Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun lypsylehmä tulee vanhaksi, niin syödäänkö se?
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
20-vuotiaaksi elävä lehmä yleensä teurastetaan 4-5-vuotiaana, kun se on siihen mennessä tehnyt joka vuosi vasikan maidontuotannon ylläpitämiseksi.
Satatonnarit. Mistä ne satatonnarit tulee, jos lehmät kerran teurastetaan 4-5-vuotiaina? Lehmä tuottaa yhdestä vasikasta n. 9000 litraa maitoa. Satatonnari tuottaa satatuhatta eli 100 000 litraa. Tässä ei nyt matikka täsmää.
Lisäksi on erikseen palkinto 150 000 litraa tuottaneille. Mietitäänpä nyt oikein tarkkaan kauanko lehmän pitää elää, että se tuottaa 100 000 litraa maitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
20-vuotiaaksi elävä lehmä yleensä teurastetaan 4-5-vuotiaana, kun se on siihen mennessä tehnyt joka vuosi vasikan maidontuotannon ylläpitämiseksi.
Ei tuossa iässä olevaa lypsylehmää kannata teuraaksi viedä, se on tuotantonsa huipulla. Eikä vuoden ikäinen hieno vielä vasikkaa saa aikaiseksi.
Mutta luottakaamme animaliaan, sieltähän saa tiedon vaikka siitä, että koira elää kerrostalossa täysin luonnonmukaista elämää, ei ole siis syytä puuttua tähän. Sen sijaan kalastus on väkivaltaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20-vuotiaaksi elävä lehmä yleensä teurastetaan 4-5-vuotiaana, kun se on siihen mennessä tehnyt joka vuosi vasikan maidontuotannon ylläpitämiseksi.
Satatonnarit. Mistä ne satatonnarit tulee, jos lehmät kerran teurastetaan 4-5-vuotiaina? Lehmä tuottaa yhdestä vasikasta n. 9000 litraa maitoa. Satatonnari tuottaa satatuhatta eli 100 000 litraa. Tässä ei nyt matikka täsmää.
Lisäksi on erikseen palkinto 150 000 litraa tuottaneille. Mietitäänpä nyt oikein tarkkaan kauanko lehmän pitää elää, että se tuottaa 100 000 litraa maitoa.
Animaliassa ei tuollaisiin tyhmiin pikkujuttuihin oteta kantaa, sen sijaan puolustetaan vahvasti ja valtoimenaan esim. kissojen oikeutta syödä vegaanista ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Lehmän täytyy saada vasikka säännöllisin välijoin, muuten se ei tuota enää maitoa, kuten mikään nisäkäs ei tuota ilman jälkikasvua. Lypsylehmän keski-ikä on noin 4 vuotta eli se ei elä todellakaan kovin vanhaksi. Se lähetetään teuraaksi, kun se ei tule enää tiineeksi, eli maidontuotanto ehtyy. Siksi maitotuotteita käyttävän täytyy miettiä tämä asia itselleen, vaikkei lihaa söisikään. Minne ne vasikat ja se lehmä itse joutuu, jos kukaan ei söisi enää punaista lihaa, mutta käyttöisivät maitotuotteita?
Meillä navetassa (vähän yli 80 lypsävää) on suurin osa lehmistä täyttänyt 6 vuotta.
Oletko koskaan miettinyt, että sonni ei tuota maitoa ja silti meillä ei ole metsät täynnään kirmaavia sonnilaumoja. Mihin ne siis menevät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20-vuotiaaksi elävä lehmä yleensä teurastetaan 4-5-vuotiaana, kun se on siihen mennessä tehnyt joka vuosi vasikan maidontuotannon ylläpitämiseksi.
Satatonnarit. Mistä ne satatonnarit tulee, jos lehmät kerran teurastetaan 4-5-vuotiaina? Lehmä tuottaa yhdestä vasikasta n. 9000 litraa maitoa. Satatonnari tuottaa satatuhatta eli 100 000 litraa. Tässä ei nyt matikka täsmää.
