Lue keskustelun säännöt.
Ystävästäni on tullut porvari ja se on alkanut ärsyttää.
17.02.2021 |
Lyhyesti:
En tiedä mistä ystäväni on rahansa saanut, eikä se minulle kuulu eikä myöskään erityisemmin kiinnosta. On iältään nuori, ja omaisuutta on jo vaikka muille jakaa: omistusasunto, 2 sijoitusasuntoa, 2 autoa, asuntoauto ja asuntovaunu sekä vene. Suunnittelee paraikaa kolmannen sijoitusasunnon hankintaa.
Hän ja miehensä käyvät ihan tavallisissa duuneissa, ja heidän yhteenlasketut kuukausitulonsa jäävät hyvinäkin kuukausina alle viiden tonnin. Tämän on lipsauttivat kerran itse. Toinen oli myös välillä pitkään työttömänä ja sai pelkkää toimeentulotukea.
Ongelma: olemme olleet hyviä ystäviä vuosikaudet, ja lasken tämän tyypin ehdottomasti yhdeksi tärkeimmistä ihmisistä elämässäni. Ollaan paljon tekemisissä, mutta nyt on alkanut ärsyttää ystäväni vaivihkainen muuttuminen suoranaiseksi kusipääksi (kuka sitten kenenkin mielestä on kusipää, tiedän). Joka kerta kun nähdään tulee jotenkin puheeksi se, miten hän ei ymmärrä ihmisten rahanpuutetta. Kenellä muka ei ole varaa maksaa 15 tonnin yllätysremppaa käteisellä? Kenellä muka voi rahat loppua kesken ennen palkkapäivää? Kenellä muka oikeasti ei ole rahaa sijoittaa asuntoon, tai tehdä 5-8 kaukomatkaa vuodessa kuten he tekevät? Miksi ei ole varaa, mihin ne rahat menevät, elämänhallinnan puutetta moinen! He elävät niin säästeliäästi että väkisinkin jää kymppitonneja, tai jopa sata tonnia vuodessa ihan vaan tilille makaamaan.
Mua on alkanut mietityttää että tuleekohan tämä vaikuttamaan meidän ystävyyssuhteeseen enemmän kuin haluaisinkaan. Mulle on siis todellakin aivan sama miten paljon heillä on rahaa ja mihin he sen käyttävät; lähinnä olen vilpittömän tyytyväinen että joillain on noin hyvä taloudellinen tilanne. Mutta nuo puheet. Selvästi rahaa tulee jostain muualtakin kuin palkkatyöstä, mutta silti on varaa suhtautua ns. tavallisiin taloustallaajiin väheksyen, jopa halveksivasti.
Onko kellään ollut samantyyppistä tilannetta? Olen kerran saanut sanottua ystävälleni sen, etten halua kuulla halveksuvaa puhetta "köyhistä" (eli niistä joilla ei ole samanlaista omaisuutta tai käteisvarantoa kuin ystävälläni). Kuuroille korville kaikui; mitäs ovat köyhiä kun eivät osaa käsitellä rahaa.
Omituinen avautuminen, tiedän. Johonkin tämä ilmeisesti oli saatava purettua.
Kommentit (124)
Ne on joskus ostaneet bitcoineja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No varmaan kannattaa kysyä esim, että aikooko vittuilla ja puhua rumasti sinusta, jos ikinä joudut taloudellisesti hankalaan tilanteeseen. Jos itse kuuntelisin tuollaista puhetta useamman kerran niin kyllä ottaisin asian selvästi puheeksi ja kertoisin etten halua olla väleissä ihmisen kanssa, joka puhuu alentavasti jostain ihmisryhmästä tuolla tavalla. Ihan sama kuinka hyvä ystävä.
Kuvittele tuo sama kuvio isän ja pojan välille. Isäsi on ökyporvari, ja itse olet köyhä työtön.
Siinä sitä on sielujen harmoniaa.
Lukematta ketjua kommentoin vain aloituspostausta.
