Miehen mielestä lasten ei tarvitse tehdä kotitöitä. Mitä mieltä olette?
Miehen mielestä meidän lasten (10-16-v) ei tarvitse osallistua kotitöiden tekemisiin, koska kodin ei pidä olla työleiri ja oppivat kuitenkin elämään, kun aikanaan muuttavat omilleen. Minä olen äitinä sitä mieltä, että meidän vanhempien tehtävänä on opettaa lapsille tiettyjä taitoja ja juttuja jo heidän kotona asuessaan ja kyllähän kotitöihin kuuluu kaikkien osallistua, eikä vain vanhempien.
Kommentit (96)
Meillä mies ei lapsena ja teininä tarvinnut koskaan tehdä kotitöitä, vaan vanhemmat olivat tehneet. Ruoka oli valmiiksi katettu pöytään ja pyykit pesty. Jos jotakin teki, se perustui vapaaehtoisuuteen.
Nyt parisuhteessa on innokas kokkaaja, siivoaa, pyykkää ja huolehtii paljon ja sanoo nauttivansa kotitöistä ja kokee ne olevan vastapainoa työlle.
Itse olin vanhempien pikkupiika jo lapsena ja jouduin tekemään paljon kotitöitä, komennettiin vaikka iltakymmeltä siivoamaan vessa, jos en ollut sitä päivällä siivonnut. Kitkin kasvimaat ja poimin marjat.
Ja kun muutin kotoa, asuntoni oli kuin sikolätti ja inhosin kotitöitä ja ruuan laittoa sydämeni kyllyydestä. Mies on on viimeisen 20v aikana keventänyt inhoani ja saanut hivenen nauttimaan kotitöistä ja tietysti inhosta huolimatta, meillä kotityöt on jaettu ja pyrin tekemään oman osuuteni.
Meillä kaksi teiniä ja otimme käyttöön appivanhempien kasvatustyylin. Lapsia ei ole koskaan pakotettu kotitöihin, mutta mielellään auttavat ihan oma-aloitteisesti ruuanlaitossa ja leipomisessa ja huolehtivat huoneitensa perus siisteydestä, mutta tärkeintä ja päätyö lapsilla on koulunkäynti, ei kotitöiden tekeminen, vaikka saavat siihen osallistua. Tänäänkin 16v poika leipoi laskiaispullat.
Mielestäni kyse ei ole siitä, etteikö nuori oppisi esimerkiksi imurointia tai pyykkäystä omille muuttaessa, mutta siivouksen on hyvä olla jo rutiini. Harvoin teinin kotityömäärä on edes kolmasosaa siitä, mitä se tulee omassa asunnossa olemaan, mutta niitä hommia on hyvä vähitellen opettaa.
Kyllä, vihasin itse lapsena ja teininä kotitöitä, mutta omille muuttaessani ne olivat muodostuneet rutiiniksi. Oli itsestäänselvää, että vaihdan lakanat parin viikon välein ja imuroin asuntoni säännöllisesti. Myös sellaiset jutut kuin pesukoneen nukkasihdin tyhjennys ja jääkaapin pesu olivat jo tuttuja. Ei olisi välttämättä muuten tullut mieleen.
Opetan muuten nykyään yläkoulussa. Voin kertoa, että nuorista iso osa ei osaa googlata tietoa kunnon lähteistä. Somea käyttävät hyvin, tiedonhaussa vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä se on niin että pokien 2kpl. ei tarvitse eikä heidän kuulukaan osallistua kotitöihin, kun taas molemmat tytöt on opetettu tekemään kotitöitä ja tekevät ne myös.
Meillä siis mennään maalaisjärki päässä ja viitataan kintaalla kaikelle femakkolässytyksille, pojat on poikia ja heillä on omat juttunsa ja tytöt opetelkoon vastaavasti kotityöt.
Ei se niin vaikeaa ole.