Lisäksi on erikseen palkinto 150 000 litraa tuottaneille. Mietitäänpä nyt oikein tarkkaan kauanko lehmän pitää elää, että se tuottaa 100 000 litraa maitoa.Animaliassa ei tuollaisiin tyhmiin pikkujuttuihin oteta kantaa, sen sijaan puolustetaan vahvasti ja valtoimenaan esim. kissojen oikeutta syödä vegaanista ruokaa.
Ai joo, unohdin sen taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen maidontuottajasuvusta ja kyllä suututtaa joidenkin mustavalkoinen näkemys maitoteollisuudesta. Ensinnäkin lehmä kärsii jollei se pääse lypsylle. Jos maito jää utareisiin, se tekee kipeää ja utareet tulehtuvat lopulta. Eli lypsy on lehmän terveydelle tärkeä asia. Toiseksi ne tilat, joissa olen itse saanut käydä, siellä lehmiä rapsutellaan, silitellään ja niille jutellaan. Sosiaalinen lehmä saattaa tulla jopa vastaan, kun laitumelle astuu. Eläimistä pidetään huolta, nykyään lypsyautomaatille pääsee juuri silloin kun itse haluaa, löytyy autopesuloista tuttuja harjoja, joissa lehmä pääsee rapsutettavaksi, lattiat pestään ja pahnoitetaan päivittäin, että pääsevät makuulle ja pihattonavetoissa (jotka nykyään ovat yleisin navettalaji) lehmä saa itse päättää onko ulkona vai sisällä. Hyvinvoiva lehmä tuottaa enemmän maitoa ja tilalliset tietävät sen varsin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20-vuotiaaksi elävä lehmä yleensä teurastetaan 4-5-vuotiaana, kun se on siihen mennessä tehnyt joka vuosi vasikan maidontuotannon ylläpitämiseksi.
Satatonnarit. Mistä ne satatonnarit tulee, jos lehmät kerran teurastetaan 4-5-vuotiaina? Lehmä tuottaa yhdestä vasikasta n. 9000 litraa maitoa. Satatonnari tuottaa satatuhatta eli 100 000 litraa. Tässä ei nyt matikka täsmää.
Lisäksi on erikseen palkinto 150 000 litraa tuottaneille. Mietitäänpä nyt oikein tarkkaan kauanko lehmän pitää elää, että se tuottaa 100 000 litraa maitoa.Animaliassa ei tuollaisiin tyhmiin pikkujuttuihin oteta kantaa, sen sijaan puolustetaan vahvasti ja valtoimenaan esim. kissojen oikeutta syödä vegaanista ruokaa.
Ai joo, unohdin sen taas.
Takuulla eivät väitä että kissa voisi syödä vegaanista ruokaa, se kun on lihansyöjä. Koira sen sijaan periaatteessa voi, koska on sekasyöjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen maidontuottajasuvusta ja kyllä suututtaa joidenkin mustavalkoinen näkemys maitoteollisuudesta. Ensinnäkin lehmä kärsii jollei se pääse lypsylle. Jos maito jää utareisiin, se tekee kipeää ja utareet tulehtuvat lopulta. Eli lypsy on lehmän terveydelle tärkeä asia. Toiseksi ne tilat, joissa olen itse saanut käydä, siellä lehmiä rapsutellaan, silitellään ja niille jutellaan. Sosiaalinen lehmä saattaa tulla jopa vastaan, kun laitumelle astuu. Eläimistä pidetään huolta, nykyään lypsyautomaatille pääsee juuri silloin kun itse haluaa, löytyy autopesuloista tuttuja harjoja, joissa lehmä pääsee rapsutettavaksi, lattiat pestään ja pahnoitetaan päivittäin, että pääsevät makuulle ja pihattonavetoissa (jotka nykyään ovat yleisin navettalaji) lehmä saa itse päättää onko ulkona vai sisällä. Hyvinvoiva lehmä tuottaa enemmän maitoa ja tilalliset tietävät sen varsin hyvin.