Eli nythän on kaikki tehneet isot rahat osakkeilla. Osakkeet nousseet kiihtyvään tahtiin viimeiset 10 vuotta, ja esim. jos 5 vuotta sijoitti 20k€, on sen arvo nyt helposti 200k€. En ymmärrä miten kämmäri pitää olla ettei ole osannut takoa helppoa rahaa näinä vuosina. Kohta on toki ralli jo ohitse, mutta hyvät fyrkat tässä on tehty.
Meidän lähipiirissä kaksi ystävää muuttui k-päiksi kun pariutuivat rikkaiden kanssa. Toinen noista perusti jopa oman, lopulta suureksi kasvaneen firman vaimonsa rahallisella tuella, ja kehtasi kysellä meiltä että "miksette tekin ala yrittäjiksi, ette uskalla?" Toinen ystävä jättäytyi pois työelämästä alle kolmikymppisenä, alkoi ostella miehensä rahoilla sijoitusasuntoja ja purjeveneitä, lisäksi pukee lapsensa luksukseen ja nämä myös harrastavat ns. yläluokan harrastuksia. Ennen välien katkeamista piilovttuili, lällätteli kuinka saa olla kotona lasten kanssa ja pyysi minuakin eroamaan miehestäni ja hankkimaan uuden ja rikkaamman.
En halua yleistää mutta tuntuu että varallisuus korreloi m*lkkumaisuuden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Semmoiset perisuomalaiset kateudet siellä taas.
Eikö kannattaisi olla ylpeä ja onnellinen ystävän puolesta sen sijaan, että haukkuisi häntä? Ota hänestä mallia, paranna omaa motivaatiotasi ja ehkä sinäkin joskus pääset nauttimaan paremmasta elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Meidän lähipiirissä kaksi ystävää muuttui k-päiksi kun pariutuivat rikkaiden kanssa. Toinen noista perusti jopa oman, lopulta suureksi kasvaneen firman vaimonsa rahallisella tuella, ja kehtasi kysellä meiltä että "miksette tekin ala yrittäjiksi, ette uskalla?" Toinen ystävä jättäytyi pois työelämästä alle kolmikymppisenä, alkoi ostella miehensä rahoilla sijoitusasuntoja ja purjeveneitä, lisäksi pukee lapsensa luksukseen ja nämä myös harrastavat ns. yläluokan harrastuksia. Ennen välien katkeamista piilovttuili, lällätteli kuinka saa olla kotona lasten kanssa ja pyysi minuakin eroamaan miehestäni ja hankkimaan uuden ja rikkaamman.
En halua yleistää mutta tuntuu että varallisuus korreloi m*lkkumaisuuden kanssa.
Tutulta kuulostaa. Eräällä ystävällä nousi k*si päähän, kun ensin sai hyväpalkkaisen duunin, sitten erosi miehestään ja otti tilalle uuden parempituloisen miehen. Yritä siinä jaksaa olla onnellinen toisen puolesta, kun tämä vaan v*ttuilee vastineeksi.
Ystävyys on sitä, että ollaan toisen tukena niin myötä- kuin vastamäessä. Ei ole yhtään ainoaa hyvää syytä jäädä sellaisen ihmisen ystäväksi, jonka kanssa ystävyys ei ole vastavuoroista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ainakin minun tuntemani suurkuluttajat hakee kerran vuodessa Latviasta autolastillisen alkoholia, ja juovat sitten loppuvuoden varastojaan. Suomen hinnoilla ryyppääminen on ihan typerää, varsinkin taksilla jo muutenkin kalliiden juomien hakeminen.