Miksi rakastatte tyttäriänne enemmän kuin poikianne ja näytätte sen niin avoimesti?
Lääkärikään ei enää voi auttaa sinua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä nyt ymmärrän, että joku karjalanpiirakoiden rypytys ja joku perinteisen ruisleivän leipominen on sellainen kotityötaito, jota ei osaa jos ei olekotona opetettu.
Mutta mikä muu on niin vaikeaa, että on ihan uusavuton sitten omassa kodissa jos ei ole kotona opetettu?
-roskien vieminen ulos?
-imurointi?
-tiskikoneen tyhjennys?
-pyykinpesukoneen käyttö?
-ruuanlaitto?
En nyt ymmärrä.
Älä sitten ymmärrä.
Esimerkiksi ruuanlaiton perusteet on hyvä olla hallussa. Isoäitini keitti ensimmäiset perunansa ilman vettä. Heillä oli äiti hoitanut kaikki keittiöhommat.
Jos on vaikka jotenkin vammainen eikä osaa keittää perunoita, niin google -> perunoiden keittäminen. Tosin tuokin opetetaan peruskoulussa.
Ai että peruskoulussa kuuluu näitä taitoja, muttei kotona? Ja lapsen on omilleen muutettuaan kerättävä jokainen tiedonmuru itse ja on asian kanssa omillaan kun ei vanhemmat viitsineet opettaa? Sitten jos epäonnistuu, haukutaan tyhmäksi?
Omilleen muuttaessa olisi varmaan muitakin stressattavia asioita joihin käyttää energiaa kuten uudet opiskelut tai sosiaaliset kuviot..
Jep, ne opetetaan peruskoulussa, eli ei tarvitse kotona opetella. Jos ihminen ei tarvittaessa opi omatoimisesti jotain pyykinpesua, imurointia, ym. hommia mitkä osaa opetettu apinakin, niin voi tulla työelämässä suuria hankaluuksia.
Tuossahan lapsi oppii että jopa peruskoulun köksänopea kiinnostaa enemmän itsenäiseen elämään kannustaminen, kuin omia vanhempia. Sydäntä särkevää.
Itse tulen opettamaan lapselleni ohjelmointia ym. oikeasti tärkeitä taitoja. Köksäntunnit menee hukkaan, jos opetan jotain perunoiden keittoa missä ei ole mitään opettamista, mutta saa tietysti itse opetella jos haluaa.
Edelleenkin se tekninen puoli ei ole siinä se tärkein. Hienoa jos opetat ohjelmointia. Kuitenkin jos lapsesi lähtisi vaikka opiskelemaan peliohjelmointia, olisi nyt hänen kotityöt jo handlaavilla koulukavereilla tuntuva etumatka. Peruselämän opetteluun kun ei menisi energiaa. Pahimmassa tapauksessa lapsesi vertaisi itseään heihin ja itsetunto kokisi kolauksen, avuttomuuden tunne voisi vaikuttaa opiskelussa menestymiseenkin. Tämä tosielämässä tapahtunut älykkäälle nuorelle. On yllättävän iso asia.
Minä opin peruskoulussa tuon perunoiden keittämisen ja pyykin pesua ja imurointia ei tosiaan itsestäänselvinä juttuina tarvitse opetella. Kotityöt jo handlaavilla koulukavereilla oli siis noin 0ntunnin etumatka.
Yleensä ne on äidit, jotka omalla asenteella ja tekemisellä tappavat lapsen ja nuorten kotitöiden tekemisen ilon ja riemun ja tekevät siitä inhottavan ja pakkopullaa lapselle jo varhain.
Lapselle ja nuorelle koulu on se tärkein ja luetun ymmärtäminen. Kun osaa lukea, osaa tehdä ruokaa, leipoa, pestä pyykkiä jne. Ja jopa nauttia kättensä töistä.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni kyse ei ole siitä, etteikö nuori oppisi esimerkiksi imurointia tai pyykkäystä omille muuttaessa, mutta siivouksen on hyvä olla jo rutiini. Harvoin teinin kotityömäärä on edes kolmasosaa siitä, mitä se tulee omassa asunnossa olemaan, mutta niitä hommia on hyvä vähitellen opettaa.