No mitäs jos se lehmä saisi ihan vain poikaselleen sitä maitoa tuottaa? Tähän ei tarvittaisi ihmistä väliin lypsämään, ellei ihminen olisi jalostanut lehmän utareista liian suuria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20-vuotiaaksi elävä lehmä yleensä teurastetaan 4-5-vuotiaana, kun se on siihen mennessä tehnyt joka vuosi vasikan maidontuotannon ylläpitämiseksi.
Satatonnarit. Mistä ne satatonnarit tulee, jos lehmät kerran teurastetaan 4-5-vuotiaina? Lehmä tuottaa yhdestä vasikasta n. 9000 litraa maitoa. Satatonnari tuottaa satatuhatta eli 100 000 litraa. Tässä ei nyt matikka täsmää.
Lisäksi on erikseen palkinto 150 000 litraa tuottaneille. Mietitäänpä nyt oikein tarkkaan kauanko lehmän pitää elää, että se tuottaa 100 000 litraa maitoa.
Lypsylehmien keski-ikä on siis vajaa 5 vuotta. Prosentti, pari, joka elää jopa 7-8 vuotta ja saavuttaa valtavan maitomäärän, tuon 100 000 l. Keski-ikä kertoo kuitenkin paljon maidontuotannon ankaruudesta, kun lehmä alkaa tuottaa maitoa noin 2,5-vuotiaana eli suurin osa saa vain 1-2 vasikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei lypsylehmä ehdi tulla vanhaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen maidontuottajasuvusta ja kyllä suututtaa joidenkin mustavalkoinen näkemys maitoteollisuudesta. Ensinnäkin lehmä kärsii jollei se pääse lypsylle. Jos maito jää utareisiin, se tekee kipeää ja utareet tulehtuvat lopulta. Eli lypsy on lehmän terveydelle tärkeä asia. Toiseksi ne tilat, joissa olen itse saanut käydä, siellä lehmiä rapsutellaan, silitellään ja niille jutellaan. Sosiaalinen lehmä saattaa tulla jopa vastaan, kun laitumelle astuu. Eläimistä pidetään huolta, nykyään lypsyautomaatille pääsee juuri silloin kun itse haluaa, löytyy autopesuloista tuttuja harjoja, joissa lehmä pääsee rapsutettavaksi, lattiat pestään ja pahnoitetaan päivittäin, että pääsevät makuulle ja pihattonavetoissa (jotka nykyään ovat yleisin navettalaji) lehmä saa itse päättää onko ulkona vai sisällä. Hyvinvoiva lehmä tuottaa enemmän maitoa ja tilalliset tietävät sen varsin hyvin.
No mitäs jos se lehmä saisi ihan vain poikaselleen sitä maitoa tuottaa? Tähän ei tarvittaisi ihmistä väliin lypsämään, ellei ihminen olisi jalostanut lehmän utareista liian suuria.
Mistä tuon keksit? Ei suurista utareista ole kuin haittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen maidontuottajasuvusta ja kyllä suututtaa joidenkin mustavalkoinen näkemys maitoteollisuudesta. Ensinnäkin lehmä kärsii jollei se pääse lypsylle. Jos maito jää utareisiin, se tekee kipeää ja utareet tulehtuvat lopulta. Eli lypsy on lehmän terveydelle tärkeä asia. Toiseksi ne tilat, joissa olen itse saanut käydä, siellä lehmiä rapsutellaan, silitellään ja niille jutellaan. Sosiaalinen lehmä saattaa tulla jopa vastaan, kun laitumelle astuu. Eläimistä pidetään huolta, nykyään lypsyautomaatille pääsee juuri silloin kun itse haluaa, löytyy autopesuloista tuttuja harjoja, joissa lehmä pääsee rapsutettavaksi, lattiat pestään ja pahnoitetaan päivittäin, että pääsevät makuulle ja pihattonavetoissa (jotka nykyään ovat yleisin navettalaji) lehmä saa itse päättää onko ulkona vai sisällä. Hyvinvoiva lehmä tuottaa enemmän maitoa ja tilalliset tietävät sen varsin hyvin.