Kuinkas kauan se ystäväsi on ollut työelämässä? Jos hän ja hänen miehensä saavat esimerkiksi yhteensä 1000-2000 kuukaudessa säästettyä ja laitettua osakemarkkinoille, niin nopeasti sillä hankkii sijoitusasunnon tai kaksi. Jos kymmenen vuotta sitten he olisivat alkaneet sijoittamaan 0:sta eurosta tuon 12 000 euroa vuodessa, niin heillä olisi tällä hetkellä keskimääräisen tuoton mukaan sellaiset 180 000 euroa. Kahden tonnin kuukausi sijoituksella heillä olisi semmoiset 360 000 euroa. Sijoituskämppää varten ei tarvitse olla omaa rahaa kuin 10 000 - 30 000 euroa riippuen mistä sen sijoituskämpän ostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seuraavan kerran, kun sun ystävä ottaa puheeksi, mitä on ostanut, kysypä häneltä, miten hänellä riittää rahat kaikkeen. Ala vielä luettelemaan: useat ulkomaan matkat, vene, autot,.... Jos hän sanoo taas, että säästämällä palkkatulosta, niin kysy, että haluaisiko hän kertoa, että paljon hän saa palkkaa nettona ja paljonko siitä jää pakollisten menojen jälkeen? "Kun jotenkin vaan on niin uskomatonta, että sulla jää niin paljon kaikkeen ylimääräiseen! Ja oot vielä sanonut, että säästöön ja kymppitonneja noista kaikista matkoista ja muista huolimatta."
Siitähän se tulee. Jos netto tulot on jotain 1900€ ja kiinteät kulut 1000€, niin jäähän siinä 900€. Mutta vaikka tuon pistäisi kokonaan säästöön (ja molemmat puolisot laittaisi) niin ei siitä tule kuin reilu 20 000€. Ja varsinkin jos tuosta vielä ison siivun pistää matkoihin ja muuhun niin....ei se vaan ole mahdollista. Joku tossa yhtälössä ei täsmää. Ootko varma ettei miehellä ole perheen rahaa taustalla?
Mua alkoi kiinnostaa tää ihan hirveesti. Mistä se raha tulee?!? Tuskinpa pelkästään palkkatulosta. En ehkä itsekään toitottaisi kaikille isoista perinnöistä tai muista, mutta en sentään ryhtyisi valehtelemaan ja paasaamaan säästämisen voimasta, jos todellisuudessa raha olisi tullut muualta.
Olen tehnyt noin, vastaus oli yksinkertaisesti että säästämällä ja työtä tekemällä onnistuu. Vaikka, kuten sanoit, vähän simppelimpikin tapaus ymmärtää ettei se yksinkertaisesti tuossa kuviossa ole mahdollista. Tosiaan, vaikka he säästäisivät leijonanosan tuloistaan, se ei riittäisi siltikään. Ja kun eivät säästä vaan päinvastoin.
En usko että miehen perheellä on rahaa. Joutuvat joskus lainaamaan pojaltaan elämän perusmenoihin, varsinkin jos tulee jotain yllättävää. Sitä en tiedä onko kauempana suvussa massia jota on voinut saada perinnöksi tms.
Ap
Mistä sinä tiedät, että he eivät saa säästettyä?
Mulla käsillä hyvin samaa: ei ihan noin hc kihastus taloudellisesti, mutta asenteissa kyllä. Eli yksi parhaista frendeistä 25 vuoden ajalta on alkanut luisua ihan käsittämättömään porvarilliseen kuiluun.
Mä oon tällä hetkellä koronan takia työtön ja lähivanhempi, joka myy kamaa Torissa jotta saisin 980€/kk vuokran maksettua. Säästöni ja osakkeeni jouduin viime vuonna käyttämään elämiseen. Frendini vakityön palkkatulot 4500€/kk, asuu ilman lasta hyvin tienaavan miehensä kanssa Hekan kämpässä, vuokra joku 700€/kk. Asuvat siinä kunnes säästössä on rahat oman talon rakennuttamiseen (!) ja koossa on jo useampi sata tuhatta, sillä he myös hedge-sijoittavat.
Alhaisten elinkustannusten ansiosta hän pystyy siemailemaan alkuviinejä harva se ilta trendiraflassa ja käy joka ikinen viikko jossain hoidossa. Rosenterapiaa, kylmähoitoja, ihonpuhdistusta, hierontaa... pesettää nykyään jopa tukkansa kampaajalla. On myös käynyt koronan aikana kahdesti ulkomailla lomalla koska sanoi ettei pää muuten kestä tätä poikkeusaikaa.
