Lue keskustelun säännöt.
Polttomoottoreiden valmistus ja bensa-autoilu loppuu
12.02.2021 |
Näin käy, mutta koska meitä köyhiäkin on, bensa-autoilla on kysyntää vielä kauan tuonkin jälkeen. https://www.iltalehti.fi/talous/a/f6621ba2-72a0-49b0-bc19-eb1ae0b0d9ed
Kommentit (45235)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lietoon rakennetaan Suomen ensimmäinen vetytankkausasema
Julkaistu: 11.01.2023
Flexensistä irrotettu HydRe Oy valmistelee vetytankkausasemien verkoston rakentamista Suomeen ja Pohjois-Eurooppaan palvelemaan erityisesti raskasta liikennettä. Yhtiö aikoo avata Liedon aseman vuoden 2024 loppupuolella ja yhteensä kahdeksan asemaa vuoden 2025 loppuun mennessä.
.
Startup-yritys HydRe on perustettu vuoden 2022 alussa suomalaisen uusiutuvan energian hankekehittäjän Flexens Oy Ab:n spinout-yrityksenä. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana yritys on kehittänyt hankeportfoliota ja haki marraskuussa 2022 Energiaviraston infrastruktuuritukea ensimmäisen aseman rakentamiseksi Avantin logistiikkakeskukseen Lietoon.
.
Energiavirasto myönsi hankkeelle 796 000 euron investointituen joulukuussa 2022. HydRe tähtää tuen myötä aseman investointipäätökseen vuoden 2023 toisella tai kolmannella neljänneksellä. Vuoteen 2030 mennessä yritys pyrkii ottamaan käyttöön jopa 50 asemaa, joista suurimman osan Suomeen.
.
Ilmastohyötyjen lisäksi puhtaan vedyn käyttö liikenteen käyttövoimana kasvattaa energiaomavaraisuutta, koska sillä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. HydRe toimittaa asemiltaan ainoastaan paikallisesti tuotettua puhdasta vetyä sekä raskaalle kalustolle että kevyemmille kulkuneuvoille.
.
Liedon tankkausaseman vety on kaavailtu hankittavaksi Naantalista Green North Energy Oy:n suunnittelemalta 100 MW:n tehoiselta vihreän vedyn tuotantolaitokselta. Naantalin laitos ollaan ottamassa käyttöön vuonna 2026, joten aluksi vety hankitaan Lietoon muilta Suomen vihreän vedyn tuotantolaitoksilta. HydRe ja Green North Energy ovat vuonna 2022 solmineet aiesopimuksen yhteistyöstä.
.
Vedyn liikennekäyttöä edistetään Euroopassa voimakkaasti. Lokakuussa 2022 Euroopan Parlamentti äänesti kunnianhimoisten sähkö- ja vetyliikennetavoitteiden puolesta: MEPit ehdottavat vetytankkausasemien rakentamista pääteiden varsille enintään 100 kilometrin välein vuoteen 2028 mennessä. Tämä tarkoittaisi jopa 1780 vetytankkausaseman ja 59 000 vetykuorma-auton käyttöönottoa. Lisäksi useissa selvityksissä12 ennakoidaan, että vuonna 2030 Euroopassa on käytössä jopa 100 000 vetykuorma-autoa.
Eka tulee ensi vuonna. Jippii!
Lieto ostaa vetypakettiautoja kaupungin käyttöön.
Vetypakettiautossa 600 kilometrin "range" ja muutaman minuutin tankkausaika on hyvä yhdistelmä vaikkapa kaupungin huoltoajoihin.
Sarvi-Jaakko on hyvä ja ostaa vetypakettiauton, jos se kerran on niin hyvä 😈
Hei sebbo. Polttoainevety on siis bensan hinnoissa. Ei ole paha hinta.
On bensan hinnoissa kun se muutetaan sähköksi polttokennossa. Mikä on sitten hyötysuhde jos se poltetaan polttomoottorissa on ihan eri juttu.
Hyötysuhde on hyvin tiedossa, se on aivan surkea.
Ei ollut kyse hyötysuhteesta missään vaiheessa, vaan siitä mitä vedyllä ajaminen maksaa.
Maksaa tolkuttomasti, koska hyötysuhde on surkea.
Vedyllä ajaminen maksoi noin 11 euroa / 100 kilometriä. Saksan hinnoilla.
Jep. Itsehän ajan sähköllä 2 eur / 100 km. Suomen hinnoilla. Ja siis ihan tänä päivänä, ihan oikeassa elämässä, en missään tulevaisuuden vetyhaavemaailmassa.
Sähköauton pikalataus taitaa olla bensan hinnoissa per 100 kilometriä. Joku oli tehnyt laskelman asiasta, mutta se poistettiin keskustelusta.
Sähköautojen perusjuttu on kotilataus joka on helposti tuon 2 eur / 100 km joka on vain murto-osa bensalla ajamisen hinnasta. Kerrotko kuinka moni lataa sähköautoa pelkästään pikalatureilla?
Ei tarvitse ladata pelkästään pikalatureilla. Olennaista oli se, että sähköauton pikalataus voi maksaa saman verran kuin bensalla ajaminen.
Jos tädillä olisi munat, se olisikin setä. Voihan siis jossitella, mutta useimmat ihmiset miettivät asioita ihan arjen käytännön kautta.
Ei kovin edullista ole sähköauton lataus jos pikalaturilla lataaminen maksaa saman verran kuin bensalla ajaminen.
Ei ole ei. Eikä ole polttiksella ajaminen halpaa jos joka vuosi pitää tehdä viidellä tonnilla korjauksia.
Muita yhtä järkeviä jossittteluja?
