Itseäni kiusattiin koulussa ja pelko on jatkuva että omaa lasta kiusataan :(
Miten päästä tästä pelosta irti?
Lapsi nyt kakkosella ja käsittääkseni ihan hyvin menee. Jotain kahnauksia on ollut puolin ja toisin mutta kavereita on. Yhdessä leikkivät välitunneilla. Lapsi käy harrastuksissa joissa myös luokkakavereita ym. Mutta silti kyselen joka päivä että kenen kanssa leikit, istuit ym ja kehittelen mielessäni kiusaamistilanteita.
Kesken päivän tekisi mieli hakea lapsi koulusta ja halata lujaa.
Miten päästä pelosta eroon?
Kommentit (11)
Olet sentään saanut miehen. Itse en tähän ikään (32) mennessä ole miestä saanut ja koulussa pojat haukkuivat rumaksi. Totta näköjään oli kun ei kukaan kelpuuta.
Voisiko opettajille mainita huolesta? Minä olin huolissani introvertistä lapsestani joka ei hakeutunut seuraan vaan vietti välitunnit yksin. Juttelin opettajien kanssa ja he kertoivat oman näkemyksensä, että lapsi pärjää hyvin ja on pidetty, haluaa vain välillä katsella rauhassa.
Minäkin kyselin aina että kenen kanssa olet ollut ja mitä tehnyt, lapsi ihan hermostui että lopeta hössötys, kaikki on hyvin. Nyt on samanhenkisiä kavereita mutta viihtyy edelleenkin paljon omissa oloissaan.
Itse en aio hankkia lasta/lapsia tämän takia. Olisin se hullu mutsi, joka ryntää kouluun, jos oma lapsi soittaa kesken koulupäivän itku kurkussa.
Vierailija kirjoitti:
Samaa tunnetta käsittelen myös, nyt jo yläkoululaisen kanssa. Olen pitänyt mittarina sitä että haluaa kuitenkin mennä aamuisin kouluun ja lähtee sinne hyvillä mielin niin eiköhän silloin kaikki ole ok..
Kannattaa udella niitä asioita varovasti niin ettei lapsi ahdistu. Itse sain kiinni yhden kiusaajan ja soitin kotiinsa, xzdxzg!
Opettaja kiitti kovasti kun ei ollut mahtanut mitään tälle muita kiusaavalle sankarille.
Varo ettet huomaamattasi istuta lapseesi kiusatun identiteettiä jo valmiiksi, mikä altistaa hänet kiusatuksi tulemiselle.
Vierailija kirjoitti:
Olet sentään saanut miehen. Itse en tähän ikään (32) mennessä ole miestä saanut ja koulussa pojat haukkuivat rumaksi. Totta näköjään oli kun ei kukaan kelpuuta.
Höpö höpö, kyllä minuakin haukuttiin! Nyt kuitenkin 2 lasta ja aikoinaan miehiäkin on pyörinyt ihan tarpeeksi ympärillä. Rohkeasti vaan tutustumaan, niin joku erityinen sitten saattaa löytyä sinullekin
Vierailija kirjoitti:
Varo ettet huomaamattasi istuta lapseesi kiusatun identiteettiä jo valmiiksi, mikä altistaa hänet kiusatuksi tulemiselle.
Niinpä. Millä tämän välttäisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varo ettet huomaamattasi istuta lapseesi kiusatun identiteettiä jo valmiiksi, mikä altistaa hänet kiusatuksi tulemiselle.
Niinpä. Millä tämän välttäisi?
Nauttimalla elämästä.
Jos sitten joskus tulee tieto kiusaamisesta, niin sitten teet kaikkesi ja keskustelet kaikkien mahdollisten osapuolien kanssa. Kiusaamista on monenlaista ja jos kyseessä ei ole paha paatunut kiusaaja, keskustelut riittävät. Jokainen kiusaaja kiusaa joskus sen ensimmäisen kerran ja tuolloin kun hänet heti taltutettaisiin niin voisi tulla hyvää jälkeä.
Tsemppiä ap. Kyllä sä pääset pelostasi ylitse. Mua kiusattiin pahasti koko 9 vuoden ajan. No omaa 12v poikaani ei ole koskaan kiusattu ja hänellä on paljon kavereita. T. Ammattivalittaja
Samaa tunnetta käsittelen myös, nyt jo yläkoululaisen kanssa. Olen pitänyt mittarina sitä että haluaa kuitenkin mennä aamuisin kouluun ja lähtee sinne hyvillä mielin niin eiköhän silloin kaikki ole ok..