No mitäs jos se lehmä saisi ihan vain poikaselleen sitä maitoa tuottaa? Tähän ei tarvittaisi ihmistä väliin lypsämään, ellei ihminen olisi jalostanut lehmän utareista liian suuria.
Kirmaisi vapaana kuten muutkin sorkkaeläimet, kuten hirvet ja porot. Maidontuotanto on yksi teollisuuden muoto, joka nosti Suomen sotien jälkeen hyvinvointivaltioksi. Aikojen alusta asti ihminen on hyödyntänyt eläinten maitoa osana ravintoa ja ajan saatossa siitokseen valikoitui hyvin tuottavia yksilöitä. Tuota kehitystä ei voi enää peruuttaa (eikä siihen ole haluakaan), ja siksi ihmisellä on velvollisuus huolehtia nykylehmistä parhaan tietämyksen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20-vuotiaaksi elävä lehmä yleensä teurastetaan 4-5-vuotiaana, kun se on siihen mennessä tehnyt joka vuosi vasikan maidontuotannon ylläpitämiseksi.
Satatonnarit. Mistä ne satatonnarit tulee, jos lehmät kerran teurastetaan 4-5-vuotiaina? Lehmä tuottaa yhdestä vasikasta n. 9000 litraa maitoa. Satatonnari tuottaa satatuhatta eli 100 000 litraa. Tässä ei nyt matikka täsmää.
Lisäksi on erikseen palkinto 150 000 litraa tuottaneille. Mietitäänpä nyt oikein tarkkaan kauanko lehmän pitää elää, että se tuottaa 100 000 litraa maitoa.Lypsylehmien keski-ikä on siis vajaa 5 vuotta. Prosentti, pari, joka elää jopa 7-8 vuotta ja saavuttaa valtavan maitomäärän, tuon 100 000 l. Keski-ikä kertoo kuitenkin paljon maidontuotannon ankaruudesta, kun lehmä alkaa tuottaa maitoa noin 2,5-vuotiaana eli suurin osa saa vain 1-2 vasikkaa.
Olet väärässä, lypsylehmäkarjan keski-ikä on 5 vuotta ja siinä ovat mukana esim. jo vasikkana teurastamoon päätyneet sekä ne hiehot, jotka 2v iässä todetaan mahoiksi ja matkaavat pois tilalta.
On äärettömän kallista ensin kasvattaa 2 vuotta ja sen jälkeen tuottaa maitoa vain 2 vuotta, ei se lehmä siinä ajassa ennätä tienaamaan rehukulujaan, joten iso osa lypsylehmistä on tilalla yli 5 vuotta, moni jopa yli 12 vuotta. Mutta kun se 4 kk iässä teurastamoon päätyvä vasikka tilastoidaan lypsylehmäksi, niin minkäs teet. Ja teurastamoon tuossa iässä päätyy moni kaksosvasikka, jonka kaksonen on sonni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvänen aika, ei tästä pitänyt tulla mikään eläinsuojelukeskustelu. Kunhan vaan lapsia päikkäreille nukuttaessa pälkähti päähäni, että onko Suomessa lypsylehmät ja liha-ammut erikseen. Koska kaikki navetat (ts.ehkä ne kaikki 2-3) joissa olen käynyt ovat olleet tavallisia, isotissisisiä lypsylehmiä suloisine silmineen.
