies on haku päällä niin tähtäimessä ei välttämättä ole naimisiinmeno saatikka lapsien teko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ei ainakaan kiinnosta kuinka hyvä mies on laittamaan ruokaa, kunhan ei ihan käsi oo, että osaa edes itsensä perussafkalla ruokkia..

Sinä suosiolla skippaat sen option että mies joskus tarjoaisi sinulle herkullisia itsetehtyjä illallisia?

En ole se, jolle vastasit, mutta tämä optio ei mielestäni ole tärkeintä ruoanlaittotaidossa. Vain joskus tarjottuna herkullinen itsetehty illallinen ei helpottaisi arkeani ollenkaan. Suurempaa rakkautta olisi se, että mies kävisi kaupassa( vaikka puoliksi maksettaisiin), toisi ne ruoat kotiin, laittaisi kaappeihin, suunnittelisi viikon ruoat, pitäisi huolta omalta osaltaan, että kaapeissa on aina perustarvikkeet, tekisi arkena maistuvaa perusruokaa siten, että sitä riittäisi seuraavaksikin päiväksi ja vielä evääksi, huolehtisi jälkien siivouksesta, täyttäisi ja tyhjentäisi astianpesukonetta.

Olen itse kulinaristi, mutta elämä on suureksi osaksi arkea. Olisihan se ihanaa, jos joka aterialla, joka päivä saisi herkkuruokaa, mutta jos on valittava sen arkisen puurtamisen ja vain joskus saatujen  herkkuruokien välillä, niin valitsen ne arkiset rakkauden osoitukset ja perheen ruokatalouden pyörittämisen.

Huomionarvoista on se, että jo teinipoikani osaavat laittaa mm. seuraavia maistuvia arkiruokia: munakas, paistettu muna, keitetty muna, erilaiset salaatit, erilaiset jauheliharuoat, uunijuurekset, erilaiset arkikeitot, uunikala, uunibroileri, lihan paistaminen...

Helpottaa todella paljon elämää, kun toinen pojista esim. tekee päivällisen alkuruoaksi kasvissosekeiton ja jälkiruoaksi marjahyydykkeen tai hedelmäsalaatin.  Toinen pojista taas tekee pääruoan esim. lihapullat ja uuniperunat.

Ihanat pojat sinulla <3

Jokainen teini muuten osaa nuo, kun ne opetetaan kotitaloudessa.

Onko kotitaloutta enää muuten kuin seiskalla pakollisena ja sitten valinnaisaineena? Kuka oikeasti oppi siellä laittamaan ruokaa ja kuka muistaa kaiken vuosia myöhemmin? En minä ainakaan oppinut tekemään jauhelihapihvejä, kun minut laitettiin raastamaan porkkanoita. Kyllähän kaiken oppii, kun on pakkoa ja halua.

Jos keski-ikäinen mies ei siis osaa tehdä ruokaa, niin en usko hänellä olevan kovin paljoa muitakaan arkisia taitoja ja tietoja. En huolisi sellaista ollenkaan.

Puolisoni ei osaa laittaa ruokaa (oli keski-ikäinen mies, kun tapasimme). Osaa sen sijaan vaikka mitä muuta. Tekee suurimman osan kotitöistä, koska on niistä enemmän kiinnostunut kuin minä; opettelee ompelemaan ompelukoneella; osaa korjata ja rempata taloamme; hoitaa hedelmäpuita ja marjapensaita (osaa leikata ne jne); osaa huoltaa sellaiset autorempat mitä nyt ylipäänsä nykyaikana voi itse autoille tehdä; kunnostaa parhaillaan moottoripyörän sivuvaunua. Paljon sellaista, mitä itse en osaa tehdä vaikka osaan tehdä ruokaa.

Eli aika hölmö yleistys.

Jokainen, joka osaa lukea reseptin osaa laittaa ruokaa.

Ruoanlaitto ei ole mitään rakettitiedettä.

Itse teen 80% perheemme kuukausittaisista ruuista ja kyllä siivoan ruuanlaiton jäljet välittömästi. Ei jää tiskiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ei ainakaan kiinnosta kuinka hyvä mies on laittamaan ruokaa, kunhan ei ihan käsi oo, että osaa edes itsensä perussafkalla ruokkia..

Sinä suosiolla skippaat sen option että mies joskus tarjoaisi sinulle herkullisia itsetehtyjä illallisia?

