Kun äitini oli minun ikäiseni oli hän ollut jo monta vuotta naimisissa ja 3. lapsi tulossa...
...ja minä olen yhä edelleen itsarikuutiossa asuva opiskeleva tyhjätasku, jota päin miehet eivät enää edes sylkäise. Äiti aina jaksaa muistuttaa "Minä jo sinun iässäsi olin....". Minulla ei ole elämässä muuta kuin velkaa. Ihanaa.
Kommentit (31)
Kaikki sukuni yli 60-vuotiaat naiset ihmettelee että "Miten on mahdollista ettei sinulla ole vieläkään miestä? Eikö yksikään ole sinulle kelvannut??". Tuntuvat siis kuvittelevan että nykyäänkin kaikilla on kymmeniä kosijoita jonossa.
Mulla on melkein sama tilanne, paitsi että mulla on ihan hyvä työpaikka (joskaan ei omalta alaltani) ja kiva omistusasunto. En vain ole ikinä seurustellut, ja minun ikäisenäni äidillä oli jo kolme lasta. Isäni on muutaman vuoden äitiä nuorempi, joten hän oli tässä iässä jo neljän lapsen isä. Molemmilla oli tietenkin myös oman alan vakityö ja yhteinen iso omistusasunto, joskin siinä kohtaa velkaakin oli vielä paljon.
Kaikki veljeni ovat pariutuneet ja kaksi ovat jo isiä, joten minä olen se perheen epäonnistuja. Vanhemmat voivottelevat, mikä minussa on vikana kun en ketään löydä.
Vierailija kirjoitti:
Ja ikää sulla oli?
32v
Kun äitini oli minun ikäinen, hänellä oli seitsemän lasta. Minulla ei ole yhtään. Ihanaa.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki sukuni yli 60-vuotiaat naiset ihmettelee että "Miten on mahdollista ettei sinulla ole vieläkään miestä? Eikö yksikään ole sinulle kelvannut??". Tuntuvat siis kuvittelevan että nykyäänkin kaikilla on kymmeniä kosijoita jonossa.
Jep! Nykyään miehille ei kelpaa enää mikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki sukuni yli 60-vuotiaat naiset ihmettelee että "Miten on mahdollista ettei sinulla ole vieläkään miestä? Eikö yksikään ole sinulle kelvannut??". Tuntuvat siis kuvittelevan että nykyäänkin kaikilla on kymmeniä kosijoita jonossa.
Jep! Nykyään miehille ei kelpaa enää mikään.
Koska nykyään verrataan huippumalleihin, p*rnotähtiin, animetyttöihin, misseihin jne. ja pitäisi näyttää joltain noiden kaikkien keskiarvolta että kelpaisi edes ekoille treffeille..
Niin joskus ennen miehet joutui olemaan parisuhteessa että sai seksiä. Tai tarkemmin ottaen avioliitossa, kun silloin oli tapana mennä naimisiin. Nykyään miehiä ei kiinnosta parisuhteet, kun Tinderistä saa helposti seksiseuraa vaikka joka ilta. Vanhemmat ihmiset ei tiedosta tätä.
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan nuoret aikuiset pystyi vaan kävelemään sisään töihin ja kysyä "Olisiko teillä töitä" ja heti palkattiin hyväpalkkaiseen vakituiseen työhön. Kumppanin sai kun vaan meni sanomaan vastakkaiselle sukupuolelle "Hei". Boomereilla oli kaikki paljon helpompaa.
Jotenkin hauskaa, että tuollaista ennen-maailmaa ei muista kukaan muu kuin 1930-luvulla elänyt. Ennen asuttiin yksiössä kahden muun (tuntemattoman) tytön kanssa eikä asumistuen turvin kaksiossa.
Kun äitini oli minun ikäiseni hän hän oli yrittänyt saada lasta 5 vuotta turhaan. Viisi vuotta myöhemmin hän sai esikoisensa keinohedelmäityksellä. Nyt minulla on kaksi lasta ja äitini kauhistelee kuinka teimme lapset niin nuorina, miksen halua matkustella juuri nyt eikä mihinkään olisi kiire. Onkohan se dementoitumassa...