Tulee mieleen eräs lapsuusmuisto. Oltiin sukuloimassa ja minä en suostunut navettareissun jälkeen juomaan kannussa ollutta lehmänmaitoa vaan vaadin kaupanmaitoa. Isä ovelana tuoreen, vastalypsetyn maidon kaatoi maitotölkkiin ja johan kelpasi minullekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen maidontuottajasuvusta ja kyllä suututtaa joidenkin mustavalkoinen näkemys maitoteollisuudesta. Ensinnäkin lehmä kärsii jollei se pääse lypsylle. Jos maito jää utareisiin, se tekee kipeää ja utareet tulehtuvat lopulta. Eli lypsy on lehmän terveydelle tärkeä asia. Toiseksi ne tilat, joissa olen itse saanut käydä, siellä lehmiä rapsutellaan, silitellään ja niille jutellaan. Sosiaalinen lehmä saattaa tulla jopa vastaan, kun laitumelle astuu. Eläimistä pidetään huolta, nykyään lypsyautomaatille pääsee juuri silloin kun itse haluaa, löytyy autopesuloista tuttuja harjoja, joissa lehmä pääsee rapsutettavaksi, lattiat pestään ja pahnoitetaan päivittäin, että pääsevät makuulle ja pihattonavetoissa (jotka nykyään ovat yleisin navettalaji) lehmä saa itse päättää onko ulkona vai sisällä. Hyvinvoiva lehmä tuottaa enemmän maitoa ja tilalliset tietävät sen varsin hyvin.
No mitäs jos se lehmä saisi ihan vain poikaselleen sitä maitoa tuottaa? Tähän ei tarvittaisi ihmistä väliin lypsämään, ellei ihminen olisi jalostanut lehmän utareista liian suuria.
Mikä idea tässä on, navetat täynnä lehmiä jotka imettää maidollaan vasikkansa?
Lihaako saisi syödä muttei maitoa?
Vai miksi niitä kasvatettaisiin?
Vierailija kirjoitti:
Hyvänen aika, ei tästä pitänyt tulla mikään eläinsuojelukeskustelu. Kunhan vaan lapsia päikkäreille nukuttaessa pälkähti päähäni, että onko Suomessa lypsylehmät ja liha-ammut erikseen. Koska kaikki navetat (ts.ehkä ne kaikki 2-3) joissa olen käynyt ovat olleet tavallisia, isotissisisiä lypsylehmiä suloisine silmineen.
Tulee mieleen eräs lapsuusmuisto. Oltiin sukuloimassa ja minä en suostunut navettareissun jälkeen juomaan kannussa ollutta lehmänmaitoa vaan vaadin kaupanmaitoa. Isä ovelana tuoreen, vastalypsetyn maidon kaatoi maitotölkkiin ja johan kelpasi minullekin.
Jännä juttu, mutta ei meillä kukaan juo tuoretta vastalypsettyä maitoa ja miksi joisi, se on lämmintä! Olitteko sukuloimassa 1950-luvulla vai koska suoraa lypsykannusta maitoa pöytään on tuotu?
Vierailija kirjoitti:
Hyvänen aika, ei tästä pitänyt tulla mikään eläinsuojelukeskustelu. Kunhan vaan lapsia päikkäreille nukuttaessa pälkähti päähäni, että onko Suomessa lypsylehmät ja liha-ammut erikseen. Koska kaikki navetat (ts.ehkä ne kaikki 2-3) joissa olen käynyt ovat olleet tavallisia, isotissisisiä lypsylehmiä suloisine silmineen.
Tulee mieleen eräs lapsuusmuisto. Oltiin sukuloimassa ja minä en suostunut navettareissun jälkeen juomaan kannussa ollutta lehmänmaitoa vaan vaadin kaupanmaitoa. Isä ovelana tuoreen, vastalypsetyn maidon kaatoi maitotölkkiin ja johan kelpasi minullekin.
Vastaus tähän.
Kyllä ne lypsylehmät menevät ruoantuotantoon teurastettuaan.
Fileet ja paistit kalliimmalla hinnalla mutta loput jauhelihaksi ym.
