Jutellaanpa savoa.

Vierailija kirjoitti:

Iltoo! Ulkonj tulloi tuisku.

Viärin, viärin.

Mikä sana on ulkoni?  Liudennuksella korvataan alkuperäisen sanan viimeinen i-kirjain.  Entä mikä tulloi?

Iltoo vuan siitäe huolimata.

Vierailija kirjoitti:

Ennoo savolainen, mutta oon Lapista ja melekeen ymmärrän teikäläisiä. Eläkää palelluttako ittejänne, kun tullee pakkaset. Hyvvää vuojen jatkua ittään täältä pohojosesta!

Avaisitko oman Lappi -ketjun? Olisi ihanaa ymmärtää h:n aluset ja päälliset. Tykään sanasta kahavi (kahvi), oikeastaan kah-h-avi. En tiedä missä sanotaan, mutta tykkään siitä ja uistakin h-murresanoista

Vierailija kirjoitti:

Viime viikolla julkaistiin kartta, jossa näytettiin, miten sanotaan minä- sana eri Suomen alueilla. Tutkimus oli virheellinen, kun siinä väitettiin Savossa sanottavan ihan, että "minä". Sehän ei pidä paikkaansa.

Savossa sanotaan että "minnäe"

Suattaaha se niinnii olahhii vua ku se ossoo välillä kiäntyvä jotta "minähhii". Liekkö nuo niitä ronomiiniä vae mittee hyö lienöö. Jottae semmostaha ne opettajattii koetti piähä takkoo vua eepä sinne kaekki tarttunna.

~Laeskuus, veljkulta, erkane poes minusta ennenku kuollaan yhessä näläkää~

On niitä usseimpiakin savosaisii viisauksia , taitaa savolaeset viisauvet päihittee kiinalaeset männen tullen.

Semmonennii että : "ei sitä lukemala uimaan opi, vetteen se on mäntävä"

Olin Savossa töissä jokin aika sitten. Tuli työpaikalle paikallinen palopiällikkö kertomaan, mitä asioita pitää huomioida, jos tulee palohälytys. Kyllä sen jutut ymmärsi, mutta muutamassa kohtaa piti hiukan miettiä, mitä mahtoi piällikkö tarkoittaa. Keski-Suomesta olen itse, alueelta, jonka murre kuuluu savolaismurteisiin, mutta on kuitenkin jonkin verran erilaista sanastoa. Ja ei viännetä vaan veännetään.

Vierailija kirjoitti:

Elekee viäntäkö liikoo, savo on kuitenniin melekein kirjakieltä.

Toesaalta, murre viäntyy omanlaesekseen hyvinniin pienellä matkalla, kylältä toeselle.

Murre on puhekieltä, kirjotettuna se on lähinnä kielenraeskaasta.

Hyvvee vuonjatkoo!

Eikös savon murre kirjoiteta kuten kirjakieli, mutta se äännetään eri tavalla? Ihan kuten muutkin sivistyskielet.

Kyllä on haaskan näköenen naainen!

Vierailija kirjoitti:

Olin Savossa töissä jokin aika sitten. Tuli työpaikalle paikallinen palopiällikkö kertomaan, mitä asioita pitää huomioida, jos tulee palohälytys. Kyllä sen jutut ymmärsi, mutta muutamassa kohtaa piti hiukan miettiä, mitä mahtoi piällikkö tarkoittaa. Keski-Suomesta olen itse, alueelta, jonka murre kuuluu savolaismurteisiin, mutta on kuitenkin jonkin verran erilaista sanastoa. Ja ei viännetä vaan veännetään.

Ei, ei veännetä.

Alkuperäinen sana on väännetään, josta ää kääntyy iä:ksi

Väännetään - viännetään

Käännetään -kiännetään

Väätäinen - Viätäenen

Häät - hiät

Pää - piä

Jää - jiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elekee viäntäkö liikoo, savo on kuitenniin melekein kirjakieltä.

Toesaalta, murre viäntyy omanlaesekseen hyvinniin pienellä matkalla, kylältä toeselle.

Murre on puhekieltä, kirjotettuna se on lähinnä kielenraeskaasta.

Hyvvee vuonjatkoo!

Eikös savon murre kirjoiteta kuten kirjakieli, mutta se äännetään eri tavalla? Ihan kuten muutkin sivistyskielet.

Tiällä joutavvoo jolokotellaan, suommee kirjotettaan justiisa niinku huastettaannii, vua suathan tuota olla ommoo mieltäis jos ihelle helepompi. Vua suat olla olemattakkii, liekkö hällä välijä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elekee viäntäkö liikoo, savo on kuitenniin melekein kirjakieltä.

Toesaalta, murre viäntyy omanlaesekseen hyvinniin pienellä matkalla, kylältä toeselle.

Murre on puhekieltä, kirjotettuna se on lähinnä kielenraeskaasta.

Hyvvee vuonjatkoo!

Eikös savon murre kirjoiteta kuten kirjakieli, mutta se äännetään eri tavalla? Ihan kuten muutkin sivistyskielet.

Ee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin Savossa töissä jokin aika sitten. Tuli työpaikalle paikallinen palopiällikkö kertomaan, mitä asioita pitää huomioida, jos tulee palohälytys. Kyllä sen jutut ymmärsi, mutta muutamassa kohtaa piti hiukan miettiä, mitä mahtoi piällikkö tarkoittaa. Keski-Suomesta olen itse, alueelta, jonka murre kuuluu savolaismurteisiin, mutta on kuitenkin jonkin verran erilaista sanastoa. Ja ei viännetä vaan veännetään.

Ei, ei veännetä.