Enpä ole koskaan teettänyt autoon viiden tonnin korjauksia. Etkä sinäkään.
Enpä ole tavannut yhtään sähköautoilijaa joka lataa pelkästään pikalatureilla. Etkä sinäkään.
Jos meillä olisi sähköauto, niin pakko olisi ladata pikalatureillakin jos nopeasti haluaisi ladata. Kotilatausmahdollisuutta ei ole minkäänlaista.
No voi nyyh. Niinhän se menee että jokainen valitsee asuinpaikkansa. Se joka on valinnut asua jossain maalla, ei voi hyödyntää julkista liikennettä eikä pääse korttelin päähän lähikauppaan.
Eli kadunvarsissa ei paljon sähköautoja latailla. Se aika tavalla hidastaa sähköautojen yleistymistä kaupungeissa.
Mistähän kaupungeista sinä nyt puhut ja onko jotain summittaista arviota edes että kuinka suurta ihmisjoukkoa tuo koskettaa? Teknisiä esteitähän kadunvarsilatauksenkaan järjestämiselle ei ole.
Teknisesti ei olekaan, mutta maksaa paljon repiä kaikki kadut auki ja vetää isot kaapelit latauksia varten.
Ihan jokaisessa maailman kaupungissa autoja seisoo kadunvarsissa öisin, eikä ole mitään latausmahdollisuuksia.
En tiedä oletko koskaan käynyt kaupungissa saati asunut sellaisessa, mutta niitä katuja revitään auki jatkuvasti muutenkin. Paksua kaapeliahan siellä menee jo vai missä luulit asuntojen, liikeiden ym käyttämän sähkön kulkevan?
Kaapelit on mitoitettu niiden asuntojen ja liikkeiden käyttämän sähkön mukaan. Ei niistä samoista kaapeleista oteta enää useisiin latauspisteisiin virtaa, kun johdot eivät riitä.
Aika harvassa kaupungissa revitään katuja auki jatkuvasti. Eikä ainakaan yhden kaapelin takia. Eli saadaan odottaa aika kauan, että kadunvarsissa sähköautoja lataillaan.
Miksei? Kun oman talon seinään saa sen kotilaturin ihan niistä omista johdoista niin miksei se onnistu siihen talon eteen kadulle?
Montako latauspistettä ajattelit kadulle laittaa? Joka parkkiruutuunko?
Paljonko katuja on joihin pitäisi laittaa latauspisteet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yön yli lataus ei vaadi mitään kovin kummoista tehoa.
Eiköhän se riipu ihan siitä mikä on akun varaustaso ennen latausta ja paljonko pitää seuraavana päivänä ajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lietoon rakennetaan Suomen ensimmäinen vetytankkausasema
Julkaistu: 11.01.2023
Flexensistä irrotettu HydRe Oy valmistelee vetytankkausasemien verkoston rakentamista Suomeen ja Pohjois-Eurooppaan palvelemaan erityisesti raskasta liikennettä. Yhtiö aikoo avata Liedon aseman vuoden 2024 loppupuolella ja yhteensä kahdeksan asemaa vuoden 2025 loppuun mennessä.
.
Startup-yritys HydRe on perustettu vuoden 2022 alussa suomalaisen uusiutuvan energian hankekehittäjän Flexens Oy Ab:n spinout-yrityksenä. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana yritys on kehittänyt hankeportfoliota ja haki marraskuussa 2022 Energiaviraston infrastruktuuritukea ensimmäisen aseman rakentamiseksi Avantin logistiikkakeskukseen Lietoon.
.
Energiavirasto myönsi hankkeelle 796 000 euron investointituen joulukuussa 2022. HydRe tähtää tuen myötä aseman investointipäätökseen vuoden 2023 toisella tai kolmannella neljänneksellä. Vuoteen 2030 mennessä yritys pyrkii ottamaan käyttöön jopa 50 asemaa, joista suurimman osan Suomeen.
.
Ilmastohyötyjen lisäksi puhtaan vedyn käyttö liikenteen käyttövoimana kasvattaa energiaomavaraisuutta, koska sillä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. HydRe toimittaa asemiltaan ainoastaan paikallisesti tuotettua puhdasta vetyä sekä raskaalle kalustolle että kevyemmille kulkuneuvoille.
.
Liedon tankkausaseman vety on kaavailtu hankittavaksi Naantalista Green North Energy Oy:n suunnittelemalta 100 MW:n tehoiselta vihreän vedyn tuotantolaitokselta. Naantalin laitos ollaan ottamassa käyttöön vuonna 2026, joten aluksi vety hankitaan Lietoon muilta Suomen vihreän vedyn tuotantolaitoksilta. HydRe ja Green North Energy ovat vuonna 2022 solmineet aiesopimuksen yhteistyöstä.
.
Vedyn liikennekäyttöä edistetään Euroopassa voimakkaasti. Lokakuussa 2022 Euroopan Parlamentti äänesti kunnianhimoisten sähkö- ja vetyliikennetavoitteiden puolesta: MEPit ehdottavat vetytankkausasemien rakentamista pääteiden varsille enintään 100 kilometrin välein vuoteen 2028 mennessä. Tämä tarkoittaisi jopa 1780 vetytankkausaseman ja 59 000 vetykuorma-auton käyttöönottoa. Lisäksi useissa selvityksissä12 ennakoidaan, että vuonna 2030 Euroopassa on käytössä jopa 100 000 vetykuorma-autoa.
Eka tulee ensi vuonna. Jippii!
Lieto ostaa vetypakettiautoja kaupungin käyttöön.
Vetypakettiautossa 600 kilometrin "range" ja muutaman minuutin tankkausaika on hyvä yhdistelmä vaikkapa kaupungin huoltoajoihin.