Kyllä, vihasin itse lapsena ja teininä kotitöitä, mutta omille muuttaessani ne olivat muodostuneet rutiiniksi. Oli itsestäänselvää, että vaihdan lakanat parin viikon välein ja imuroin asuntoni säännöllisesti. Myös sellaiset jutut kuin pesukoneen nukkasihdin tyhjennys ja jääkaapin pesu olivat jo tuttuja. Ei olisi välttämättä muuten tullut mieleen.
Opetan muuten nykyään yläkoulussa. Voin kertoa, että nuorista iso osa ei osaa googlata tietoa kunnon lähteistä. Somea käyttävät hyvin, tiedonhaussa vikaa.
Minä vihaan edelleen kotitöitä tulen aina vihaamaan, mutta robotti-imuri hoitaa onneksi imuroinnin, muuten riittää kun kerran viikossa tekee ruokaa ja pesee pyykit, samalla vaihtaa petivaatteet. Jouluna ja juhannuksena vähän perusteellisempi siivous.
Kuuluuko ukkosikin uusavuttomiin ?
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä, että se on rakkautta lapsia kohtaan, että opettaa heidät jo kotona selviytymään elämästä. Mitä lääviä mahtaa lasten omat kodit sitten olla, kun eivät ole kotona tottuneet mitään tekemään?
Molemmat kotoa muuttaneet lapseni pitävät kotejaan hyvin siisteinä. Eivät kotona asuessaan tehneet muita kotitöitä kun siivosivat omat huoneensa.
Ymmärrän jos perheissä halutaan kotitöitä jakaa kaikille tehtäväksi noin niinku työmäärällisesti. Mutta se, ettei kotitöitä opi tekemään muuten on ihan potaskaa.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni kyse ei ole siitä, etteikö nuori oppisi esimerkiksi imurointia tai pyykkäystä omille muuttaessa, mutta siivouksen on hyvä olla jo rutiini. Harvoin teinin kotityömäärä on edes kolmasosaa siitä, mitä se tulee omassa asunnossa olemaan, mutta niitä hommia on hyvä vähitellen opettaa.
Kyllä, vihasin itse lapsena ja teininä kotitöitä, mutta omille muuttaessani ne olivat muodostuneet rutiiniksi. Oli itsestäänselvää, että vaihdan lakanat parin viikon välein ja imuroin asuntoni säännöllisesti. Myös sellaiset jutut kuin pesukoneen nukkasihdin tyhjennys ja jääkaapin pesu olivat jo tuttuja. Ei olisi välttämättä muuten tullut mieleen.
Opetan muuten nykyään yläkoulussa. Voin kertoa, että nuorista iso osa ei osaa googlata tietoa kunnon lähteistä. Somea käyttävät hyvin, tiedonhaussa vikaa.
Eli kannattaa ennemmin opettaa googlausta, jos sitä toisin kuin kotitöitä ei koulussa opeteta.
Meillä lapset ei ole tehneet kotitöitä ja yllättäen pärjäävät ihan hyvin omissa kodeissaan. Ei imurointi tai pyykinpesu ole mitään rakettitiedettä.
Lasten huoneet on olleet heidän huoneitaan, niissä on saanut elää niin kuin tahtoo. Ainoa sääntö oli, että huoneeseen ei viedä ruokaa, muuten sai olla vaikka kaikki tavarat lattialla. Vaan ei ollut, ihan ilman komentelua huoneensa olivat ok kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Mä nyt ymmärrän, että joku karjalanpiirakoiden rypytys ja joku perinteisen ruisleivän leipominen on sellainen kotityötaito, jota ei osaa jos ei olekotona opetettu.