Alkuperäinen sana on väännetään, josta ää kääntyy iä:ksi

Väännetään - viännetään

Käännetään -kiännetään

Väätäinen - Viätäenen

Häät - hiät

Pää - piä

Jää - jiä

Vae lie:

Viännettään?

Kiännettään?

Kauppinen - kaappine

Kaappinen - kuappine

Väätäinen - Viätäne

Pala - pala

Palaa (partitiivi) - palloo

Palaa (verbi) - pallaa

Palloa - palloo

Ei toinna antoo jalakasa palloo = älä anna jalkasi palaa

Ei toinna antoo jalakapalloo = ei kannata antaa jalkapalloa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennoo savolainen, mutta oon Lapista ja melekeen ymmärrän teikäläisiä. Eläkää palelluttako ittejänne, kun tullee pakkaset. Hyvvää vuojen jatkua ittään täältä pohojosesta!

Avaisitko oman Lappi -ketjun? Olisi ihanaa ymmärtää h:n aluset ja päälliset. Tykään sanasta kahavi (kahvi), oikeastaan kah-h-avi. En tiedä missä sanotaan, mutta tykkään siitä ja uistakin h-murresanoista

Juoko ne lapissakin kahavia ? Meillä juuaan kahavia, Savosta en tiedä mitä siellä sitten, mutta ainakin Iisalmessa möivät kahavia kun pyysin peukkubaarissa.

Sori, taitaa juontaa karjalan murteesta sanonta "voi vitjat". Miten kääntäisi tuon englanniksi? Chain antaa hieman väärän vaikutelman.

Elä sinä ketale vekuta aina sammoo asioo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elekee viäntäkö liikoo, savo on kuitenniin melekein kirjakieltä.

Toesaalta, murre viäntyy omanlaesekseen hyvinniin pienellä matkalla, kylältä toeselle.

Murre on puhekieltä, kirjotettuna se on lähinnä kielenraeskaasta.

Hyvvee vuonjatkoo!

Eikös savon murre kirjoiteta kuten kirjakieli, mutta se äännetään eri tavalla? Ihan kuten muutkin sivistyskielet.

Eikö latina ole täynnä noita Savon tai Karjalan ea-ae-väänteitä?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennoo savolainen, mutta oon Lapista ja melekeen ymmärrän teikäläisiä. Eläkää palelluttako ittejänne, kun tullee pakkaset. Hyvvää vuojen jatkua ittään täältä pohojosesta!

Avaisitko oman Lappi -ketjun? Olisi ihanaa ymmärtää h:n aluset ja päälliset. Tykään sanasta kahavi (kahvi), oikeastaan kah-h-avi. En tiedä missä sanotaan, mutta tykkään siitä ja uistakin h-murresanoista

Juoko ne lapissakin kahavia ? Meillä juuaan kahavia, Savosta en tiedä mitä siellä sitten, mutta ainakin Iisalmessa möivät kahavia kun pyysin peukkubaarissa.

Kah h avista tuli mieleen kaikki kivat h-sanat. Mietin mistä itselleni olisi tarttunut tuo, koska esim. ukkini sanoi kaaHvia. Muut ovat puhuneet ihan vaan kahvista korostamatta mitään. Olisiko kahavi sitten ainakin Ylä-Savossa. Iisalmessahan puhutaan jo muutenkin ihan eri "kieltä". Erot on jo tosi suuret vaikka Nilsiään. Jospa Iisalmessa vaikuttaa sen yläpuoliset alueet.

Mutta jos mietitään, niin Savossa vahti ei ole vahati, jahti ei ole jahati, tahti ei ole tahati. eikä mahti ole mahati.  Eli kahvin kahavisuus ei perustu Savossa mihinkään. Savossa ollaan vahissa, vahitaan, jahissa, jahataan, tahissa...

Jossain muualla kyllä on on muotoja, joissa marssitahan taharis, taitaa olla pohojalaane.

Täälä Lapisa ei kaikki puhu hoon päältä, jossain lännesä kyllä. Kahavi ei ole hoon päältä puhumista, vaan sellaista tavun tuplaantumista, kuten valakonen väri tai rivarikolomio. Uutisten kahtominen tai kinthaat kätteen laittaminen on hoon päältä puhumista.

Vierailija kirjoitti:

Täälä Lapisa ei kaikki puhu hoon päältä, jossain lännesä kyllä. Kahavi ei ole hoon päältä puhumista, vaan sellaista tavun tuplaantumista, kuten valakonen väri tai rivarikolomio. Uutisten kahtominen tai kinthaat kätteen laittaminen on hoon päältä puhumista.

Svaa vokaali. Svaa vokaali on erilainen Savossa ja Pohjanmaalla. Lappi tuli tuosta kahavista mieleen, ei väitetty sitä h:n päälle puhumiseksi.

Millä kielioppisäännöillä h:n lisääminen toimii? Esimerkissäsi on

kintaat -kinthaat, mutta

kätteen, eikä kätheen.

Onko nt, t, tai tt jotenkin loogisesti kielioppina h:n lisäämiselle, vai mistä se tulee?

Miksi kahtominen lasketaan h:n päälle puhumiseksi kun myös Savossa on kahtomista.

Alkuperäiset sanat

kintaat (konsonantin jälkeinen t)

katsominen (vokaalin jälkeinen t)

kun taas käteen (vokaalin jälkeinen t, sitä ei tullut)

Vua suap nähä uamulla jotta tullooko se nii rönttäkel ku luppaeloo. Minu verkusonni linko ei viskoo yhtää märkee. Vua jospa tuo iha vettä alakas rättyyttöö nii paenus entisettii, niljakkaaksha se kyllä männöö sitte.