Sarvi-Jaakko on hyvä ja ostaa vetypakettiauton, jos se kerran on niin hyvä 😈
Hei sebbo. Polttoainevety on siis bensan hinnoissa. Ei ole paha hinta.
On bensan hinnoissa kun se muutetaan sähköksi polttokennossa. Mikä on sitten hyötysuhde jos se poltetaan polttomoottorissa on ihan eri juttu.
Hyötysuhde on hyvin tiedossa, se on aivan surkea.
Ei ollut kyse hyötysuhteesta missään vaiheessa, vaan siitä mitä vedyllä ajaminen maksaa.
Maksaa tolkuttomasti, koska hyötysuhde on surkea.
Vedyllä ajaminen maksoi noin 11 euroa / 100 kilometriä. Saksan hinnoilla.
Jep. Itsehän ajan sähköllä 2 eur / 100 km. Suomen hinnoilla. Ja siis ihan tänä päivänä, ihan oikeassa elämässä, en missään tulevaisuuden vetyhaavemaailmassa.
Sähköauton pikalataus taitaa olla bensan hinnoissa per 100 kilometriä. Joku oli tehnyt laskelman asiasta, mutta se poistettiin keskustelusta.
Sähköautojen perusjuttu on kotilataus joka on helposti tuon 2 eur / 100 km joka on vain murto-osa bensalla ajamisen hinnasta. Kerrotko kuinka moni lataa sähköautoa pelkästään pikalatureilla?
Ei tarvitse ladata pelkästään pikalatureilla. Olennaista oli se, että sähköauton pikalataus voi maksaa saman verran kuin bensalla ajaminen.
Jos tädillä olisi munat, se olisikin setä. Voihan siis jossitella, mutta useimmat ihmiset miettivät asioita ihan arjen käytännön kautta.
Ei kovin edullista ole sähköauton lataus jos pikalaturilla lataaminen maksaa saman verran kuin bensalla ajaminen.
Ei olekaan. Silloin se sähkö pikalaturilla maksaa luokka 50-70c/kWh. Onneksi sellaiset hinnat ovat hyvin harvinaisia.
Kun sähköautojen määrä lisääntyy riittävästi, 50 - 70 c/kWh tulee olemaan ihan normaalia.
Paljonkos ajattelit sen vedyn tai synteettisen polttoaineen maksavan jos sähkö on noin kallista?
Tuskinpa vedyntuotannossa sähköstä maksetaan samaa hintaa kuin sähköauton pikalatureissa.
Sähkö on markkinahinnoiteltu tuote. Olisi kummallista jos vedyn tuotantoon saadaan jostain sähköä murto-osalla siitä hinnasta kuin mitä kuluttaja siitä maksaa. Ei sellaista tapahdu nytkään joten miksi jatkossakaan?
Sähköauton latauksessa maksetaan suurempaa hintaa mitä on sähkön markkinahinta, koska kyseessä on bisnes. Ei öljynjalostamokaan maksa samaa hintaa sähköstään kuin sähköauton lataaja latauspisteellä.
Tietenkin maksetaan mutta ei mitään monikertaista hintaa. Nykyisinkin pikalaturit maksavat normisti sen 30 senttiä ja hitaamman asiointilatauksen voi saada 20 sentillä kWh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lietoon rakennetaan Suomen ensimmäinen vetytankkausasema
Julkaistu: 11.01.2023
Flexensistä irrotettu HydRe Oy valmistelee vetytankkausasemien verkoston rakentamista Suomeen ja Pohjois-Eurooppaan palvelemaan erityisesti raskasta liikennettä. Yhtiö aikoo avata Liedon aseman vuoden 2024 loppupuolella ja yhteensä kahdeksan asemaa vuoden 2025 loppuun mennessä.
.
Startup-yritys HydRe on perustettu vuoden 2022 alussa suomalaisen uusiutuvan energian hankekehittäjän Flexens Oy Ab:n spinout-yrityksenä. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana yritys on kehittänyt hankeportfoliota ja haki marraskuussa 2022 Energiaviraston infrastruktuuritukea ensimmäisen aseman rakentamiseksi Avantin logistiikkakeskukseen Lietoon.
.
Energiavirasto myönsi hankkeelle 796 000 euron investointituen joulukuussa 2022. HydRe tähtää tuen myötä aseman investointipäätökseen vuoden 2023 toisella tai kolmannella neljänneksellä. Vuoteen 2030 mennessä yritys pyrkii ottamaan käyttöön jopa 50 asemaa, joista suurimman osan Suomeen.
.
Ilmastohyötyjen lisäksi puhtaan vedyn käyttö liikenteen käyttövoimana kasvattaa energiaomavaraisuutta, koska sillä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. HydRe toimittaa asemiltaan ainoastaan paikallisesti tuotettua puhdasta vetyä sekä raskaalle kalustolle että kevyemmille kulkuneuvoille.
.
Liedon tankkausaseman vety on kaavailtu hankittavaksi Naantalista Green North Energy Oy:n suunnittelemalta 100 MW:n tehoiselta vihreän vedyn tuotantolaitokselta. Naantalin laitos ollaan ottamassa käyttöön vuonna 2026, joten aluksi vety hankitaan Lietoon muilta Suomen vihreän vedyn tuotantolaitoksilta. HydRe ja Green North Energy ovat vuonna 2022 solmineet aiesopimuksen yhteistyöstä.
.