En ole se, jolle vastasit, mutta tämä optio ei mielestäni ole tärkeintä ruoanlaittotaidossa. Vain joskus tarjottuna herkullinen itsetehty illallinen ei helpottaisi arkeani ollenkaan. Suurempaa rakkautta olisi se, että mies kävisi kaupassa( vaikka puoliksi maksettaisiin), toisi ne ruoat kotiin, laittaisi kaappeihin, suunnittelisi viikon ruoat, pitäisi huolta omalta osaltaan, että kaapeissa on aina perustarvikkeet, tekisi arkena maistuvaa perusruokaa siten, että sitä riittäisi seuraavaksikin päiväksi ja vielä evääksi, huolehtisi jälkien siivouksesta, täyttäisi ja tyhjentäisi astianpesukonetta.

Olen itse kulinaristi, mutta elämä on suureksi osaksi arkea. Olisihan se ihanaa, jos joka aterialla, joka päivä saisi herkkuruokaa, mutta jos on valittava sen arkisen puurtamisen ja vain joskus saatujen  herkkuruokien välillä, niin valitsen ne arkiset rakkauden osoitukset ja perheen ruokatalouden pyörittämisen.

Huomionarvoista on se, että jo teinipoikani osaavat laittaa mm. seuraavia maistuvia arkiruokia: munakas, paistettu muna, keitetty muna, erilaiset salaatit, erilaiset jauheliharuoat, uunijuurekset, erilaiset arkikeitot, uunikala, uunibroileri, lihan paistaminen...

Helpottaa todella paljon elämää, kun toinen pojista esim. tekee päivällisen alkuruoaksi kasvissosekeiton ja jälkiruoaksi marjahyydykkeen tai hedelmäsalaatin.  Toinen pojista taas tekee pääruoan esim. lihapullat ja uuniperunat.

Ihanat pojat sinulla <3

Jokainen teini muuten osaa nuo, kun ne opetetaan kotitaloudessa.

Onko kotitaloutta enää muuten kuin seiskalla pakollisena ja sitten valinnaisaineena? Kuka oikeasti oppi siellä laittamaan ruokaa ja kuka muistaa kaiken vuosia myöhemmin? En minä ainakaan oppinut tekemään jauhelihapihvejä, kun minut laitettiin raastamaan porkkanoita. Kyllähän kaiken oppii, kun on pakkoa ja halua.

Jos keski-ikäinen mies ei siis osaa tehdä ruokaa, niin en usko hänellä olevan kovin paljoa muitakaan arkisia taitoja ja tietoja. En huolisi sellaista ollenkaan.

Puolisoni ei osaa laittaa ruokaa (oli keski-ikäinen mies, kun tapasimme). Osaa sen sijaan vaikka mitä muuta. Tekee suurimman osan kotitöistä, koska on niistä enemmän kiinnostunut kuin minä; opettelee ompelemaan ompelukoneella; osaa korjata ja rempata taloamme; hoitaa hedelmäpuita ja marjapensaita (osaa leikata ne jne); osaa huoltaa sellaiset autorempat mitä nyt ylipäänsä nykyaikana voi itse autoille tehdä; kunnostaa parhaillaan moottoripyörän sivuvaunua. Paljon sellaista, mitä itse en osaa tehdä vaikka osaan tehdä ruokaa.

Eli aika hölmö yleistys.

Mitä te sitten syötte, jos olet viikon kokkauskyvytön? Vai teetkö ruokaa olitpa missä kunnossa tahansa? Lapsiperheissä ruuanlaittotaidoton puoliso on katastrofi, lapseton pari on eri asia.

Vierailija kirjoitti:

No ota myös huomioon että tavis suomalaisen (83kg)mamman ateriat on lähinnä mikroruokaa,pizzaa,kebua,mäccäriä, niin sulla menee keittotaidot hukkaan vaan.

Osta tila-auto missä sellainen  iso ovi niin saat plussaa varmasti,sinne mahtuu isoinkin yh-äippä.

Kerro minulle, miksi haluat viettää päivät meidän isojen mammojen kanssa tällä palstalla. Aika kiinnostavaa, että vaikka tiedät meidän olevan isoja yh-äippiä niin tänne vaan pitää tulla joka ikinen päivä meidän seuraamme. Jäitkö ilman oman äidin huomiota lapsena vai mikä meissä sinua houkuttaa?

Keski-ikäinen tavismies ei vain pääse taitojaan näyttämään, koska tippuu jo esivalinnoissa pois pelistä.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen, joka osaa lukea reseptin osaa laittaa ruokaa.

