Luotatko kampaajan vaitolovelvollisuuteen vai kerrotko asioita kampaajalle hyvin varovasti yksityisyyttäsi suojellen?
Kommentit (34)
Mieluummin selaan lehteä, ja olen puhumatta mitään.
Kerron tahallani kaikenlaisia satuja, mitkä ei ole totta. Ei kampaaja ole mikään ihmissuhde, ja siellä on muitakin kuulemassa. Ei ole mitään rehellisyyden normia. Lisäksi luulen että molemmat esitämme sosiaalista itse asiassa, joten se nyt on sellaista hölinää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parturi-kampaajalla ei ole vaitiolovelvollisuutta. Miksi ihmeessä olisi? Korkeintaan moraalinen järki olla juoruilematta, ettei asiakas lopeta asiakkuutta. Kaikilla ei ole sitäkään. Mutta lain edessä se kampaaja on yhtä velvoitettu olemaan vaiti asioistasi, kuin R-kioskin myyjä tai Tokmannin siistijä.
En tiedä R-kioskin myyjistä, mutta lähtökohtaisesti myyjät ovat kyllä vaitiolovelvollisia. Ainakin muinoin oli näin, kun S-ryhmällä työskentelin. Piti ihan allekirjoittaa vaitiolovelvollisuuslomake.
Kyllä, mutta sen lomakkeen vaitiolovelvollisuus tarkoitti, ettet saa lässyttää työnantajan asioita tai liikesalaisuuksia ulkopuoliselle. Lähtökohtaisesti työntekijä on aina vaitiolovelvollinen työnantajansa asioista.
Ei sitä, että jos asiakas tunnustaa kassalle olevansa murhaaja, kassa ei saisi esim poliisille kertoa.
Terveydenhuoltohenkilöstön vaitiolovelvollisuus tarkoittaa puolestaan sitä, että potilaan terveystietoa ei urkita, eikä jaeta ulkopuolisille.
En todellakaan puhu kampaajalle mitään, elleivät kysy. Voin kertoa vaikka töistäni tai opiskelusta jotain ihan yleisellä tasolla, mutta siinä se. En tajua ihmisiä, jotka menevät kampaajalle vuodattamaan jotain omia juttujaan. Sitä kampaajaa ei todellakaan kiinnosta.
Miksi pitäisi luottaa sellaiseen mitä ei ole olemassa?
Vierailija kirjoitti:
Jutellaan kampaajan kanssa kaikesta muusta paitsi yksityisasioista. En tiedä, onko hän naimisissa eikä hän tiedä, missä olen töissä jne. Sen sijaan latutilanne, koirien vakuutukset ja postipakettien lähettäminen on keskusteltu tarkasti.
Usein uudelle kampaajalle mennessä tämä kyselee työasioista, oliko tänään työpäivä, mitä teen työkseni, milloin minulla on loma jne. Tapahtuuko tätä muille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parturi-kampaajalla ei ole vaitiolovelvollisuutta. Miksi ihmeessä olisi? Korkeintaan moraalinen järki olla juoruilematta, ettei asiakas lopeta asiakkuutta. Kaikilla ei ole sitäkään. Mutta lain edessä se kampaaja on yhtä velvoitettu olemaan vaiti asioistasi, kuin R-kioskin myyjä tai Tokmannin siistijä.
En tiedä R-kioskin myyjistä, mutta lähtökohtaisesti myyjät ovat kyllä vaitiolovelvollisia. Ainakin muinoin oli näin, kun S-ryhmällä työskentelin. Piti ihan allekirjoittaa vaitiolovelvollisuuslomake.
Ja lomakkeen mukaan vaitiolovelvollisuus koski mitä? Firman asioita, asiakkaiden asioita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutellaan kampaajan kanssa kaikesta muusta paitsi yksityisasioista. En tiedä, onko hän naimisissa eikä hän tiedä, missä olen töissä jne. Sen sijaan latutilanne, koirien vakuutukset ja postipakettien lähettäminen on keskusteltu tarkasti.
Usein uudelle kampaajalle mennessä tämä kyselee työasioista, oliko tänään työpäivä, mitä teen työkseni, milloin minulla on loma jne. Tapahtuuko tätä muille?
Ei, yleensä tuntematon kampaaja puhuu hiuksistani, hiustenpesutavoistani, toiveista palvelutapahtuman suhteen jne.
En ymmärrä miksi minun pitäisi kampaajalle selvittää yksityisasioitani?
Kovimmat juoruajat ovat kampaajat ja tarhatätit.
Vierailija kirjoitti:
Mistä asti parturilla on ollut vaitiolovelvollisuus?
Just näin! Se saa hölöttää kaikki kuulemansa asiat turuilla ja toreilla.
Olen jutellut kaikenlaista mutta en oikeasti välittäisi keskustella esim. siitä miten aion pukeutua johonkin juhliin jollei sitten kampauksen suunnittelu vaadi siitä puhumista, minulla harvoin vaatii. Jos ei ole todella isoista juhlista kyse, päätän vaatteeni vasta sillä hetkellä kun pukeudun, ahdistaisi miettiä etukäteen. Tulevista matkoistakaan en välittäisi puhua, ylipäätään mistään tulevasta jollei aihe ole sellainen josta haluan kysyä vinkkejä. Ei niistä kysyminen mikään virhekään ole, useimmille ne kai ovatkin ihan parhaita aiheita. En vain itse elä minkään tulevan odotuksessa. En odota juhlia enkä matkoja vaan elän täysillä ja tyytyväisenä omassa harmaassa arjessani. Pidän vaatekomeroni sellaisena että jotain sopivaa päälle pantavaa löytyy aina vaikka ei olisi mietittynä etukäteen.
Ulkomailla naiskampaajat tai jotkut heistä suorastaan tuputtavat ajatuksiaan siitä mitä kuuluu naisena olemiseen. Rahaa pitäisi kuluttaa asioihin joita heidän mielestään kuuluisi ostaa. Suomalaiset kampaajat tekevät joskus samaa mutta onneksi hillitymmin. Minulle kuluttaminen ei ole itseisarvo edes silloin kun kulutan paljon.
Kampaajani voisi yllättää minut olemalla hyvin perehtynyt johonkin vapaavalintaiseen aiheeseen joka ei liity noihin perinteisiin juttuihin.
Vaikka Putous on pääasiassa luokatonta kuraa, joukossa on helmiä.
Salon Seija on ehdottomasti sellainen.
Kampaajalla ei ole ammattinsa vuoksi vaitiolovelvollisuutta varsinaisesti, mutta joutuu tietysti ottamaan huomioon yleiset rikosoikeudelliset rajaukset.