Vedyn liikennekäyttöä edistetään Euroopassa voimakkaasti. Lokakuussa 2022 Euroopan Parlamentti äänesti kunnianhimoisten sähkö- ja vetyliikennetavoitteiden puolesta: MEPit ehdottavat vetytankkausasemien rakentamista pääteiden varsille enintään 100 kilometrin välein vuoteen 2028 mennessä. Tämä tarkoittaisi jopa 1780 vetytankkausaseman ja 59 000 vetykuorma-auton käyttöönottoa. Lisäksi useissa selvityksissä12 ennakoidaan, että vuonna 2030 Euroopassa on käytössä jopa 100 000 vetykuorma-autoa.
Eka tulee ensi vuonna. Jippii!
Lieto ostaa vetypakettiautoja kaupungin käyttöön.
Vetypakettiautossa 600 kilometrin "range" ja muutaman minuutin tankkausaika on hyvä yhdistelmä vaikkapa kaupungin huoltoajoihin.
Sarvi-Jaakko on hyvä ja ostaa vetypakettiauton, jos se kerran on niin hyvä 😈
Hei sebbo. Polttoainevety on siis bensan hinnoissa. Ei ole paha hinta.
On bensan hinnoissa kun se muutetaan sähköksi polttokennossa. Mikä on sitten hyötysuhde jos se poltetaan polttomoottorissa on ihan eri juttu.
Hyötysuhde on hyvin tiedossa, se on aivan surkea.
Ei ollut kyse hyötysuhteesta missään vaiheessa, vaan siitä mitä vedyllä ajaminen maksaa.
Maksaa tolkuttomasti, koska hyötysuhde on surkea.
Vedyllä ajaminen maksoi noin 11 euroa / 100 kilometriä. Saksan hinnoilla.
Jep. Itsehän ajan sähköllä 2 eur / 100 km. Suomen hinnoilla. Ja siis ihan tänä päivänä, ihan oikeassa elämässä, en missään tulevaisuuden vetyhaavemaailmassa.
Sähköauton pikalataus taitaa olla bensan hinnoissa per 100 kilometriä. Joku oli tehnyt laskelman asiasta, mutta se poistettiin keskustelusta.
Sähköautojen perusjuttu on kotilataus joka on helposti tuon 2 eur / 100 km joka on vain murto-osa bensalla ajamisen hinnasta. Kerrotko kuinka moni lataa sähköautoa pelkästään pikalatureilla?
Ei tarvitse ladata pelkästään pikalatureilla. Olennaista oli se, että sähköauton pikalataus voi maksaa saman verran kuin bensalla ajaminen.
Jos tädillä olisi munat, se olisikin setä. Voihan siis jossitella, mutta useimmat ihmiset miettivät asioita ihan arjen käytännön kautta.
Ei kovin edullista ole sähköauton lataus jos pikalaturilla lataaminen maksaa saman verran kuin bensalla ajaminen.
Ei olekaan. Silloin se sähkö pikalaturilla maksaa luokka 50-70c/kWh. Onneksi sellaiset hinnat ovat hyvin harvinaisia.
Kun sähköautojen määrä lisääntyy riittävästi, 50 - 70 c/kWh tulee olemaan ihan normaalia.
Paljonkos ajattelit sen vedyn tai synteettisen polttoaineen maksavan jos sähkö on noin kallista?
Tuskinpa vedyntuotannossa sähköstä maksetaan samaa hintaa kuin sähköauton pikalatureissa.
Sähkö on markkinahinnoiteltu tuote. Olisi kummallista jos vedyn tuotantoon saadaan jostain sähköä murto-osalla siitä hinnasta kuin mitä kuluttaja siitä maksaa. Ei sellaista tapahdu nytkään joten miksi jatkossakaan?
Sähköauton latauksessa maksetaan suurempaa hintaa mitä on sähkön markkinahinta, koska kyseessä on bisnes. Ei öljynjalostamokaan maksa samaa hintaa sähköstään kuin sähköauton lataaja latauspisteellä.
Tietenkin maksetaan mutta ei mitään monikertaista hintaa. Nykyisinkin pikalaturit maksavat normisti sen 30 senttiä ja hitaamman asiointilatauksen voi saada 20 sentillä kWh.
Eli bensa-auto tulee halvemmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yön yli lataus ei vaadi mitään kovin kummoista tehoa.
Eiköhän se riipu ihan siitä mikä on akun varaustaso ennen latausta ja paljonko pitää seuraavana päivänä ajaa.
No jos ottaa sen normin kolmivaihelaturin niin siitä saa 7.2kW tehon joka lataa siis jo aika ison sähköauton akun ihan tyhjästä ihan täyteen 10 tunnissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yön yli lataus ei vaadi mitään kovin kummoista tehoa.
Eiköhän se riipu ihan siitä mikä on akun varaustaso ennen latausta ja paljonko pitää seuraavana päivänä ajaa.
No jos ottaa sen normin kolmivaihelaturin niin siitä saa 7.2kW tehon joka lataa siis jo aika ison sähköauton akun ihan tyhjästä ihan täyteen 10 tunnissa.
Eli 7.2 kW ei ole sinusta "kummoinenkaan" teho?
Ah ha ha!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lietoon rakennetaan Suomen ensimmäinen vetytankkausasema
Julkaistu: 11.01.2023
Flexensistä irrotettu HydRe Oy valmistelee vetytankkausasemien verkoston rakentamista Suomeen ja Pohjois-Eurooppaan palvelemaan erityisesti raskasta liikennettä. Yhtiö aikoo avata Liedon aseman vuoden 2024 loppupuolella ja yhteensä kahdeksan asemaa vuoden 2025 loppuun mennessä.
.
