Lue keskustelun säännöt.
Miksi joillekkin luksus on niin tärkeää?
21.02.2021 |
Itselleni on aivan sama mikä veska olalla roikkuu,kunhan on kiva.Ja aivan sama mikä auto,kunhan menee eteenpäin.
En vain käsitä.Mitä väliä?
Kommentit (42)
Jos on heikko itsetunto, voi yrittää nostaa itsensä hierarkassa status-tuotteilla. Kun minulla on tämä, olen parempi kuin sinä, ja kaikki sen näkevät. Jos ei ole mitään syvällisempää, millä päteä, mitä muutakaan voisi tehdä?
Itsekin retkahdan tähän huumaan kun suunnittelen vaikka auton ostoa, ja siinä huijaa aina itseään, keksii niitä muita perusteluja, jotka eivät mukamas liity statukseen. Kun sillä on tämä ominaisuus ja tämä, ja ihan itseni vuoksi haluan. Mutta ainakin toistaiseksi olen aina tullut järkiini, ja ostanut maltillisesti hinnoitetun auton, ja enemmän rahaa sijoituksiin. Eikä löydy merkkilaukkujakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan kyse on siitä, ettei ole voinut elämänsä varrella oppia olemaan muuten arvokas.
Hankkimalla merkkilaukun, voi sisäinen ääni sanoa itselle "Olen ainakin tämän LV:n laukun arvioinen".
Puhun nyt ihmisistä, joilla on pakkomielle luksukseen, esim. pieni- ja keskituloisista nuorista ihmsistä, jotka jatkuvasti haalivat luksuskrääsää ympärilleen ja joille merkitä ja brändit ovat tärkeitä.
En edes tunnista luksusta, en käytä luksusta, vaikka rahaa olisi. Miksi elämää pitää esittää toisille, elää omanlaistaan.
Luksusta on ihminen, joka osaa kirjoittaa äidinkieltään. Joillekin kirjoitetaan yhdellä k:lla.
Luulisi aapeen junttina tietävän, mikä junttia luksuksessa kiehtoo. Esittäminen, kulissit?
Vierailija kirjoitti:
Luksusta on ihminen, joka osaa kirjoittaa äidinkieltään. Joillekin kirjoitetaan yhdellä k:lla.
Luulisi aapeen junttina tietävän, mikä junttia luksuksessa kiehtoo. Esittäminen, kulissit?
En ole AP, mutta Suomi ei ole ainakaan minun äidinkieli, minkä varmaan huomaa. Tänä päivänä ei kannata vaan olettaa, että kaikki täällä kirjoittavat ovat syntyneet Suomessa, tai että äidinkieli olisi Suomi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eri ihmisille eri asiat on luksusta. Esim. itse arvostan hiljaisuutta ja puhtautta merkkilaukkujen sijaan. Luksustuotteissa on usein kyllä hyvät puolensa: laatu, kestävyys, ajaton design, jälleenmyyntiarvo.
Vierailija kirjoitti:
Luksusta on ihminen, joka osaa kirjoittaa äidinkieltään. Joillekin kirjoitetaan yhdellä k:lla.
Luulisi aapeen junttina tietävän, mikä junttia luksuksessa kiehtoo. Esittäminen, kulissit?
Idioottttttttti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkoinen status on pidettävä korkealla hinnalla millä hyvänsä. ja se hinta on:
- velkarahalla ostettu talopaketti ja ostettu tontti
- Audi (ehdottomasti vain Audi)
- liitoksistaan natiseva avo-/avioliitto
- perseilevät 2 kakaraa, joiden, harrastusmaksut johtavat siihen, että liiteristä haetaan halpislihapullia pakkaseen
mutta pääasia, että ulospäin kaikki näyttää hienolta.
Mua ihmetyttää esim se Soffin rolexi. Joka hiivatin lehdessä ja kuvassa siitä jaksetaan jauhaa. 30.000€!!!!! So what? Ihan tavallisen näköinen kello. En edes kiinnittäisi siihen mitään huomiota, jos ei siitä jatkuvasti melskattaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rajoitukset rajoittavat näyttämisen halua.
Onpa aidon opettavaista aikaa tämä.
