Lue keskustelun säännöt.
Mun pahasta mielestä ei ole koskaan mun ”ystävät” välittäneet
24.02.2021 |
En edes lue heitä ystävikseni, koska yksi oli narsisti ja muut muuten vaan piittaamattomia, mutta ainakin nyt tiedän, miksi minulla on ollut niin kauan paha olla; koska minulle on aiheutettu paha mieli siitä välittämättä. Oletan ystävien kuitenkin välittävän siitä, että aiheutuiko minulle paha mieli vai ei, samoin, kuin oman vanhemman. Taustallahan tässä on siis se, ettei lapsena jos mulla oli paha mieli äitini koskaan käsitellyt sitä, tai saati sitä, että hän vioillaan sen aiheutti, vaan hän sanoi mulle, että minun typeryyteni oli syynä mun pahaan mieleeni.
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis tavoitteeseen, eli siihen, että ois AINA 100% ajasta hyvällä mielellä päästään tietenkin käsittelemällä asiat, tilanteet ja ongelmat sellaisen fiiliksen edessä.
Ja mulle se on ainakin se, että äitini kohteli minua väärin ja antoi vääränlaisia oppeja elämään.
ApHyvin vaikuttaa käsittely onnistuvan, liekö jo 10v tätä äitijankkausta palstalta saanut lukea?
No ei ole, vaan kesästä 2015 alkaen. Tiedostin vasta silloin, että äitini on narsistinen. Mielestäni toivun siihen nähden niin nopeasti, kuin kykenen. Ja siis toivunkin. Enhän voisi toipua nopeammin, kuin kykenen.
Mutta esim. ystävämielessä toipuminen tapahtuisi 100 kertaa nopeammin, jos olisin vielä tilanteissa, joissa ihmisiin yleensäkin ystävystytään, kuten koulu tai pihaleikit.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis tavoitteeseen, eli siihen, että ois AINA 100% ajasta hyvällä mielellä päästään tietenkin käsittelemällä asiat, tilanteet ja ongelmat sellaisen fiiliksen edessä.
Ja mulle se on ainakin se, että äitini kohteli minua väärin ja antoi vääränlaisia oppeja elämään.
ApHyvin vaikuttaa käsittely onnistuvan, liekö jo 10v tätä äitijankkausta palstalta saanut lukea?
No ei ole, vaan kesästä 2015 alkaen. Tiedostin vasta silloin, että äitini on narsistinen. Mielestäni toivun siihen nähden niin nopeasti, kuin kykenen. Ja siis toivunkin. Enhän voisi toipua nopeammin, kuin kykenen.
Mutta esim. ystävämielessä toipuminen tapahtuisi 100 kertaa nopeammin, jos olisin vielä tilanteissa, joissa ihmisiin yleensäkin ystävystytään, kuten koulu tai pihaleikit.
Ap
On aika vaikeaa toipua ainakaan korjaavien kokemusten avulla siinä vaiheessa elämää, kun ystävyyksiä ei enää juuri synny. Haluan silti käsitellä asiat menneisyydestä, jotta voisin olla 100% ajasta onnellinen ja hyvällä mielellä niiden asioiden haittaamatta, jotka äitini teki tuhotakseen elämäni.
Ap
Hän ei ehkä ajatuksella tuhonnut elämääni, mutta hän käyttäytyi niin kuin sellainen käyttäytyisi, jolle se on tietoinen tavoite.
Ap
Tavoite on kuitenkin olla AINA iloinen ja onnellinen. Mietin miten esim. toimisin työni kanssa, josta huomaan, että siellä syntyy päivästä toiseen tilanteita nykyisin, joissa johdon toiminta aiheuttaa pahaa mieltä. Useita työntekijöitä on lähtenytkin. Itse olen jaksanut siksi, että teen osa-aikaa.
Äidistäni tietenkin työ EI VOI aiheuttaa pahaa mieltä, eli ignooraa aivan täysin sen, miltä minusta tuntuu, eikä tue. Siis esim. poislähtöä töistä. Sillä lailla hän nuoruudessanikin ylläpiti pahoinvointiani ja esti hyvinvointia.