Startup-yritys HydRe on perustettu vuoden 2022 alussa suomalaisen uusiutuvan energian hankekehittäjän Flexens Oy Ab:n spinout-yrityksenä. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana yritys on kehittänyt hankeportfoliota ja haki marraskuussa 2022 Energiaviraston infrastruktuuritukea ensimmäisen aseman rakentamiseksi Avantin logistiikkakeskukseen Lietoon.
.
Energiavirasto myönsi hankkeelle 796 000 euron investointituen joulukuussa 2022. HydRe tähtää tuen myötä aseman investointipäätökseen vuoden 2023 toisella tai kolmannella neljänneksellä. Vuoteen 2030 mennessä yritys pyrkii ottamaan käyttöön jopa 50 asemaa, joista suurimman osan Suomeen.
.
Ilmastohyötyjen lisäksi puhtaan vedyn käyttö liikenteen käyttövoimana kasvattaa energiaomavaraisuutta, koska sillä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. HydRe toimittaa asemiltaan ainoastaan paikallisesti tuotettua puhdasta vetyä sekä raskaalle kalustolle että kevyemmille kulkuneuvoille.
.
Liedon tankkausaseman vety on kaavailtu hankittavaksi Naantalista Green North Energy Oy:n suunnittelemalta 100 MW:n tehoiselta vihreän vedyn tuotantolaitokselta. Naantalin laitos ollaan ottamassa käyttöön vuonna 2026, joten aluksi vety hankitaan Lietoon muilta Suomen vihreän vedyn tuotantolaitoksilta. HydRe ja Green North Energy ovat vuonna 2022 solmineet aiesopimuksen yhteistyöstä.
.
Vedyn liikennekäyttöä edistetään Euroopassa voimakkaasti. Lokakuussa 2022 Euroopan Parlamentti äänesti kunnianhimoisten sähkö- ja vetyliikennetavoitteiden puolesta: MEPit ehdottavat vetytankkausasemien rakentamista pääteiden varsille enintään 100 kilometrin välein vuoteen 2028 mennessä. Tämä tarkoittaisi jopa 1780 vetytankkausaseman ja 59 000 vetykuorma-auton käyttöönottoa. Lisäksi useissa selvityksissä12 ennakoidaan, että vuonna 2030 Euroopassa on käytössä jopa 100 000 vetykuorma-autoa.
Eka tulee ensi vuonna. Jippii!
Lieto ostaa vetypakettiautoja kaupungin käyttöön.
Vetypakettiautossa 600 kilometrin "range" ja muutaman minuutin tankkausaika on hyvä yhdistelmä vaikkapa kaupungin huoltoajoihin.
Sarvi-Jaakko on hyvä ja ostaa vetypakettiauton, jos se kerran on niin hyvä 😈
Hei sebbo. Polttoainevety on siis bensan hinnoissa. Ei ole paha hinta.
On bensan hinnoissa kun se muutetaan sähköksi polttokennossa. Mikä on sitten hyötysuhde jos se poltetaan polttomoottorissa on ihan eri juttu.
Hyötysuhde on hyvin tiedossa, se on aivan surkea.
Ei ollut kyse hyötysuhteesta missään vaiheessa, vaan siitä mitä vedyllä ajaminen maksaa.
Maksaa tolkuttomasti, koska hyötysuhde on surkea.
Vedyllä ajaminen maksoi noin 11 euroa / 100 kilometriä. Saksan hinnoilla.
Jep. Itsehän ajan sähköllä 2 eur / 100 km. Suomen hinnoilla. Ja siis ihan tänä päivänä, ihan oikeassa elämässä, en missään tulevaisuuden vetyhaavemaailmassa.
Sähköauton pikalataus taitaa olla bensan hinnoissa per 100 kilometriä. Joku oli tehnyt laskelman asiasta, mutta se poistettiin keskustelusta.
Sähköautojen perusjuttu on kotilataus joka on helposti tuon 2 eur / 100 km joka on vain murto-osa bensalla ajamisen hinnasta. Kerrotko kuinka moni lataa sähköautoa pelkästään pikalatureilla?
Ei tarvitse ladata pelkästään pikalatureilla. Olennaista oli se, että sähköauton pikalataus voi maksaa saman verran kuin bensalla ajaminen.
Jos tädillä olisi munat, se olisikin setä. Voihan siis jossitella, mutta useimmat ihmiset miettivät asioita ihan arjen käytännön kautta.
Ei kovin edullista ole sähköauton lataus jos pikalaturilla lataaminen maksaa saman verran kuin bensalla ajaminen.
Ei olekaan. Silloin se sähkö pikalaturilla maksaa luokka 50-70c/kWh. Onneksi sellaiset hinnat ovat hyvin harvinaisia.
Kun sähköautojen määrä lisääntyy riittävästi, 50 - 70 c/kWh tulee olemaan ihan normaalia.
Paljonkos ajattelit sen vedyn tai synteettisen polttoaineen maksavan jos sähkö on noin kallista?
Tuskinpa vedyntuotannossa sähköstä maksetaan samaa hintaa kuin sähköauton pikalatureissa.
Sähkö on markkinahinnoiteltu tuote. Olisi kummallista jos vedyn tuotantoon saadaan jostain sähköä murto-osalla siitä hinnasta kuin mitä kuluttaja siitä maksaa. Ei sellaista tapahdu nytkään joten miksi jatkossakaan?
Sähköauton latauksessa maksetaan suurempaa hintaa mitä on sähkön markkinahinta, koska kyseessä on bisnes. Ei öljynjalostamokaan maksa samaa hintaa sähköstään kuin sähköauton lataaja latauspisteellä.
Tietenkin maksetaan mutta ei mitään monikertaista hintaa. Nykyisinkin pikalaturit maksavat normisti sen 30 senttiä ja hitaamman asiointilatauksen voi saada 20 sentillä kWh.
