Voiko vanhempi vaikuttaa lapsen yläaste valinnaisiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

joku voisi kutsua tuota kasvattamiseksi. Harvinaista nykyään

Joku järkevämpi voisi kutsua painostamiseksi. Nyt on hei kyse yläasteen valinnaisaineista, lapsi ei mene pilalle siitä että leipoo jonkun tunnin viikossa.

Kasvatukseen kuuluu se, että lapsia tarvittaessa voi painostaa. Kaikkea kasvatustyötä ei todellakaan pysty hoitamaan sanoittamalla, vaikka nykyisin onkin muotia uskoa niin.

Mutta taistelut kannattaa valita. Esimerkiksi yhteishaku on sellainen asia, mistä lapsen kanssa täytyy keskustella ja tarvittaessa tiukastikin, että lapsi tietää mihin on pyrkimässä ja mistä syystä. Mutta edelleen, yläasteen valinnaisaine, kannattaako sellaisesta lähteä riitelemään, saati sitten "kasvattamaan"?

Valinnaisaineet ovat melko iso asia. Isompi kuin vaikkapa se, että myöhästyykö lapsi hieman kotiintuloajalta tai että sanooko rappukäytävässä naapurille hei. Ylipäätään tuo valitse taistelusi -kasvatus on sellainen luovuttamisen ja voimattomuuden ideologia, missä lapselle opetetaan, että auktoriteetit ja säännöt joustavat tarvittaessa.

Valinnaisaineet ei todellakaan ole mikään iso asia. Ne on vain valinnaisaineita, niihin voi asennoitua kunnianhimoisesti, mutta ihan yhtä hyvin kevyenä välipalana muun koulunkäynnin ohessa. Niistä "tyhmistä" valinnaisista voi löytyä vaikka loppuelämän harrastus. Lukion ainevalinnoilla on sitten ihan toisen mittakaavan merkitys.

Auktoriteetit ja säännöt joustavat tarvittaessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aiemmin ainakin nuo valinnaiset piti hyväksyttää vanhemmilla, eli vanhemmat saattoivat viimekädessä tehdä valinnat. En tiedä on käytäntö muuttunut.

Eri kysymys on kannattaako nuori laittaa opiskelemaan jotain mihin hänellä ei ole motivaatiota. Mitä sillä saavutetaan?

Elämässä ei voi menestyä jos ei opi tekemään myös sellaisia asioita mihin ei ole motivaatiota.

Sellaisesta ihmisestä joka ei ole tottunut menemään ns. epämukavuusalueelle tulee todennäköisimmin syrjäytynyt.

Eikö tämä päde niiden kaikkien muiden eli pakollisten oppiaineiden kohdalla? Valinnaisaineiden ideana on valita oppiaineita oman kiinnostuksen mukaan.

Syrjäytymisen taustalla on useammin eläminen epämukavuusalueella (esim. vanhempien päihde tai mt-ongelmat, köyhyys ym.) kuin valinnaisainevalinnat.

Ap:n viesti kuulostaa siltä, että omatkin valinnaisaineensa ovat vielä suoritusvaiheessa.

Anna mieluimmin hyväksyntää ja kannustusta, nää on niitä elämän ensimmäisiä isompia valintoja mitä lapsi saa tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

joku voisi kutsua tuota kasvattamiseksi. Harvinaista nykyään

Joku järkevämpi voisi kutsua painostamiseksi. Nyt on hei kyse yläasteen valinnaisaineista, lapsi ei mene pilalle siitä että leipoo jonkun tunnin viikossa.

Kasvatukseen kuuluu se, että lapsia tarvittaessa voi painostaa. Kaikkea kasvatustyötä ei todellakaan pysty hoitamaan sanoittamalla, vaikka nykyisin onkin muotia uskoa niin.

Mutta taistelut kannattaa valita. Esimerkiksi yhteishaku on sellainen asia, mistä lapsen kanssa täytyy keskustella ja tarvittaessa tiukastikin, että lapsi tietää mihin on pyrkimässä ja mistä syystä. Mutta edelleen, yläasteen valinnaisaine, kannattaako sellaisesta lähteä riitelemään, saati sitten "kasvattamaan"?

Valinnaisaineet ovat melko iso asia. Isompi kuin vaikkapa se, että myöhästyykö lapsi hieman kotiintuloajalta tai että sanooko rappukäytävässä naapurille hei. Ylipäätään tuo valitse taistelusi -kasvatus on sellainen luovuttamisen ja voimattomuuden ideologia, missä lapselle opetetaan, että auktoriteetit ja säännöt joustavat tarvittaessa.

Eli sinä haluat lytätä lapsen. Opettaa, että hän ei saa tehdä päätöksiä, hänen mielipiteillään ei ole väliä.

Varma tie tuleviin mt ongelmiin.