Ap
Ja siis aikaisemmin töissä ei tullut sellaisia tilanteita, joissa olisi tuntunut, että työnjohto aiheuttaa mielipahaa, pikemminkin päinvastoin. Eli siellä koitettiin aiheuttaa HYVÄÄ MIELTÄ työntekijöille! Joskus isoin ongelma oli se, että minusta tuntui, että pomo ajatteli, että me emme tuota vastineeksi hyvää mieltä hänelle, mutta sekin oli vain tunne. Ei ois pitänyt ajatella niin, on kyllä käynyt selväksi, mutta en tiedä miksi pomo ajoittain oli kireä :(
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En haluaisi olla nykyisessä työpaikassani, koska sen nykyinen pomo on mulggu, josta saan pahaa mieltä. Tai siis en nyt tarkoita, että minulla olisi määritelmäoikeus määrittää pomoa, mutta toi on vaan mun kokemukseni hänestä ja siksi mietiskelen, miten pääsisin jonnekin pois ja muualle. Ongelmana vain on, että pelkkä työpaikan vaihto ei ratkaisse varsinaisesti mitään. Ennemmin ehkä alan. Mutta se ei taas ole sellainen ”hyvän mielen lähde” varsinaisesti. Vaan aika paljon varmaan tulisi koko ajan pettymystä vastaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi olla nykyisessä työpaikassani, koska sen nykyinen pomo on mulggu, josta saan pahaa mieltä. Tai siis en nyt tarkoita, että minulla olisi määritelmäoikeus määrittää pomoa, mutta toi on vaan mun kokemukseni hänestä ja siksi mietiskelen, miten pääsisin jonnekin pois ja muualle. Ongelmana vain on, että pelkkä työpaikan vaihto ei ratkaisse varsinaisesti mitään. Ennemmin ehkä alan. Mutta se ei taas ole sellainen ”hyvän mielen lähde” varsinaisesti. Vaan aika paljon varmaan tulisi koko ajan pettymystä vastaan.
Ap
Koska siis työelämä nyt ei ole itselleni todellakaan mikään hyvän mielen lähde! TätäKÄÄN ei baska äitini suostunut hyväksymään, eikä tajuamaan. Hänen olisi pitänyt TAJUTA, että eihän KUKAAN normaali ihminen koe mitään HYVÄÄ MIELTÄ S**TANA sellaisista asioista, joita hän mulle työelämästä osoitti!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistakaa nyt uudet palstailijat, että ap:n pahan mielen aiheutti heppalehtien lainaaminen serkulle, käsky siivota huone, se kun ei saanut maalata huonettaan mustaksi, ja se ettei äiti toisen nimen nimipäiväkutsuilla lähtenyt selvittelemään jotain mielipahaa.
Toki AP:n isäukko, uuden naisen löytänyt alkoholisti, on täydellinen henkilö, mutta äiti on läpeensä paha. Tämä oikeuttaa kivikissaäidin mm. jättämään lapsensa täysin isänsä harteille koska hän ei kestä jälkeläisiään kuin pari tuntia viikossa, voi tehdä lapsilleen ohareita, ja lapset ovat tyhmiä ja huonoja kun leikkivät kivillä...
En tiedä, miten kestän. Ehkä jotenkin siksi, että olen kokenut saaneeni aina samanlaista palautetta. Mieti, jos oman äidin asenne sua kohtaan on, että halusi ja asiasi ovat typeryyksiä! Ja sä joudut oppimaan suhtautumaan siihen.
Olen voinut käydä terapiassa, paljonkin, mutta se ei korvaa vertaistukea, jota en ole kauheasti saanut.
Koen, että äidissäni on vikoja, mutta hän ei pysty edes keskustelemaan niistä. Mutta palstalaisissa on samanlaisia virheitä, mutta he antautuvat keskusteluun. Pääsen siis mutkan kautta tutkimaan hirveiden ihmisten sielunmaisemaa. Se auttaa ja opettaa eteenpäin. Voin nähdä, mitä äitini savuverhon takana ajattelisi, jos olisi rehellinen. Hän siis kieltäytyy yleensä ilmaisemasta ilkeyksiään suoraan.
Tän aamuna häneltä lipsahti, miten asiat, joita lapsena tahdoin olivat typeryyksiä.
Kiitos. Se oli informatiivista. En tiedä, miksi hän sanoi sen nyt, mutta on mahdollista, että keskusteluni hänen kaltaistensa ihmisten kanssa av:llä ovat auttaneet minua kommunikoimaan avoimemmin hänen kanssaan. En tiedä.
Ap