Onko teillä ikinä sellaista että teidän täytyy jatkuvasti saada vedettyä syvään henkeä mutta se ei onnistu?
Sellainen fiilis, että pakko saada sellainen kunnon syvähengitys, ja kun sitä tietoisesti yrittää niin se ei sitten onnistu. Sitten välillä aina saa sen kunnon syvähengityksen ja tulee sellainen hyvänolontunne... Mutta kohta tarvitsee sitten uudestaan...
Mulla on ollut ainakin 10v ajan tällaista, tämä ongelma kestää yleensä vain muutaman päivän kerrallaan. Mitenkään erityiseen stressiin tai ahditukseen tätä en ole liittänyt, vaikka lääkäri diagnisoikin sen hyperventilaatioksi.
Monesti tulee jonkun kunnon punttisalitreenin jälkeen. Eli ihan kuin jotenkin liittyisi lihasjumeihin tms... Mutta varmasti osittain ainakin psykologista, että kun sitä miettii kokoajan niin sitten se vaivaa kokoajan. Mutta tämä jostain syystä vaan ykskaks häviää aina ja sitä ei välttämättä tule esim puoleen vuoteen.
Olenko ainoa?
Kommentit (20)
ei, koska en ole mielenterveys ongelmainen... happea saa kun hengittää XD
Joo on ollut... tosi ahdistavaa ja rasittavaa. En tiedä mistä johtuu.
Kuvauksesi perusteella kallistuisin psyykkiseen alkuperään. Oirehan sinänsä on siitä kärsivälle todellinen, mutta mikään vakava sairaus ei mene pois pitkäksi aikaa, jos sitä ei mieti, mutta palaa kun taas alkaa sitä ajatella. Ja jos ajat rintakehän lihaksesi jumiin kovalla treenillä, eivät ne tietenkään jaksa heti toimia kuin vastaavankuntoisella levossa.
Kilpirauhasen vajaatoiminta, home-altistus aiheuttanut tällaista en tiedä kummasta sitten oli, kun lääkitys aloitettiin melkolailla samaan aikaan, kuin altistus loppui.
Vierailija kirjoitti:
Kuvauksesi perusteella kallistuisin psyykkiseen alkuperään. Oirehan sinänsä on siitä kärsivälle todellinen, mutta mikään vakava sairaus ei mene pois pitkäksi aikaa, jos sitä ei mieti, mutta palaa kun taas alkaa sitä ajatella. Ja jos ajat rintakehän lihaksesi jumiin kovalla treenillä, eivät ne tietenkään jaksa heti toimia kuin vastaavankuntoisella levossa.
Minulla on ollut toisinaan tuota samaa. Psyykkisistä syistä en osaa sanoa mitään, mutta liittyy ainakin itselläni jotenkin lihasjumeihin. Välillä tuntuu, että vaiva sotkee koko hengitysrytmin, mutta helpottaa tosiaan aina jonkin ajan kuluttua.
Hyperventilaatio tuli mullekin mieleen. Psyykkinen juttu.
Vierailija kirjoitti:
Hyperventilaatio tuli mullekin mieleen. Psyykkinen juttu.
Ei ole hyperventilaatio.
teidän pitää hakeutua johonkin suljetulle jotka valitatte tällaisista täysin mieli kuvituksellisista aisoita
Huone ilma liian vähähappista? Avatkaa ikkuna joskus.
Mulla on refluksitauti tehnyt outoja tuntemuksia.
Onpa täällä sairaita ihmisiä. Taidankin vaihtaa palstaa.
Vierailija kirjoitti:
Huone ilma liian vähähappista? Avatkaa ikkuna joskus.
Liian vähähappinen ilma pistää pikemminkin haukottelemaan. Se ei aiheuta tuota tunnetta, että rento pitkä ja syvä sisäänhengitys katkeaa vähän kesken. Ärsyttävä vaiva, mutta ei tosiaankaan vaarallinen.
Vatsalankkuja kun tekee, kohta on hengitys jumissa. Lihasperäistä on.
Rintaranka jumissa tai muu nikamalukko. Tee rintaa avaavia harjoituksia tai käy niksauttajalla.
Mulla oli vastaava tunne silloin tällöin lapsena. Olin ihan unohtanut. Hyvin kuvailtu tuo, että töks vaan se sisäänhengitys jää ikään kuin vajaaksi.
On ollut. Auttoi kun naprapaatti napsautti rintarangasta lukkoja auki. Hän kysyi jo alkututkimusta tehdessään, että onko ollut vaikeuksia hengittää. Näki sen heti mun olemuksesta ja lihas- ja nikamalukoista.
Mulla tuohon auttoi allergialääkitys.
Mulla raudanpuute aiheuttaa tämmösen. Se on inhottavaa. Mutta lähtee heti kun otan rautaa.