Tämä kaikki olisi muuten ihan fine, mutta frendi kuvittelee kaupungin vuokra-asunnossa asumisen tekemisen hänestä ”common womanin”. Ei tunnista omaa etuoikeutettua asemaansa ja aika karenmaisia kommenttejaan (esim. kommentoi jonkun homssuista ulkonäköä säälien). Ja pitkän ystävyyden tähden hän luulee että olemme sosioekonomisesti samassa slotissa. Saattaa suositella mulle jotain kosmetiikkatuotetta ja kun googlaan, tajuan että se maksaa 60€/purkki. Kun kauhistelen hintaa niin vastaa että eihän se nyt niin paha oo kun sen jakaa kuukauden jokaiselle päivälle. Tai joulun alla ehdotti että mentäisiin illalliselle raflaan, jonka tasting-menu juomineen maksaa 300€. Ja kieltäydyttyäni taloudellisista syistä, sanoi että voi kyllä lainata rahat mulle 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En itse jaksaisi kuunnella moista mesoamista, kun hädin tuskin jaksan kuunnella ihmisten puhuvan vaikka työstään. Ei vaan kiinnosta, yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Hajota ja Hallitse.
Ei onnistu. Koitettu on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kans tollanen ystävä. Yksinhuoltaja, asuu isossa omakotitalossa kalliilla alueella (sai talon osittain vanhemmiltaan), tekee ihan perusduunia (ei korkeakoulutettu), eikä tienaa kovin kummoisesti. Silti koko ajan matka varattuna, ostaa jatkuvasti uusia vaatteita ja sitten se, että ihan koko ajan ihmettelee miten ei kellään oo varaa reissata ja ostella taloja, katsoo vuokralla asuvia kieroon ja ihmettelee. Muuten ihana tyyppi mutta koska on elänyt koko elämänsä suojattua, varakasta elämää ei vaan näe mitä se muilla on.
Kuulostaa rasittavalta. Onko tämä joku uusikin asia eli onko vaan ylimielisessä alkuhuumassa vai pitkäänkin jatkunut tilanne? Miten päädytte ylipäätään keskustelemaan rahasta vai onko se kaverin ainoa kiinnostuksen aihe?
Sinuna sanoisin ihan suoraan, että ei kiinnosta keskustella aiheesta ja että säästämisvinkit voi säästää nekin jollekin niitä kaipaavalle, alkaa vaikka neuvomaan muita ihan rahaa vastaan, kun on niin nerokas.
Vierailija kirjoitti:
Miten rikas saa toimeentulotukea? Paska provo.
OLI työttömänä, SAI toimeentulotukea. Onko mennyt aikamuoto tuttu?
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa rasittavalta. Onko tämä joku uusikin asia eli onko vaan ylimielisessä alkuhuumassa vai pitkäänkin jatkunut tilanne? Miten päädytte ylipäätään keskustelemaan rahasta vai onko se kaverin ainoa kiinnostuksen aihe?
Sinuna sanoisin ihan suoraan, että ei kiinnosta keskustella aiheesta ja että säästämisvinkit voi säästää nekin jollekin niitä kaipaavalle, alkaa vaikka neuvomaan muita ihan rahaa vastaan, kun on niin nerokas.
Ap sanoi että on sanonut kaverille ettei halua keskustella sen kanssa "köyhistä".
Lottovoitto tai perintöjä. Liikaa rahaa eikä osaa käsitellä.
Kuuntelin kesällä Tiedetripistä Rikastumisen tiede - nimisen podcastin, joka sivuaa tätä keskustelua. Siinä käsiteltiin juuri tuota, että me ihmiset helposti ajatellaan, että jos me ollaan varakkaita, niin se on ansaittua, ja jos joku ei ole, niin se on vähän niin kuin oma vika. Asiasta tehdyt tutkimukset kuitenkin osoittaa aivan eri suuntaan. Voisi olla mielenkiintoista, jos ehdottaisit ystävälle kuunneltavaksi tuota jaksoa tai kuuntelisit itse, ja sitten referoisit ystävälle ja katsoisit, että millaisen keskustelun se saa aikaan.
Tämänkin typeryyden olisit ihan hyvin voinut jättää sanomatta. Jos pointti menee viuhahtaen ohi, ei kannata kommentoida lainkaan.
Ap