Mutta mikä muu on niin vaikeaa, että on ihan uusavuton sitten omassa kodissa jos ei ole kotona opetettu?
-roskien vieminen ulos?
-imurointi?
-tiskikoneen tyhjennys?
-pyykinpesukoneen käyttö?
-ruuanlaitto?
En nyt ymmärrä.
Jos noi kaikki hommat on niin helppoja ja yksinkertaisia asioita, niin mikä työleiri se sitten on lapsillekaan tehdä niitä? Siinähän tyhjentävät tiskikoneen samalla kun hakevat keittiöstä voileivän tai vievät roskapussin mennessään ulos.
Meidän lapsi on vielä ihan vauva, joten se ei vielä mitään kotitöitä tee, mutta meidän perheessä on aina ollut itsestäänselvää, että kaikki osallistuvat kotitöiden tekoon. Siellä asutaan yhdessä, joten kaikki osallistuvat kotitöihinkin kykyjen ja mahdollisuuksien mukaan.
Kun itse lähdin omilleni aikoinaan en osannut mm. tehdä juurikaan mitään ruokia, en tiennyt miten vessanpönttö toimii, en tiennyt miten pakastin sulatetaan, en osannut auttaa missään juhlissa tai muissa kun piti järjestää jotain koska pelkäsin tekeväni jotain väärin ja muutenkin olin oppinut että minun kannattaa pysyä poissa jaloista, en osannut vaihtaa lamppua, en osannut hoitaa raha-asioitani ja sain jonkin sortin paniikkikohtauksen kun piti täytellä kaikenmaailman lomakkeita, .. Olin kaikesta aivan pihalla ja tämä on varjostanut koko nuoruuttani ja aikuiselämääni. Aina olen saanut hävetä itseäni. En tiennyt olevani niin osaamaton vasta kun ne kaikki tekemiset rävähtivät eteeni ja tajusin että minun pitää tehdä nämä kaikki itse enkä osaa. Siinä kyllä itsetuntoa koetellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä nyt ymmärrän, että joku karjalanpiirakoiden rypytys ja joku perinteisen ruisleivän leipominen on sellainen kotityötaito, jota ei osaa jos ei olekotona opetettu.
Mutta mikä muu on niin vaikeaa, että on ihan uusavuton sitten omassa kodissa jos ei ole kotona opetettu?
-roskien vieminen ulos?
-imurointi?
-tiskikoneen tyhjennys?
-pyykinpesukoneen käyttö?
-ruuanlaitto?
En nyt ymmärrä.
Jos noi kaikki hommat on niin helppoja ja yksinkertaisia asioita, niin mikä työleiri se sitten on lapsillekaan tehdä niitä? Siinähän tyhjentävät tiskikoneen samalla kun hakevat keittiöstä voileivän tai vievät roskapussin mennessään ulos.
Meidän lapsi on vielä ihan vauva, joten se ei vielä mitään kotitöitä tee, mutta meidän perheessä on aina ollut itsestäänselvää, että kaikki osallistuvat kotitöiden tekoon. Siellä asutaan yhdessä, joten kaikki osallistuvat kotitöihinkin kykyjen ja mahdollisuuksien mukaan.
Näkökulma tuokin.
Meillä taas lapsille (nyt jo teiniä) halutaan vanhempana tarjota huoleton lapsuus ja nuoruus, leikkejä, ulkoilua, harrastuksia, pelejä jne. ja tärkeimpänä koulu, ilman velvoitteita, huolia ja kotitöitä.
Ja kotitöiden aika tulee myöhemmin ja muut velvoitteet, jota he saavat kantaa vuosikymmeniä ja elinikänsä, kun sen aika on, mutta jokaisella lapsella on oikeus huolettomaan lapsuuteen ja se ei kauan kestä.