Eli bensa-auto tulee halvemmaksi.
Tuleeko? Jos nyt maksetaan se 20 senttiä kWh ja auton kulutus on 20 kWh/100km niin ajon hinnaksi tulee huikeat 4 euroa 100 km. Bensa-autolla se tarkoittaa 2l/100 km kulutusta. Tai vastaavasti 30 sentin kWh hinnalla 6 euroa ja 3l/100 km kulutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yön yli lataus ei vaadi mitään kovin kummoista tehoa.
Eiköhän se riipu ihan siitä mikä on akun varaustaso ennen latausta ja paljonko pitää seuraavana päivänä ajaa.
No jos ottaa sen normin kolmivaihelaturin niin siitä saa 7.2kW tehon joka lataa siis jo aika ison sähköauton akun ihan tyhjästä ihan täyteen 10 tunnissa.
Ja joka parkkiruutuun kadunvarteen 7.2 kW latauspisteet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yön yli lataus ei vaadi mitään kovin kummoista tehoa.
Eiköhän se riipu ihan siitä mikä on akun varaustaso ennen latausta ja paljonko pitää seuraavana päivänä ajaa.
No jos ottaa sen normin kolmivaihelaturin niin siitä saa 7.2kW tehon joka lataa siis jo aika ison sähköauton akun ihan tyhjästä ihan täyteen 10 tunnissa.
Eli 7.2 kW ei ole sinusta "kummoinenkaan" teho?
Ah ha ha!
Vastaava kolmivaihevirta menee vaikkapa kodin sähkökiukaaseen tai talon seinän ns. voimavirtapistokkeeseen. Ei se sen kummempi ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yön yli lataus ei vaadi mitään kovin kummoista tehoa.
Eiköhän se riipu ihan siitä mikä on akun varaustaso ennen latausta ja paljonko pitää seuraavana päivänä ajaa.
No jos ottaa sen normin kolmivaihelaturin niin siitä saa 7.2kW tehon joka lataa siis jo aika ison sähköauton akun ihan tyhjästä ihan täyteen 10 tunnissa.
Eli 7.2 kW ei ole sinusta "kummoinenkaan" teho?
Ah ha ha!
Ei tosiaan kun verrokkina on vaikka 100kW+ pikalataus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yön yli lataus ei vaadi mitään kovin kummoista tehoa.
Eiköhän se riipu ihan siitä mikä on akun varaustaso ennen latausta ja paljonko pitää seuraavana päivänä ajaa.
No jos ottaa sen normin kolmivaihelaturin niin siitä saa 7.2kW tehon joka lataa siis jo aika ison sähköauton akun ihan tyhjästä ihan täyteen 10 tunnissa.
Ja joka parkkiruutuun kadunvarteen 7.2 kW latauspisteet?
Miksipä ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lietoon rakennetaan Suomen ensimmäinen vetytankkausasema
Julkaistu: 11.01.2023
Flexensistä irrotettu HydRe Oy valmistelee vetytankkausasemien verkoston rakentamista Suomeen ja Pohjois-Eurooppaan palvelemaan erityisesti raskasta liikennettä. Yhtiö aikoo avata Liedon aseman vuoden 2024 loppupuolella ja yhteensä kahdeksan asemaa vuoden 2025 loppuun mennessä.
.
Startup-yritys HydRe on perustettu vuoden 2022 alussa suomalaisen uusiutuvan energian hankekehittäjän Flexens Oy Ab:n spinout-yrityksenä. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana yritys on kehittänyt hankeportfoliota ja haki marraskuussa 2022 Energiaviraston infrastruktuuritukea ensimmäisen aseman rakentamiseksi Avantin logistiikkakeskukseen Lietoon.
.
Energiavirasto myönsi hankkeelle 796 000 euron investointituen joulukuussa 2022. HydRe tähtää tuen myötä aseman investointipäätökseen vuoden 2023 toisella tai kolmannella neljänneksellä. Vuoteen 2030 mennessä yritys pyrkii ottamaan käyttöön jopa 50 asemaa, joista suurimman osan Suomeen.
.
Ilmastohyötyjen lisäksi puhtaan vedyn käyttö liikenteen käyttövoimana kasvattaa energiaomavaraisuutta, koska sillä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. HydRe toimittaa asemiltaan ainoastaan paikallisesti tuotettua puhdasta vetyä sekä raskaalle kalustolle että kevyemmille kulkuneuvoille.
.
Liedon tankkausaseman vety on kaavailtu hankittavaksi Naantalista Green North Energy Oy:n suunnittelemalta 100 MW:n tehoiselta vihreän vedyn tuotantolaitokselta. Naantalin laitos ollaan ottamassa käyttöön vuonna 2026, joten aluksi vety hankitaan Lietoon muilta Suomen vihreän vedyn tuotantolaitoksilta. HydRe ja Green North Energy ovat vuonna 2022 solmineet aiesopimuksen yhteistyöstä.
.
Vedyn liikennekäyttöä edistetään Euroopassa voimakkaasti. Lokakuussa 2022 Euroopan Parlamentti äänesti kunnianhimoisten sähkö- ja vetyliikennetavoitteiden puolesta: MEPit ehdottavat vetytankkausasemien rakentamista pääteiden varsille enintään 100 kilometrin välein vuoteen 2028 mennessä. Tämä tarkoittaisi jopa 1780 vetytankkausaseman ja 59 000 vetykuorma-auton käyttöönottoa. Lisäksi useissa selvityksissä12 ennakoidaan, että vuonna 2030 Euroopassa on käytössä jopa 100 000 vetykuorma-autoa.
