Lapsen "nukuttaminen" 8-vuotiaaksi asti
Tunnen erään perheen, jossa on yksi lapsi, ja tätä lasta "nukutettiin" n. 8-vuotiaaksi asti. "Nukuttamisella" tässä tarkoitan sitä, että joka ilta toinen vanhemmista meni lapsen huoneeseen olevinaan nukkumaan lattialle samaan aikaan kun lapsi meni yöpuulle. Sitten kun lapsi nukahti, poistui vanhempi huoneesta.
Minulla itselläni ei ole lapsia, joten hieman mietityttää, että onko tuo ihan normaalia? Eikös siinä mene ihan hirveästi aikaa kun jää "nukkumaan" lapsen viereen? Miksei vaan voi saattaa lasta nukkumaan ja lähteä pois huoneesta?
Jos tuo on ihan tavallinen tapa "nukuttaa" lapsia noinkin vanhaksi, niin mietin, että mitenköhän yksinhuoltajavanhemmat, joilla on useita pieniä lapsia, pärjäävät. Että jos on yh-äidllä vaikka 7-, 4- ja 2-vuotiaat lapset, niin miten aika ja energia riittää kolmen lapsen "nukuttamiseen"?
Kommentit (18)
Heillä oli aikaa toimia noin. Ei kai siinä sen kummempaa. Ja nukahtava lapsi on söpö kuunneltava.
Joskus voi lapsi olla pelokas tms ja kannattaa toimia noin.
Lapsi saattaa jopa nukkui samassa huoneessa tuossa iässä vanhempien kanssa.
Itse olin pelokas. Huoneeni oli kaukana vanhempien makkarista. Olin huonouninen.
Oma lapseni on ihan erilainen. Ei oo koskaan pelännyt nukkua yksin. Ei edes ihan pienenä.
Jokainen perhe tehköön kuin parhaaksi näkee. En tiedä onko tuohon mitään "normaalia" olemassakaan. Pääasia että perhe on tyytyväinen käytäntöihinsä.
Meillä ainakin itsenäisesti ovat menneet nukkumaan eskarista asti. Toki halit ja pusut, sekä peittelyt. Eivät ole seuraa kaivanneet. Yksilöitähän me kaikki ollaan, mutta ei todellakaan ole jokaisen lapsiperheen tapa.
Painajaiset yms. murheet sitten tietysti erikseen.
Tapailin yh-miestä, joka joka ilta nukutti 10-vuotiaan poikansa siten että makoili tämän sängyssä vieressä juttelemassa ja silittelemässä, kunnes poika nukahti. Poika myös usein istui sohvalla isän sylissä. Hienoa joo, että on läheiset välit, mutta jotenkin tuli olo, että poika on jo aika iso tuollaiseen, pitäisikö olla jo pikkuhiljaa vähän itsenäisempi. Itselläni ei ole lapsia, mutta jos omaa lapsuutta muistelee, niin ei tosiaan 10v:nä vanhemmat nukutelleet tai pitäneet sylissä. Kertokaa mitä olette mieltä te, joilla on 10v lapsia?
Aina halit ja iltapusut, usein lapsi halusi vielä, että luen jotain lempikirjaansa.
Me laitoimme lastemme iltamaitoon hiukan konjakkia tai likööriä. Nukkuivat hyvin. Nukuttamatta.
Viskiä pistin lorauksen joka ilta kaakaon sekaan.
Lapset on erilaisia. Minä olen yhden lapsen vanhempi ja hän on 11kk lähtien käynyt nukkumaan niin
, että vain laitoin hänet sänkyyn ja heti nukahti. Nykyään 2-vuotiaana kiipeää itse sänkyynsä ja käy nukkumaan. En lue, en laula. Tietysti jos lapsella on vaikeampaa nukahtaa niin vanhempi helposti päätyy opettamaan lapselle lukemiset, laulamiset, vieressä istumiset jne.
Eipä taida kuulua sulle mitenkään.
Minä nukuin äitini vieressä varmaan 6-luokkalaiseksi asti🤣 Jos kaveri tuli yökylään, silloin siirryin omaan huoneeseen.
Vierailija kirjoitti:
Tapailin yh-miestä, joka joka ilta nukutti 10-vuotiaan poikansa siten että makoili tämän sängyssä vieressä juttelemassa ja silittelemässä, kunnes poika nukahti. Poika myös usein istui sohvalla isän sylissä.
No ei ole ihan normaalia, että noin vanha lapsi on niin riippuvainen isästään.
Jos siitä tulee lapselle turvallinen olo niin se pitää tehdä. Lapsen pitää saada nukkua jopa vieressä vaikka 11 vuotiaaksi jos hän itse haluaa. Älä tee ap lapsia
Minä nukutan 12-vuotiasta. Enemmänkin se on vain sellainen hetki yhdessä. Jutellaan vähän ja sellaista. Jos menen itse ennen nukkumaan, hän saattaa käydä "nukuttamassa" minua.
Luin lapselle "iltasadun" 10-vuotiaaksi asti. Toki kirjat pitenivät vuosi vuodelta, esim Astrid Lindgrenin kirjoja ja muita lastenkirjojen klassikkoja. Luin n. 30min joka ilta, aina. Se oli sellainen yhteinen hetki. Joskus nukahdin itsekin kesken lukemisen...
Jotenkin se toi iltoihin tiettyä rauhaa.
Lapsi osasi kyllä itsekin lukea jo päiväkodissa. Kiinnostui kirjaimista ja kirjoista ja luki tosi paljon aina itsekin. No tämä menee ohi aiheen.
Mutta suosittelen iltasadun lukemista aikaisesta vaiheesta lähtien niin pitkään kuin lapsi haluaa. Nukkumaanmenon hetki on lapsen arjessa tärkeä kohta.
Kristiina xx kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapailin yh-miestä, joka joka ilta nukutti 10-vuotiaan poikansa siten että makoili tämän sängyssä vieressä juttelemassa ja silittelemässä, kunnes poika nukahti. Poika myös usein istui sohvalla isän sylissä.
No ei ole ihan normaalia, että noin vanha lapsi on niin riippuvainen isästään.
Kyllä. Ei 10v lapsen enää tulisi olla riippuvainen isästä tai äidistä, ei niin vanha lapsi syliä tarvitse.
Huoh...
Meidän kuopus ei halunnut nukkua yksin.
Nukkui isonsiskon vuodevaatelaatikossa (varavuode) kymmenvuotiaaksi.
Ihan omatoiminen ja fiksu abi siitä tuli. Erittäin vilkas mielikuvitus on kyllä edelleen.
X