Ruoanlaitto ei ole mitään rakettitiedettä.

Itse teen 80% perheemme kuukausittaisista ruuista ja kyllä siivoan ruuanlaiton jäljet välittömästi. Ei jää tiskiä.

Jos se olisi noin helppoa jokainen olisi Michelin-kokki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ei ainakaan kiinnosta kuinka hyvä mies on laittamaan ruokaa, kunhan ei ihan käsi oo, että osaa edes itsensä perussafkalla ruokkia..

Sinä suosiolla skippaat sen option että mies joskus tarjoaisi sinulle herkullisia itsetehtyjä illallisia?

En ole se, jolle vastasit, mutta tämä optio ei mielestäni ole tärkeintä ruoanlaittotaidossa. Vain joskus tarjottuna herkullinen itsetehty illallinen ei helpottaisi arkeani ollenkaan. Suurempaa rakkautta olisi se, että mies kävisi kaupassa( vaikka puoliksi maksettaisiin), toisi ne ruoat kotiin, laittaisi kaappeihin, suunnittelisi viikon ruoat, pitäisi huolta omalta osaltaan, että kaapeissa on aina perustarvikkeet, tekisi arkena maistuvaa perusruokaa siten, että sitä riittäisi seuraavaksikin päiväksi ja vielä evääksi, huolehtisi jälkien siivouksesta, täyttäisi ja tyhjentäisi astianpesukonetta.

Olen itse kulinaristi, mutta elämä on suureksi osaksi arkea. Olisihan se ihanaa, jos joka aterialla, joka päivä saisi herkkuruokaa, mutta jos on valittava sen arkisen puurtamisen ja vain joskus saatujen  herkkuruokien välillä, niin valitsen ne arkiset rakkauden osoitukset ja perheen ruokatalouden pyörittämisen.

Huomionarvoista on se, että jo teinipoikani osaavat laittaa mm. seuraavia maistuvia arkiruokia: munakas, paistettu muna, keitetty muna, erilaiset salaatit, erilaiset jauheliharuoat, uunijuurekset, erilaiset arkikeitot, uunikala, uunibroileri, lihan paistaminen...

Helpottaa todella paljon elämää, kun toinen pojista esim. tekee päivällisen alkuruoaksi kasvissosekeiton ja jälkiruoaksi marjahyydykkeen tai hedelmäsalaatin.  Toinen pojista taas tekee pääruoan esim. lihapullat ja uuniperunat.

Ihanat pojat sinulla <3

Jokainen teini muuten osaa nuo, kun ne opetetaan kotitaloudessa.

Onko kotitaloutta enää muuten kuin seiskalla pakollisena ja sitten valinnaisaineena? Kuka oikeasti oppi siellä laittamaan ruokaa ja kuka muistaa kaiken vuosia myöhemmin? En minä ainakaan oppinut tekemään jauhelihapihvejä, kun minut laitettiin raastamaan porkkanoita. Kyllähän kaiken oppii, kun on pakkoa ja halua.

Jos keski-ikäinen mies ei siis osaa tehdä ruokaa, niin en usko hänellä olevan kovin paljoa muitakaan arkisia taitoja ja tietoja. En huolisi sellaista ollenkaan.

Puolisoni ei osaa laittaa ruokaa (oli keski-ikäinen mies, kun tapasimme). Osaa sen sijaan vaikka mitä muuta. Tekee suurimman osan kotitöistä, koska on niistä enemmän kiinnostunut kuin minä; opettelee ompelemaan ompelukoneella; osaa korjata ja rempata taloamme; hoitaa hedelmäpuita ja marjapensaita (osaa leikata ne jne); osaa huoltaa sellaiset autorempat mitä nyt ylipäänsä nykyaikana voi itse autoille tehdä; kunnostaa parhaillaan moottoripyörän sivuvaunua. Paljon sellaista, mitä itse en osaa tehdä vaikka osaan tehdä ruokaa.

Eli aika hölmö yleistys.

Mitä te sitten syötte, jos olet viikon kokkauskyvytön? Vai teetkö ruokaa olitpa missä kunnossa tahansa? Lapsiperheissä ruuanlaittotaidoton puoliso on katastrofi, lapseton pari on eri asia.

Viikoksi meillä on koska tahansa pakastimessa ruokaa. Teen isoja annoksia (syömme osaksi eri ruokia), joten laatikoista, kiusauksista ja keitoista jää usein pakastimeen osa.