No, onhan esim. tuotteiden laadussa ym. eroja. Kamalaa, jos ei voi ostaa luksusta sen takia että sitä pidetään yleisesti vaan esittämisenä tms. Luksus tuotteet tuo monille varmasti mielihyvää mitä esim. 50e halpislaukusta ei saa vaikka ihan nätti ja käytettävä sekin on. Älkää olko niin kovia tuomitsemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska kulissielämä on toisille tärkeää, se, mitä muut näkee. Tuskin kovin onnellisia ihmisiä loppujen lopuks ovat. Materialla täytetään jotain tyhjyyttä.
No siis minun tyylini vain sattuu olemaan "luksus", tosin hieman eri tavalla. Antakaas kun selitän.
Käytän ainoastaan aitoa nahkaa olevia laukkuja. Tämä siksi, että ne ikääntyvät nätisti enkä kestä mitään rispaantunutta pas.kaa. Eli ihan tosi, itseni takia ostan kalliimpia laukkuja.
Rakastan kaikkea näyttävää, yksityiskohtia. Tämä taas näyttää helposti ulospäin siltä, että yritän jotain. Mutta jälleen ajattelen itseäni ja ostan näyttäviä vaatteita siksi, että rakastan niitä. Saatan siis kulkea paljeteissa ja glitterissä arkena (en vedä överiksi kuitenkaan), koska se on osa tyyliäni.
Kaffini juon yleensä Villeroy & Bochin mukeista, ihan joka ikinen päivä. Minulla ei ole mitään arki- ja juhla-astioita erikseen. Autossa minulle merkitsee ulkonäkö paljon, jälleen kerran oman itseni takia. Minulla on muutama ultimaattinen lempparimerkki, joita en kerro tänne XD
Mutta ne eivät ole mersu, audi tai bemari.
Kuitenkin huomaan, että minulla on lähes aina tyylikkäämpää kaikkea kuin muilla. Sellainen minä vain olen XD Olen luonteeltani pikkutarkka, ollut aina. Rakastan virheettömiä tavaroita ja kimallusta, näyttävyyttä, tyylikkyyttä, siksi näytän ulospäin ehkä joltain mitä en ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut ihmiset kokevat olevansa parempia kuin muut, jos heillä on kalliita asioita ja merkkituotteita. Minusta se kertoo ainoastaan tylsästä persoonoonattomuudesta ja lauman mukana menemisestä. Kun ei ole mitään mistä olla itsestään ylpeä, on helppo piiloutua sen "luksuksen" taakse.
Miksi köyhyttää ihannoidaan suomessa? Täällä kaikilla on mahdollisuus kouluttautua hyvä palkkaiseen työhön.
Niin ja kenkäni ovat aitoa nahkaa aina, mutta tämä siksi, että jalkani eivät mahdu muun materiaalin kenkiin. Niin nahka venyy käytössä, kuten varmaan tiedätte.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan kyse on siitä, ettei ole voinut elämänsä varrella oppia olemaan muuten arvokas.
Hankkimalla merkkilaukun, voi sisäinen ääni sanoa itselle "Olen ainakin tämän LV:n laukun arvioinen".
Puhun nyt ihmisistä, joilla on pakkomielle luksukseen, esim. pieni- ja keskituloisista nuorista ihmsistä, jotka jatkuvasti haalivat luksuskrääsää ympärilleen ja joille merkitä ja brändit ovat tärkeitä.
No ei se välttämättä ihan noinkaan mene. Mulla esimerkiksi on kokoelma merkkilaukkuja, mutta ei mun itsetunto rakennu niiden varaan. Ne ovat kuitenkin VAIN laukkuja. Enkä usko kenenkään kiinnittävän erityisemmin huomiota, mikä laukku mulla milloinkin on mukanani.
Materialla halutaan täyttää tyhjyydentunnetta, kun elämässä ei voi saada kaikkea mitä haluaisi. Usein hyvin materialistista ihmisiltä puuttuu läheisiä ihmissuhteita, aitoja ystäviä ja käytännön taitoja ja harrastuksia, joista he saavat merkityksen tuntua elämäänsä.
Kun ostaa velkana kalliita asioita ja ympäröi itsensä niillä, on parempi mieli itsestään.
Miksi ihmisiä kiinnostaa niin kovasti mitä muilla on ja ei ole? Miksi ei voi vain keskittyä omaan elämään?
Eivät ole ymmärtäneet elämän ja olemisen keskeisintä tarkoitusta.