Herää vain kysymys, mitä vanhemmat tekevät, jos lapset tekevät osan kotitöistä ja lapset hoidatetaan päiväkodilla ja viikonloput isovanhemmilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä nyt ymmärrän, että joku karjalanpiirakoiden rypytys ja joku perinteisen ruisleivän leipominen on sellainen kotityötaito, jota ei osaa jos ei olekotona opetettu.
Mutta mikä muu on niin vaikeaa, että on ihan uusavuton sitten omassa kodissa jos ei ole kotona opetettu?
-roskien vieminen ulos?
-imurointi?
-tiskikoneen tyhjennys?
-pyykinpesukoneen käyttö?
-ruuanlaitto?
En nyt ymmärrä.
Jos noi kaikki hommat on niin helppoja ja yksinkertaisia asioita, niin mikä työleiri se sitten on lapsillekaan tehdä niitä? Siinähän tyhjentävät tiskikoneen samalla kun hakevat keittiöstä voileivän tai vievät roskapussin mennessään ulos.
Meidän lapsi on vielä ihan vauva, joten se ei vielä mitään kotitöitä tee, mutta meidän perheessä on aina ollut itsestäänselvää, että kaikki osallistuvat kotitöiden tekoon. Siellä asutaan yhdessä, joten kaikki osallistuvat kotitöihinkin kykyjen ja mahdollisuuksien mukaan.
Näkökulma tuokin.
Meillä taas lapsille (nyt jo teiniä) halutaan vanhempana tarjota huoleton lapsuus ja nuoruus, leikkejä, ulkoilua, harrastuksia, pelejä jne. ja tärkeimpänä koulu, ilman velvoitteita, huolia ja kotitöitä.
Ja kotitöiden aika tulee myöhemmin ja muut velvoitteet, jota he saavat kantaa vuosikymmeniä ja elinikänsä, kun sen aika on, mutta jokaisella lapsella on oikeus huolettomaan lapsuuteen ja se ei kauan kestä.
Herää vain kysymys, mitä vanhemmat tekevät, jos lapset tekevät osan kotitöistä ja lapset hoidatetaan päiväkodilla ja viikonloput isovanhemmilla?
Vähän maalitolppien siirtelyn makua tuossa viimeisessä lauseessasi. Jos teillä on tapana tunkea lapset joka viikonlopuksi isovanhemmille, niin sehän ei tarkoita, että muut tekevät niin. Oma lapsi ei tosiaan ole vielä päiväkodissa, mutta olen elänyt käsityksessä, että suurin osa perheitä vie lapset päiväkotiin oman työpäivänsä ajaksi. Eli vanhemmat käyvät töissä ja tekevät suurimman osan kotitöistä sekä viettävät tietysti aikaa lasten kanssa.
Jotenkin outo näkökulma tuokin, että joidenkin kotitöiden teko riistää lapsilta huolettoman lapsuuden ja että kotityöt ovat raskas velvoite. Ei niitä lapsia ole tarkoitus pistää toteuttamaan koko perheen ruokahuoltoa ja tekemään jotain suursiivousta kerran viikossa, vaan opettaa toimimaan osana perhettä.
Sitä paitsi pienet lapset ovat usein tosi innoissaan auttamassa kotitöiden teossa, jos heille antaa siihen mahdollisuuden. Sukulaisen pari vuotias poika rakasti imuroimista. Astioiden pesu oli musta tosi hauskaa, kun samalla sai leikkiä sillä vaahdolla.
Vierailija kirjoitti:
Pikkuserkun perheessä tehtiin noin. Nyt poikansa on 48 v naiseton nahjus, jonka kämppä on läävä ja mm. nukkuu sängyssä käyttämättä petivaatteita. Eipä ole riskiä, että kukaan nainen huolisi 😆.
