Onko kukaan muu huomannut, ettei vanhemmiten jaksa enää kuunnella musiikkia kuten ennen?

Kyllä, olen huomannut. En jaksa kuunnella enää mitään musiikkia. Kuuntelin siihen asti kun sain ensimmäisen lapseni. Sen jälkeen enää yhtään, nyt lapset on isoja. Aikaa ja hiljaisuutta olisi jo, mutta musiikin kuuntelu on mun osalta ohi.

Jotkut kappaleet, jotka aiheuttivat nuorena ihmeellisiä tunnesäväreitä, tuntuvat nyt perästä päin useimmiten pliisuilta ja lähes noloilta. Tavallaan sääli.

MInä lopetin taustamusiikin kuuntelun, kun tajusin, että ei mun tartte tykätä musiikista. Olin jotnekin jumittanut siihen malliin, että totta kai nuoret ja nuoret aikuiset kuuntelevat aina jotain. Sitten erosin pitkäaikaisesta suhteesta, mies oli varsinainen rockjöllikkä eikä meillä ollut koskaan ihan hiljaista.  Kun mies muutti ja vei levynsä ja soittimensa ja kaitsarinsa, huomasin että en oikeastaan kaipaa musiikkia. Nyt kun teen etätöitä, voi mennä useampikin päivä, että mun kotona ei kuulu mitään ylimääräistä ääntä radiosta tai telkkarista, Spotify-tili mulla on podcasteja varten, mutta en juuri niitäkään kuuntele.

Kuuntelen yle 1 tarjoamaa musiikkia (ja hyviä radio-ohjelmia ykköseltä myös). Juuri nyt alkaa Faunin iltapäivä. Ei kyllästytä yhtään. Sopiva sekoitus erilaista klassista ja modernia musiikkia.

Vierailija kirjoitti:

Uaaahhh..radio ja musiikki ei jotenkin sovi samaan lauseeseen.

Mitä väliä mistä se musiikki tulee, jos on just sopivaa musiikkia? 

Olisi mielenkiintoista kuulla teiltä, jotka kuuntelette yhä 50-60-vuotiaina, että onko teillä lapsia? Minä en näin kolmekymppisenä jaksa välillä ollenkaan musiikkia. Siis kuuntelen kyllä autossa ja jumppaillessa ja välillä muutenkin, mutta huomattavasti harvemmin kuin nuorena. Mutta olen huomannut sen liittyvän pikkulapsiarkeen, eli meteliä ja tauotonta puhetta on koko ajan. En jaksa televisiotakaan välillä ollenkaan. Jos erikseen keskityn johonkin ohjelmaan niin se on kivaa mutta television taustapauhaus tai jopa vain liian kova volyymi aiheuttaa päänsärkyä.

Haluan istua täydessä hiljaisuudessa ja lukea uutisia tai kirjaa tai av:ta.

Pienellä kateudentyyppisellä seuraan erästä 80-vuotiasta miestä, joka ei ole koskaan  harrastanut tai tehnyt itse musiikkia, mutta joka on aina innostunut lapsellisen paljon musiikista. Kuunnellut kaikenlaista, ja jaksaa lastenlauluistakin löytää innostuttavaa.

Itse olen ollut paljon musiikissa mukana, ja nyt lapsen koko ajan kuunneltua musiikkia, en hiljaisuuden sattuessa halua koskaan kuunnella mitään itse valittua. Musiikki vain tulee korvista ulos. Tiettyjä lapsen valitsemia juttuja kuuntelen mieluummin kuin toisia, mutta yleisesti ottaen olen mieluummin hiljaisuudessa.

No en. Mutta musiikkimaku on kyllä muuttunut, Suomipoppi kuulostaa ihan kamalalta, mutta hevi hyvältä.

Kuuntelen nykyään useimmiten klassista tai jazzia. En oikein jaksa sanoituksia ja niiden mahdollisesti nostattamia milloin mitäkin fiiliksiä. Kuuntelen myös ns. maailmanmusiikkia. Jo nuorena kuuntelin hyvin laidasta laitaan, mutta eniten poppia ja rockia. Nyt niitä kohtaan on se viehätys lopahtanut.

Kausiluonteista eli välillä kuuntelen enemmän ja välillä vähemmän.

Mies kuuntelee paljon musiikkia ilman kuulokkeita ja välillä se on rasittavaa, vaikka olenkin silloin toisella puolella taloa.

Yksi ilmiö on vahvistunut: en kestä huonoa äänentoistoa sitä vähää, mitä aiemmin.  Sitten on musiikkityylejä, jotka suorastaan sahaavat hermoja.

Olen pohtinut, että onko huonontunut kuulo johtanut siihen, että kaikenlaiset hälyäänet rassaavat.

Ennen kuuntelussa iskelmä, sitten humppa.

Nyt näin mummomusiikia, hewiä.

Tarviaa hereillä pysymisee

Terv. Mummo napurista84v

Päinvastoin, Spotifyn käyttö vain lisääntyy vuosittain. N54

Joo. Huomasin, että johtuu siitä, että opin vihdoin Soittamaan kitaraa- 30 vuoden rämpyttelyn jälkeen. Ennen kuuntelin musiikkia jatkuvasti ja koko ajan, mutta nykyään on ollut sellainen parin-kolmen vuoden paussi, kun ei vaan pysty. Kaikki kuulostaa niin falskilta. Yksinkertaista, kornia, sielutonta. Vaikea saada mitään irti musiikista, millään tasolla. Joitain poikkeuksia toki löytyy ja niitä kuuntelen silloin tällöin, parin-kolmen kuukauden välein. Voisi kyllä opetella olemaan vähemmän analyyttinen ja kriittinen, mutta aina ei vaan jaksa.

En ole ikinä kuunnellut musiikkia varta vasten. Joskus tietenkin autoradiosta tulee jokin kappale ja sitten baareissa soi.

Atonaalista tsäässii tulee kuunneltua, aina kun lsd trippailen.

Olisi kamalaa jos jonain päivänä menettäisin kykyni nauttia musiikista.

N36

Kuuntelen päivittäin. Ostan uusia vinyyleitä viikoittain.

M46

Vierailija kirjoitti:

Atonaalista tsäässii tulee kuunneltua, aina kun lsd trippailen.

Eio kyl mikään atonaalinen hyvää trippailumusaa. Mutta tämä on vain minun mielipiteeni.

Vierailija kirjoitti:

En ole ikinä kuunnellut musiikkia varta vasten. Joskus tietenkin autoradiosta tulee jokin kappale ja sitten baareissa soi.

Olen samanlainen. En ole ikinä varsinaisesti kuunnellut musiikkia enkä ymmärrä, mitä ihmiset siitä saavat. Minusta musiikki on vain turhaa melusaastetta.

Kuuntelen joka päivä, lenkillä, kotona ja illalla nukkumaan käydessä. Tuntuu lisääntyvän iän myötä. Taukoa oli lasten ollessa pieniä. N44