Lue keskustelun säännöt.
Vuosi mennyt korona-aikaa. Miten voitte?
20.02.2021 |
Olimme viimeksi hotellissa viime hiihtolomalla. Melkoisen tylsää.
Kommentit (45)
Olen päästänyt itseni rupsahtamaan, kun ei ole tarvinnut missään käydä. En jaksa hoitaa itseäni ja kampaajalla käynyt viimeksi vuosi sitten. Liikuntakin on vähentynyt ja lisäkiloja on päässyt tulemaan. Huonosta ergonomiasta johtuen niska-hartiaseudun ongelmat vaivaa. Ennen olin kova harrastamaan kulttuuria ja käymään keikoilla, nyt sekin on kokonaan jäänyt pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin. Käyn työssä (ei etätyömahdollisuutta alallani), liikun paljon ulkoillen, olen laihduttanut monta kiloa ja projekti jatkuu. Kotona remppaprojekti myös.
Vierailija kirjoitti:
Olen päästänyt itseni rupsahtamaan, kun ei ole tarvinnut missään käydä. En jaksa hoitaa itseäni ja kampaajalla käynyt viimeksi vuosi sitten. Liikuntakin on vähentynyt ja lisäkiloja on päässyt tulemaan. Huonosta ergonomiasta johtuen niska-hartiaseudun ongelmat vaivaa. Ennen olin kova harrastamaan kulttuuria ja käymään keikoilla, nyt sekin on kokonaan jäänyt pois.
Niin, ja peräpukamatkin vaivaa liiasta istumisesta.
Ei ole vaikuttanut siviilielämääni oikeastaan millään tavalla. En käy baareissa, eikä minulla ole sosiaalisia kontaktejakaan erityisen paljoa. Tykkään olla kotona ja olisin ihan samalla tavalla, vaikka ei olisi koronaa. Töissä olen hoitajana asumisyksikössä, jossa kaiken maailman varautumiset ja varotoimet sun muut on aiheuttaneet stressiä. Niihinkin on kuitenkin jo totuttu ja homma menee automaationa. Maskin pitäminen ei tunnu missään, kun sitä on jo pitänyt vuoden 8 tuntia päivässä töissä ja syksystä lähtien julkisilla kulkiessakin.
Oon lihonut ja aika tylsistynyt kun sosiaalinen elämä on kuihtunut onnettomaksi. Kaipaan matkojen odottelua ja suunnittelua.
Nyt laihiksella ja kesää odotellen, silloin tuli tavattua ihmisiä, varmaan sama homma ens kesänä. Ihan parasta. Katse siis sinne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenterveysongelmat pahentuneet, koska ei tule nähtyä ketään koronan vuoksi. Möllötän päivät pitkät kotona työttömänä ja olen yksinäinen. Kiloja tullut yli 10 kiloa lisää. Ennen kävin paljon ulkona ja oli paljon ystäviä. Nyt jokainen päivä muistuttaa hidasta itsemurhaa.
Voin ok. Osui rintasyöpä ja koroa=pysy kotona päällekkäin. Nyt hoidot takana ja elämä jatkuu, mutta yhä melko eristyneisyydessä, sillä stytostaattien jälkeen immuunipuolustus palaa normaaliksi hitaasti, noin 9kk.
Viihdyn yksin vaikka pakko on myöntää, välillä tylsistyy ja tuntuu että "elämä" menee hukkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunto on parempi kuin koskaan. Muutin uuteen asuntoon ja vaihdoin työpaikkaa. Vielä kun pääsisi reissaamaan muualle kuin Tallinnaan ja kesällä festareille niin elämä olisi kuten aikaisemmin.
mitään sairasteluja en ole kyllä nähnyt missään päin olevan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei hassummin kiitos kysymästä
Tosin rakkaita vanhempiani jotka siellä suomessa asuvat ikävöin kovasti;
Elokuussa tulee täydet kaksi! Vuotta kun viimeksi tapasimme😪
Juttelemme pitkään onneksi skypellä monta kertaa vkossa mutta olisi ihanaa saada halata... ja kunnolla ❤️
Elämä on niin lyhyt tämmöiseen karanteenielämään mutta minkäs teet!?!
Todella huonosti. Meni huonosti jo ennen koronaa mutta korona on vain pahentanut tilannettani. Saa nähdä kauanko pysyn elossa, voi tulla lähtö nopeasti omatoimisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei hassummin kiitos kysymästä
Tosin rakkaita vanhempiani jotka siellä suomessa asuvat ikävöin kovasti;
Elokuussa tulee täydet kaksi! Vuotta kun viimeksi tapasimme😪
Juttelemme pitkään onneksi skypellä monta kertaa vkossa mutta olisi ihanaa saada halata... ja kunnolla ❤️Elämä on niin lyhyt tämmöiseen karanteenielämään mutta minkäs teet!?!