Eka tulee ensi vuonna. Jippii!
Lieto ostaa vetypakettiautoja kaupungin käyttöön.
Vetypakettiautossa 600 kilometrin "range" ja muutaman minuutin tankkausaika on hyvä yhdistelmä vaikkapa kaupungin huoltoajoihin.
Sarvi-Jaakko on hyvä ja ostaa vetypakettiauton, jos se kerran on niin hyvä 😈
Hei sebbo. Polttoainevety on siis bensan hinnoissa. Ei ole paha hinta.
On bensan hinnoissa kun se muutetaan sähköksi polttokennossa. Mikä on sitten hyötysuhde jos se poltetaan polttomoottorissa on ihan eri juttu.
Hyötysuhde on hyvin tiedossa, se on aivan surkea.
Ei ollut kyse hyötysuhteesta missään vaiheessa, vaan siitä mitä vedyllä ajaminen maksaa.
Maksaa tolkuttomasti, koska hyötysuhde on surkea.
Vedyllä ajaminen maksoi noin 11 euroa / 100 kilometriä. Saksan hinnoilla.
Jep. Itsehän ajan sähköllä 2 eur / 100 km. Suomen hinnoilla. Ja siis ihan tänä päivänä, ihan oikeassa elämässä, en missään tulevaisuuden vetyhaavemaailmassa.
Sähköauton pikalataus taitaa olla bensan hinnoissa per 100 kilometriä. Joku oli tehnyt laskelman asiasta, mutta se poistettiin keskustelusta.
Sähköautojen perusjuttu on kotilataus joka on helposti tuon 2 eur / 100 km joka on vain murto-osa bensalla ajamisen hinnasta. Kerrotko kuinka moni lataa sähköautoa pelkästään pikalatureilla?
Ei tarvitse ladata pelkästään pikalatureilla. Olennaista oli se, että sähköauton pikalataus voi maksaa saman verran kuin bensalla ajaminen.
Jos tädillä olisi munat, se olisikin setä. Voihan siis jossitella, mutta useimmat ihmiset miettivät asioita ihan arjen käytännön kautta.
Ei kovin edullista ole sähköauton lataus jos pikalaturilla lataaminen maksaa saman verran kuin bensalla ajaminen.
Ei olekaan. Silloin se sähkö pikalaturilla maksaa luokka 50-70c/kWh. Onneksi sellaiset hinnat ovat hyvin harvinaisia.
Kun sähköautojen määrä lisääntyy riittävästi, 50 - 70 c/kWh tulee olemaan ihan normaalia.
Paljonkos ajattelit sen vedyn tai synteettisen polttoaineen maksavan jos sähkö on noin kallista?
Tuskinpa vedyntuotannossa sähköstä maksetaan samaa hintaa kuin sähköauton pikalatureissa.
Sähkö on markkinahinnoiteltu tuote. Olisi kummallista jos vedyn tuotantoon saadaan jostain sähköä murto-osalla siitä hinnasta kuin mitä kuluttaja siitä maksaa. Ei sellaista tapahdu nytkään joten miksi jatkossakaan?
Sähköauton latauksessa maksetaan suurempaa hintaa mitä on sähkön markkinahinta, koska kyseessä on bisnes. Ei öljynjalostamokaan maksa samaa hintaa sähköstään kuin sähköauton lataaja latauspisteellä.
Tietenkin maksetaan mutta ei mitään monikertaista hintaa. Nykyisinkin pikalaturit maksavat normisti sen 30 senttiä ja hitaamman asiointilatauksen voi saada 20 sentillä kWh.
Eli bensa-auto tulee halvemmaksi.
Tuleeko? Jos nyt maksetaan se 20 senttiä kWh ja auton kulutus on 20 kWh/100km niin ajon hinnaksi tulee huikeat 4 euroa 100 km. Bensa-autolla se tarkoittaa 2l/100 km kulutusta. Tai vastaavasti 30 sentin kWh hinnalla 6 euroa ja 3l/100 km kulutusta.
Ja taas kerran unohdat sähköauton pääomakulut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yön yli lataus ei vaadi mitään kovin kummoista tehoa.
Eiköhän se riipu ihan siitä mikä on akun varaustaso ennen latausta ja paljonko pitää seuraavana päivänä ajaa.
No jos ottaa sen normin kolmivaihelaturin niin siitä saa 7.2kW tehon joka lataa siis jo aika ison sähköauton akun ihan tyhjästä ihan täyteen 10 tunnissa.
Ja joka parkkiruutuun kadunvarteen 7.2 kW latauspisteet?
Miksi se pitäisi olla joka ruudussa? Varsinkin kaupungeissa suurin osa ihmistä ajaa melko lyhyitä päivämatkoja joten auto pitää ladata ehkä kerran viikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lietoon rakennetaan Suomen ensimmäinen vetytankkausasema
Julkaistu: 11.01.2023
Flexensistä irrotettu HydRe Oy valmistelee vetytankkausasemien verkoston rakentamista Suomeen ja Pohjois-Eurooppaan palvelemaan erityisesti raskasta liikennettä. Yhtiö aikoo avata Liedon aseman vuoden 2024 loppupuolella ja yhteensä kahdeksan asemaa vuoden 2025 loppuun mennessä.
.
Startup-yritys HydRe on perustettu vuoden 2022 alussa suomalaisen uusiutuvan energian hankekehittäjän Flexens Oy Ab:n spinout-yrityksenä. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana yritys on kehittänyt hankeportfoliota ja haki marraskuussa 2022 Energiaviraston infrastruktuuritukea ensimmäisen aseman rakentamiseksi Avantin logistiikkakeskukseen Lietoon.
.
