Lapsi kysyi saatuaan kokeesta arvosanan 6, että onko se hyvä numero. Mitä tuollaiseen osaan vastata
Kun ei haluaisi pahoittaa mieltä sanomalla että se on huono numero.
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä varmaan tarkoitti tuolla kysymyksellä että olenko tyytyväinen numeroon. Miten tuohon vastaa ettei pahoittaisi mieltään?
Nyt olisi hyvä aika kertoa, että lapsi opiskelee itseään ei sinua varten.
Itselle kutonen matikassa oli hyvä numero myös vanhempien mielestä.
On se aika huono. Töitä pitää tehdä enemmän, sanoisin lapselle.
ZZZZZ kirjoitti:
Pidätkö itseäsi vastuullisena vanhempana jos tuota tarvitsee kysyä? Kerrot lapselle että se on heikommasta päästä ja sitten suunnittelette yhdessä, miten jatkossa parannetaan numeroita.
Juuri näin.
Kun itse sain huonoja numeroita koulusta, ei vanhempiani koskaan kiinnostanut ottaa asiaa puheeksi ja miettiä ratkaisuja numeroiden nostamiseen. Vaikka olen lapseton, niin tiedän, että jos ikinä saisin lapsia, niin toimisin juuri näin. Jos lapsi on muuten normaali eli ei ole todettu mitään kehitysviivästymää tai häiriöitä, niin normaali lapsi kyllä kykenee parantamaan numeroitaan, jos siihen puututaan oikein. Syy huonoihin numeroihin voi olla mitä vain; huonot ilmapiiri perheessä, motivaation puute (ei ymmärretä, miksi jotain asiaa opiskellaan), mielenterveysongelmat (ahdistunut/jännittynyt lapsi), koulukiusaaminen, jne.
Vierailija kirjoitti:
Itselle kutonen matikassa oli hyvä numero myös vanhempien mielestä.
Et sitten yrittänyt parantaa numeroa? Matikka on todella helppoa ala-asteella. Vaatii vain istumista ja laskemista.
Minkä ikäinen lapsesi on?
Oletan että kyse on aivan ensimmäisistä kokeista mistä yleensä numeron voi saada? Siis joku ekaluokan eka koe? (Eiköhän lapsi muuten jo tietäisi, että 6 on sysipaska asteikolla 4-10, vain vähän yli 'säälistä läpi' - alakoulussa yleensä riittää että osaa nimensä kirjoittaa suunnilleen oikein niin se on jo ainakin 5)
Lukiolainen toisaalta itsekin tietää, miten monipuolinen on arvosana 6 - toiselle jostain aineesta aivan umpisurkea, toiselle jostain aineesta loistavan hyvä.
Mikä oli arvosana-asteikko?
Onko lapsella diagnostisoitu jotain oppimisen häiriötä?
- olettaen että tosiaan kyse ekakuokkalaisesta 'normaalilapsesta' tutustuisi kokeeseen ja missä hänellä meni metsään ja kertoisin asteikon ja että tuo kutonen sinulle kertoo, että te voisitte yhdessä vähän katsoa ja pohtia miten niihin kysymyksiin pitää vastata, ja ehkä opettajatkin voisi pyytää ohjaamaan - siis että ehkäpä kyse on enemmän siitä että nyt harjoitellaan tuota kokeeseen / kysymykseen vastaamista kuin itse 'osaamista'.
Itse sain ensimmäisestä 3lk englanninkokeesta 4 1/2 (en ollut ymmärtänyt do/does eroa ja ajattelin asiaa eri päin kuin opettaja oli yrittänyt opettaa) - aikanaan kirjoitin Llän ja opiskelin yliopistossa englantia ;)
Kauanko se lapsi jaksaa vielä odottaa vastausta, kun AV:lla päätetään, onko huono numero vai ei?
Vierailija kirjoitti:
On se aika huono. Töitä pitää tehdä enemmän, sanoisin lapselle.
On se toki aika huono - mutta älä nyt vaan heitä tuollaista "töitä pitää tehdä enemmän" lapselle. Ei hänellä ole työkaluja tuohon! Siis hän ei tiedä mitä tuolla tarkoitetaan !
Itse juttelisin lapsen kanssa, mitä hän pitää aineesta ja onko se hänen mielestään hankalaa ja osaako hän pyytää opettajalta apua.
Sen lisäksi varmaan sopisin, että katsotaan järjestelmällisesti niitä läksyjä yhdessä (siis että hän tekee ja sitten katsotaan yhdessä onko sinne jäänyt jotain väärinymmärryksiä ja minä yritän auttaa ymmärtämään.
Ja ehkäpä myös laittaisin wilmaviestiä opettajalle, miten hän kokee, mistä tuo oppimisen taso voisi johtua? (Sieltä saattaa esim kuulla, että koko koe meni kaikilla huonosti koska nyt vasta harjoitellaan tai että miro-maria ei oikein jaksa keskittyä opetukseen - jolloin siihen on itse vanhempana korkea aika kiinnittää huomiota!!!)
Myös tukiopetusta voi pyytää.
Yleensä numeroita aletaan antaa vasta joskus 4. luokalla ja kyllä silloin lapset on tietoisia 4 - 10 asteikosta. Jos kyseessä on tavislapsi, niin huono numerohan se on. Nykyään lukioihin ei ole juuri asiaa alle 8 keskiarvoilla. Jos lapsi kärsii oppimisvaikeuksista esim. matikassa ja ollaan jo yläkoulun puolella, niin sitten 6 voi olla ihan hyvä saavutus.
Tiedän kyllä (mammu)vanhempia, joiden mielestä koulu sujuu hyvin, vaikka todistuksessa on numerot 4 - 5 välillä ja luokalle jäämisestä yritetään keskustella...
En kai voi olla ainoa, joka liikuttui tästä?
Menepäs antamaan hali lapsellesi♡
Minä olen sanonut omalle mukulalleni, että kukaan ei ole kaikessa hyvä vaan meillä on omat vahvuutemme ja heikkoutemme.
Oleellista asiassa on se, että onko lapsesi tehnyt parhaansa aineen suhteen? Lukenut kokeisiin ja kuunnellut tunnilla? Jos on, niin tuo on hänelle hyvä numero, mutta jos taas ei niin parantamisen varaa varmasti on. Itse kyselisin lapselta vähän enemmän taustaa niin sittenhän tuohon pystyy vastaamaan.