Mistäpäin kirjoittelet?
Kyllä kotipalvelu ja muut sairaanhoitajat varmistavat, että pääsevät kaikkiin rientoihin, vaikkei olisi mitään vaivaakaan, kun vaan kutsu käy. Onko siellä tällaisia pakollisia silmänpohjakuvauksia - siis vaikka on ihan hyvä näkö, täällä löytyy aina porukkaa v iemään niihin kuvauksiin ja muistitesteihin, vaikka itse potilas ei kummastakaan mitään hyödy koskaan:-X
"Lääketieteellisen johtajan mukaan Digifundus Oy tuottaa
Jyväskylän kaupungin diabeetikoiden silmänpohjakuvausten lisäksi oheispalvelut,
joita ovat silmälääkärin lausunto-, ajanhallinta-, kutsu- ja
vastauskirjepalvelu.
Palvelukokonaisuuden sisältö on sovittu yhdessä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin
silmätautien yksikön ja Jyväskylän kaupungin edustajien kanssa.
Lääketieteellinen johtaja toteaa, että vastauskirjeen lähettämisestä, sisällöstä
ja allekirjoituksesta on sovittu yhdessä Jyväskylän kaupungin kanssa.
Kirjeen tarkoituksena on lisätä diabeetikoiden tietämystä sairaudestaan ja sitä kautta
parantaa omahoitoa. Mikäli kirjeen saanut henkilö haluaa lisätietoja kirjeen sisällöstä,
on hänellä mahdollisuus saada lisätietoja paikalliselta diabeteshoitajalta tai omalta lääkäriltään."
---jos joku ei kuitenkaan jaksa/ehdi kokonaan lukemaan.
Lähettääkö ne kutsun kuvaukseen kaikille 100-vuotiaillekin?
Siinä kuvauksessa käytetään silmän mustuaista laajentavia tippoja, oftan Tropicamid
Sen pakkausseloste on kyllä melkoinen, kun apuaineiden listassa lukee Keuhkopöhön aiheuttava aine,
siis tuntien kuluttua!
Löytyy käyttöturvallisuustiedotteesta: B e n t s a l k o n i u m k l o r i d i :
"aine on syövyttävää silmille, iholle ja hengitysteille.
Syövyttävää nieltynä.
Liuoksen nieleminen voi aiheuttaa aineen joutumisen keuhkoihin ja kemiallisen keuhkotulehduksen vaaran"
Korona sairastettu ja siitä myös toivuttu. Odotan normaalia arkea. Työssä tuli paussi keväällä mutta nyt jo jatketaan tavalliseen tapaan. Maskit naamalla edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkuun meni hyvin mutta nyt alkaa todellakin tökkiä. Elämästä on kadonnut tietynlainen mielekkyys. Koko ajan kuuluu pelkkiä huonoja uutisia. Pelkään masennusta ja burnouttia.
Tapasin oman lapseni ja lapsenlapseni viimeksi jouluna 2019. Sen jälkeen olen käynyt kaksi kertaa hammaslääkärissä akuuttien oireiden takia. Siinäpä elämäni on lyhyesti kuvattuna.
Töissä on ollut raskain vuosi ikinä, kun asiakkaat ovat niin hysteerisiä ja epärationaalisia. Matkustelun vaikeus ärsyttää, eikä asiaa helpota, vaikka miten tuijottaisi pankkitilin tuhtia saldoa.
Muuten elämä menee kuin ennenkin. Ainoa säännollinen harrastukseni oli viime keväänä pari kuukautta tauolla, mutta on sen jälkeen jatkunut normaalisti.
Raskasta aikaa henkisesti ollut siitä lähtien kun korona vuosi sitten alkoi, olen riskiryhmäläinen ja eläkkeellä, asun yksin ja en juurikaan ole läheisiä päässyt näkemään paria poikkeusta lukunnottamatta. Kaikki päivät kotona, kaupassa käyn kerran viikossa. Netissä tulee roikuttua aivan liikaa, en vaan tahdo saada mitään järkevää aikaan...On ikävä sitä aikaa, kun voi mennä vapaasti mihin tahansa tarvitsematta pelätä tartuntaa
En ole koskaan ollut näin rahoissani. Ei yhtään ulkomaan matkaa vuoteen niin 10 000 e säästöt. Ei paha.
Huonosti. Erosimme mieheni kanssa. Arki on todella yksinäistä, olen pakotetusti etätöissä ja töihin ei saa mennä paikan päälle. Työkavereita en ole nähnyt kohta vuoteen. Yksin naputtelen läppäriä kotona ja istun etäpalavereissa. Jokainen päivä on samanlainen. Mielenterveysongelmat ovat pahentuneet ja elämä ei tunnu enää miltään.