Siivottomuus tai siisteys on enemmän persoonasta kiinni kuin mistään muusta. Todennäköisesti hän olisi sottapytty, vaikka olisi kuinka kotona teetetty kotitöitä. En usko, että peiton pujottaminen pussilakanan sisään on niin vaikeaa, ettei olisi sitä oppinut jos olisi halunnut.
jaa, en tiennytkään, että imurointi on taito, jota pitää harjoitella vuosikausia.
olen varmaan sitten joku luontainen lahjakkuus kun heti sujui.
Omalla kohdallani kotona opetettiin kodinhoidon perusjutut ja niistä tuli rutiinijuttuja ja olen vanhemmilleni kiitollinen siitä, vaikka välillä ärsyttikin tehdä jotain, esim. silittää kauluspaitoja. Olenpahan aina saanut kiitosta ahkeruudestani ja siitä, että saan aikaan asioita. Vaikka kotona ja koulussakin köksäntunnilla opetettiin asioita, niin siltikin olen saanut monet kerrat soittaa kotiin vanhemmilleni kysyäkseni jotain juttua. Kylläpä olisi ollut turvaton ja uusavuton olo aikoinaan omaan asuntooni muuttaessa, jolleivät vanhempani olisi laittaneet minua tekemään kotihommia.
Ei ole kysymys pelkästään siitä, että tietyt kodinhoidolliset asiat pitää oppia jo kotona, vaan siitä, että lapsi ja nuori oppii kantamaan oman vastuunsa. Riittää, kun jokainen lapsi tekee jotain. Ei ole tarkoitus vetää mitään työleiriä.
On olemassa lapsia joiden ei tarvitse siivota edes sitä omaa huoneettaan, ihan korkeintaan tehtävänä on heittää pyykit pyykkikoriin äidin pestäväksi. Jotkut jopa siivoavat aikuisen lapsen kodin tai maksavat siivoajalle joka tulee ja lajittelee lapsen roskatkin parikymppisen puolesta. Itse osasin kyllä teknisesti monia kotitaitoja (tiesin omilleen muuttaessa miten pyykkikone toimii, miten siivotaan jne.) mutta se rutiini puuttui kun ei ollut tarvinnut pitää oikein mistään huolta ja asiat eivät tulleet automaatiolla ollenkaan. Keittiössä taas en osannut keittää edes kaurapuuroa ja oli todella nöyryyttävää googlata tuollaisia perusjuttuja, kun kaikki oli aina tehty valmiiksi tai estetty opettelemasta tyylillä "Anna minä, väistä siitä, et sinä osaa! Pysyt nyt vaan pois tieltä!" eli todellakin on karhunpalvelus lapselle tehdä hänen puolestaan KAIKKI. Toisaalta myös työleiri-meininki ja lasten hyväksikäyttö kotitöissä on yhtä väärin, eli kohtuus kaikessa. Parasta olisi jos nuorten kanssa tehdään yhdessä ja vastuuta lisätään pikkuhiljaa. Eli niin että lapsi osallistuu ja huolehtii omista jäljistään, mutta kotityöt eivät vaikuta esim. koulunkäyntiin. Esim. oman huoneen siivoaminen, omien pyykkien hoito ja välillä perheen ruoan laittoon osallistuminen on ihan sopivasti alaikäiselle vielä kotona asuvalle lapselle. Hyvin nuorelle lapselle se sopivasti voi olla esim. astiapesukoneen täyttö/tyhjennys viikkorahaa vastaan.
Edelleenkin se tekninen puoli ei ole siinä se tärkein. Hienoa jos opetat ohjelmointia. Kuitenkin jos lapsesi lähtisi vaikka opiskelemaan peliohjelmointia, olisi nyt hänen kotityöt jo handlaavilla koulukavereilla tuntuva etumatka. Peruselämän opetteluun kun ei menisi energiaa. Pahimmassa tapauksessa lapsesi vertaisi itseään heihin ja itsetunto kokisi kolauksen, avuttomuuden tunne voisi vaikuttaa opiskelussa menestymiseenkin. Tämä tosielämässä tapahtunut älykkäälle nuorelle. On yllättävän iso asia.