Voiko vanhempi vaikuttaa lapsen yläaste valinnaisiin

Mikään laki ei estä vaikuttamisyrityksiä.

Saahan sitä yrittää vaikuttaa, mutta mitä vikaa teinin haluamissa on?

Syytä sitten sitoa lahjukset menestykseen. Lyhyt kieli, jota ei opiskele, on nimittäin maailman turhin kieli, ja matikassakin pärjääminen on kiinni vähän muusta kuin istumisesta.

Anna teinin päättää. Valinnaisetcon hänen valintansa. Pakottamalla et saa häntä lukemaan yhtään mitään, vaikka inhoamallaan tunnilla istuisikin.

Siis eikö niihin valinnaisaineisiin oikeasti tarvita huoltajan suostumusta (allekirjoitus) nykyään?

Jos todella ei tarvita, niin sitten ei auta kuin painostaa lasta. Uhkaa sitä rangaistuksilla jos se valitsee huonot aineet.

Aiemmin ainakin nuo valinnaiset piti hyväksyttää vanhemmilla, eli vanhemmat saattoivat viimekädessä tehdä valinnat. En tiedä on käytäntö muuttunut.

Eri kysymys on kannattaako nuori laittaa opiskelemaan jotain mihin hänellä ei ole motivaatiota. Mitä sillä saavutetaan?

En pitänyt valinnaisistani -> lintsasin pahimmillaan kolme kuukautta putkeen niiden tunneilta. Eipä vanhemman kannata muutenkaan puuttua lapsen uravalintoihin, ellei halua mielenterveysongelmaista ja vanhemmiltaan asioita salaavaa aikuista lasta.

joku voisi kutsua tuota kasvattamiseksi. Harvinaista nykyään

Hyvänen aika, minkä ikäinen ap on? Tekstin perusteella teini, jolla on ongelmia koulussa.

Vierailija kirjoitti:

Aiemmin ainakin nuo valinnaiset piti hyväksyttää vanhemmilla, eli vanhemmat saattoivat viimekädessä tehdä valinnat. En tiedä on käytäntö muuttunut.

Eri kysymys on kannattaako nuori laittaa opiskelemaan jotain mihin hänellä ei ole motivaatiota. Mitä sillä saavutetaan?

Elämässä ei voi menestyä jos ei opi tekemään myös sellaisia asioita mihin ei ole motivaatiota.

Sellaisesta ihmisestä joka ei ole tottunut menemään ns. epämukavuusalueelle tulee todennäköisimmin syrjäytynyt.

Meillä ainakin piti olla vanhempien allerkirjoitus.

Meillä teini olisi valinnut vain taideaineita mutta juteltiin tulevaisuudesta ja siitä minne haluaa peruskoulun jälkeen mennä ja mitä hyötyä esim. Koodaamisesta ja venäjän kielestä on tulevaisuudessa.

Suostuteltuna otti sitten kielen ja atk:n sekä kaksi taideainetta, on nyt ysillä ja vihaa atk:ta mutta kielestä tykkää sekö valitsemistaan muista aineista.

Vierailija kirjoitti:

joku voisi kutsua tuota kasvattamiseksi. Harvinaista nykyään

Joku järkevämpi voisi kutsua painostamiseksi. Nyt on hei kyse yläasteen valinnaisaineista, lapsi ei mene pilalle siitä että leipoo jonkun tunnin viikossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

joku voisi kutsua tuota kasvattamiseksi. Harvinaista nykyään

Joku järkevämpi voisi kutsua painostamiseksi. Nyt on hei kyse yläasteen valinnaisaineista, lapsi ei mene pilalle siitä että leipoo jonkun tunnin viikossa.

Kasvatukseen kuuluu se, että lapsia tarvittaessa voi painostaa. Kaikkea kasvatustyötä ei todellakaan pysty hoitamaan sanoittamalla, vaikka nykyisin onkin muotia uskoa niin.