Vierailija kirjoitti:
Kun äitini oli minun ikäiseni hän hän oli yrittänyt saada lasta 5 vuotta turhaan. Viisi vuotta myöhemmin hän sai esikoisensa keinohedelmäityksellä. Nyt minulla on kaksi lasta ja äitini kauhistelee kuinka teimme lapset niin nuorina, miksen halua matkustella juuri nyt eikä mihinkään olisi kiire. Onkohan se dementoitumassa...
Kuinka vanhana teit lapset?
Äitini harrastaa jatkuvasti "kun minä olin sinun iässäsi, niin..." -syyllistämistä. Hänellä oli kolme lasta, takana seitsemän ja edessä vielä kaksi vuotta kotiäitinä. Eläke on sen mukainen...
No joo ymmärtäähän sen jos joku huomauttaa jos ei 32v. Mennessä oo oikei mitään kokreettista saavuttanu. Pääasia kuitenkin että oot ite tyytyväinen. Jos et niin sit kannattais pienin askelin miettiä mitä vois muuttaa.
Itsellä on nyt 28v. Vakkari duuni, aviomies, 4 lasta ja omakotitalo ostettuna. Pidän elämästäni, mutta on varmasti ihmisiä jotka ei tälläistä perhearkea halua vielä näin nuorena.
Minun iässäni äitini oli tohtori, kolmen lapsen äiti, tietokirjailija ja yrittäjä päivätyön ohessa. Hän teki aika lailla ahkerasti töitä saavuttaakseen tuon kaiken, minä olen tyytynyt vähempään. Ja viiteen lapseen.
Äänestä mestaria ja palauta perhearvot! Mihin niin ku ihan oikeesti nainen tarttee koulutusta?
Vierailija kirjoitti:
Mulla on melkein sama tilanne, paitsi että mulla on ihan hyvä työpaikka (joskaan ei omalta alaltani) ja kiva omistusasunto. En vain ole ikinä seurustellut, ja minun ikäisenäni äidillä oli jo kolme lasta. Isäni on muutaman vuoden äitiä nuorempi, joten hän oli tässä iässä jo neljän lapsen isä. Molemmilla oli tietenkin myös oman alan vakityö ja yhteinen iso omistusasunto, joskin siinä kohtaa velkaakin oli vielä paljon.
Kaikki veljeni ovat pariutuneet ja kaksi ovat jo isiä, joten minä olen se perheen epäonnistuja. Vanhemmat voivottelevat, mikä minussa on vikana kun en ketään löydä.
Kuule kyllä olet erittäin onnistunut jos sulla on omistusasunto ja hyvä, vakituinen (?) työ. Mulla ei ole noitakaan ja olen jo sentään 30-vuotias.
Olet siis toisin sanoen 32-vuotias luuseri, ja jonkun pitäisi kelpuuttaa sinut vaikka olet työtön, köyhä, vanha, ja koulutkin on käymättä. Mutta miehet ovat liian vaativia kun eivät näin tee? Täh..?
Pahemminkin voisi olla. Olet sentään panostanut itteesi.
Vierailija kirjoitti:
Olet siis toisin sanoen 32-vuotias luuseri, ja jonkun pitäisi kelpuuttaa sinut vaikka olet työtön, köyhä, vanha, ja koulutkin on käymättä. Mutta miehet ovat liian vaativia kun eivät näin tee? Täh..?
Eipä tarvis olla mikään lentäjäkirurgi sen miehen ihan vaikka joku samassa veneessä oleva kelpaisi, kunhan jotain edes yrittää tehdä elämällään.
Ennen vanhaan nuoret aikuiset pystyi vaan kävelemään sisään töihin ja kysyä "Olisiko teillä töitä" ja heti palkattiin hyväpalkkaiseen vakituiseen työhön. Kumppanin sai kun vaan meni sanomaan vastakkaiselle sukupuolelle "Hei". Boomereilla oli kaikki paljon helpompaa.