Erikseen on vielä lihanaudan kasvatusta jonka lihasta saa paremman hinnan kun on parempilaatuista.
Tuossa joku jo mainitsi häränlihan, sitä ei Suomessa kasvateta. Lehmä vaan muuttuu ainakin einesruoissa häränliharuoiksi.
T. Entinen lihakarjan kasvattaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen maidontuottajasuvusta ja kyllä suututtaa joidenkin mustavalkoinen näkemys maitoteollisuudesta. Ensinnäkin lehmä kärsii jollei se pääse lypsylle. Jos maito jää utareisiin, se tekee kipeää ja utareet tulehtuvat lopulta. Eli lypsy on lehmän terveydelle tärkeä asia. Toiseksi ne tilat, joissa olen itse saanut käydä, siellä lehmiä rapsutellaan, silitellään ja niille jutellaan. Sosiaalinen lehmä saattaa tulla jopa vastaan, kun laitumelle astuu. Eläimistä pidetään huolta, nykyään lypsyautomaatille pääsee juuri silloin kun itse haluaa, löytyy autopesuloista tuttuja harjoja, joissa lehmä pääsee rapsutettavaksi, lattiat pestään ja pahnoitetaan päivittäin, että pääsevät makuulle ja pihattonavetoissa (jotka nykyään ovat yleisin navettalaji) lehmä saa itse päättää onko ulkona vai sisällä. Hyvinvoiva lehmä tuottaa enemmän maitoa ja tilalliset tietävät sen varsin hyvin.
No mitäs jos se lehmä saisi ihan vain poikaselleen sitä maitoa tuottaa? Tähän ei tarvittaisi ihmistä väliin lypsämään, ellei ihminen olisi jalostanut lehmän utareista liian suuria.
Kirmaisi vapaana kuten muutkin sorkkaeläimet, kuten hirvet ja porot. Maidontuotanto on yksi teollisuuden muoto, joka nosti Suomen sotien jälkeen hyvinvointivaltioksi. Aikojen alusta asti ihminen on hyödyntänyt eläinten maitoa osana ravintoa ja ajan saatossa siitokseen valikoitui hyvin tuottavia yksilöitä. Tuota kehitystä ei voi enää peruuttaa (eikä siihen ole haluakaan), ja siksi ihmisellä on velvollisuus huolehtia nykylehmistä parhaan tietämyksen mukaan.
No jos tarkkoja ollaan, niin lanta on aikanaan ollut arvokkaampaa kuin maito. Se oli enemmänkin sivutuote, mutta lantaa tarvittiin, jotta saatiin vilja kasvamaan, ei tuotu ulkomailta maaperästä louhittuja ravinteita kuten nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvänen aika, ei tästä pitänyt tulla mikään eläinsuojelukeskustelu. Kunhan vaan lapsia päikkäreille nukuttaessa pälkähti päähäni, että onko Suomessa lypsylehmät ja liha-ammut erikseen. Koska kaikki navetat (ts.ehkä ne kaikki 2-3) joissa olen käynyt ovat olleet tavallisia, isotissisisiä lypsylehmiä suloisine silmineen.
Tulee mieleen eräs lapsuusmuisto. Oltiin sukuloimassa ja minä en suostunut navettareissun jälkeen juomaan kannussa ollutta lehmänmaitoa vaan vaadin kaupanmaitoa. Isä ovelana tuoreen, vastalypsetyn maidon kaatoi maitotölkkiin ja johan kelpasi minullekin.
Jännä juttu, mutta ei meillä kukaan juo tuoretta vastalypsettyä maitoa ja miksi joisi, se on lämmintä! Olitteko sukuloimassa 1950-luvulla vai koska suoraa lypsykannusta maitoa pöytään on tuotu?
Ihan normitoimintaa vielä ainakin itselle 80-90-luvuilla, sen jälkeen en ole niin maatilan arjessa enää pyörinyt.
Alue: Aihe vapaa
Nyt on hyvät lääkkeet.