Itsellä ei ole matikkapäätä joten jos siihen olis pakotettu olis kaikki ollu turhaa. Turha opiskelu jonkun "muun" päätöksen takia. Ei kiitos. Jokaisella on omat juttunsa ja lahjansa. Eiköhän ne selviä itse kullekin. Ihan itse.

Meillä piti olla vanhempien allekirjoitus. Sinänsä oli helppo rasti, koska tytöllä oli jo kaksi a-kieltä ja ruotsi, niin ei ollut yhtään sellainen olo, että olisi pitänyt painostaa ottamaan vielä joku kieli. Vaan sai valita ihan mitä halusi eli juurikin leipomista ja maalaamista. 

Et voi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

joku voisi kutsua tuota kasvattamiseksi. Harvinaista nykyään

Joku järkevämpi voisi kutsua painostamiseksi. Nyt on hei kyse yläasteen valinnaisaineista, lapsi ei mene pilalle siitä että leipoo jonkun tunnin viikossa.

Kasvatukseen kuuluu se, että lapsia tarvittaessa voi painostaa. Kaikkea kasvatustyötä ei todellakaan pysty hoitamaan sanoittamalla, vaikka nykyisin onkin muotia uskoa niin.

Mutta taistelut kannattaa valita. Esimerkiksi yhteishaku on sellainen asia, mistä lapsen kanssa täytyy keskustella ja tarvittaessa tiukastikin, että lapsi tietää mihin on pyrkimässä ja mistä syystä. Mutta edelleen, yläasteen valinnaisaine, kannattaako sellaisesta lähteä riitelemään, saati sitten "kasvattamaan"?

Meillä valinnat tehtiin Wilman kautta, oppilas omassa profiilissa, vanhempien profiilin kautta ei edes olisi voinut tehdä niitä valintoja. Mutta ihan sama oikeastaan, koska kyllähän ne pitää jollain tavalla yhteisymmärryksessä tehdä, että homma toimii. Mielestäni kyllä voi hyvin keskustella ja vahvastikin ohjata vaikka juuri kolmannen kielen valitsemiseen, jos oppimisvaikeuksia ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ainakin piti olla vanhempien allerkirjoitus.

Meillä teini olisi valinnut vain taideaineita mutta juteltiin tulevaisuudesta ja siitä minne haluaa peruskoulun jälkeen mennä ja mitä hyötyä esim. Koodaamisesta ja venäjän kielestä on tulevaisuudessa.

Suostuteltuna otti sitten kielen ja atk:n sekä kaksi taideainetta, on nyt ysillä ja vihaa atk:ta mutta kielestä tykkää sekö valitsemistaan muista aineista.

Alapeukuista johtuen tarkennan vielä että lapsi siis teki itse päätöksen, keskutelumme jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

joku voisi kutsua tuota kasvattamiseksi. Harvinaista nykyään

Joku järkevämpi voisi kutsua painostamiseksi. Nyt on hei kyse yläasteen valinnaisaineista, lapsi ei mene pilalle siitä että leipoo jonkun tunnin viikossa.

Kasvatukseen kuuluu se, että lapsia tarvittaessa voi painostaa. Kaikkea kasvatustyötä ei todellakaan pysty hoitamaan sanoittamalla, vaikka nykyisin onkin muotia uskoa niin.

Mutta taistelut kannattaa valita. Esimerkiksi yhteishaku on sellainen asia, mistä lapsen kanssa täytyy keskustella ja tarvittaessa tiukastikin, että lapsi tietää mihin on pyrkimässä ja mistä syystä. Mutta edelleen, yläasteen valinnaisaine, kannattaako sellaisesta lähteä riitelemään, saati sitten "kasvattamaan"?

Valinnaisaineet ovat melko iso asia. Isompi kuin vaikkapa se, että myöhästyykö lapsi hieman kotiintuloajalta tai että sanooko rappukäytävässä naapurille hei. Ylipäätään tuo valitse taistelusi -kasvatus on sellainen luovuttamisen ja voimattomuuden ideologia, missä lapselle opetetaan, että auktoriteetit ja säännöt joustavat tarvittaessa.