Energiavirasto myönsi hankkeelle 796 000 euron investointituen joulukuussa 2022. HydRe tähtää tuen myötä aseman investointipäätökseen vuoden 2023 toisella tai kolmannella neljänneksellä. Vuoteen 2030 mennessä yritys pyrkii ottamaan käyttöön jopa 50 asemaa, joista suurimman osan Suomeen.
.
Ilmastohyötyjen lisäksi puhtaan vedyn käyttö liikenteen käyttövoimana kasvattaa energiaomavaraisuutta, koska sillä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. HydRe toimittaa asemiltaan ainoastaan paikallisesti tuotettua puhdasta vetyä sekä raskaalle kalustolle että kevyemmille kulkuneuvoille.
.
Liedon tankkausaseman vety on kaavailtu hankittavaksi Naantalista Green North Energy Oy:n suunnittelemalta 100 MW:n tehoiselta vihreän vedyn tuotantolaitokselta. Naantalin laitos ollaan ottamassa käyttöön vuonna 2026, joten aluksi vety hankitaan Lietoon muilta Suomen vihreän vedyn tuotantolaitoksilta. HydRe ja Green North Energy ovat vuonna 2022 solmineet aiesopimuksen yhteistyöstä.
.
Vedyn liikennekäyttöä edistetään Euroopassa voimakkaasti. Lokakuussa 2022 Euroopan Parlamentti äänesti kunnianhimoisten sähkö- ja vetyliikennetavoitteiden puolesta: MEPit ehdottavat vetytankkausasemien rakentamista pääteiden varsille enintään 100 kilometrin välein vuoteen 2028 mennessä. Tämä tarkoittaisi jopa 1780 vetytankkausaseman ja 59 000 vetykuorma-auton käyttöönottoa. Lisäksi useissa selvityksissä12 ennakoidaan, että vuonna 2030 Euroopassa on käytössä jopa 100 000 vetykuorma-autoa.
Eka tulee ensi vuonna. Jippii!
Lieto ostaa vetypakettiautoja kaupungin käyttöön.
Vetypakettiautossa 600 kilometrin "range" ja muutaman minuutin tankkausaika on hyvä yhdistelmä vaikkapa kaupungin huoltoajoihin.
Sarvi-Jaakko on hyvä ja ostaa vetypakettiauton, jos se kerran on niin hyvä 😈
Hei sebbo. Polttoainevety on siis bensan hinnoissa. Ei ole paha hinta.
On bensan hinnoissa kun se muutetaan sähköksi polttokennossa. Mikä on sitten hyötysuhde jos se poltetaan polttomoottorissa on ihan eri juttu.
Hyötysuhde on hyvin tiedossa, se on aivan surkea.
Ei ollut kyse hyötysuhteesta missään vaiheessa, vaan siitä mitä vedyllä ajaminen maksaa.
Maksaa tolkuttomasti, koska hyötysuhde on surkea.
Vedyllä ajaminen maksoi noin 11 euroa / 100 kilometriä. Saksan hinnoilla.
Jep. Itsehän ajan sähköllä 2 eur / 100 km. Suomen hinnoilla. Ja siis ihan tänä päivänä, ihan oikeassa elämässä, en missään tulevaisuuden vetyhaavemaailmassa.
Sähköauton pikalataus taitaa olla bensan hinnoissa per 100 kilometriä. Joku oli tehnyt laskelman asiasta, mutta se poistettiin keskustelusta.
Sähköautojen perusjuttu on kotilataus joka on helposti tuon 2 eur / 100 km joka on vain murto-osa bensalla ajamisen hinnasta. Kerrotko kuinka moni lataa sähköautoa pelkästään pikalatureilla?
Ei tarvitse ladata pelkästään pikalatureilla. Olennaista oli se, että sähköauton pikalataus voi maksaa saman verran kuin bensalla ajaminen.
Jos tädillä olisi munat, se olisikin setä. Voihan siis jossitella, mutta useimmat ihmiset miettivät asioita ihan arjen käytännön kautta.
Ei kovin edullista ole sähköauton lataus jos pikalaturilla lataaminen maksaa saman verran kuin bensalla ajaminen.
Ei ole ei. Eikä ole polttiksella ajaminen halpaa jos joka vuosi pitää tehdä viidellä tonnilla korjauksia.
Muita yhtä järkeviä jossittteluja?
Enpä ole koskaan teettänyt autoon viiden tonnin korjauksia. Etkä sinäkään.
Enpä ole tavannut yhtään sähköautoilijaa joka lataa pelkästään pikalatureilla. Etkä sinäkään.
Jos meillä olisi sähköauto, niin pakko olisi ladata pikalatureillakin jos nopeasti haluaisi ladata. Kotilatausmahdollisuutta ei ole minkäänlaista.
No voi nyyh. Niinhän se menee että jokainen valitsee asuinpaikkansa. Se joka on valinnut asua jossain maalla, ei voi hyödyntää julkista liikennettä eikä pääse korttelin päähän lähikauppaan.
Eli kadunvarsissa ei paljon sähköautoja latailla. Se aika tavalla hidastaa sähköautojen yleistymistä kaupungeissa.
Mistähän kaupungeista sinä nyt puhut ja onko jotain summittaista arviota edes että kuinka suurta ihmisjoukkoa tuo koskettaa? Teknisiä esteitähän kadunvarsilatauksenkaan järjestämiselle ei ole.
Teknisesti ei olekaan, mutta maksaa paljon repiä kaikki kadut auki ja vetää isot kaapelit latauksia varten.
Ihan jokaisessa maailman kaupungissa autoja seisoo kadunvarsissa öisin, eikä ole mitään latausmahdollisuuksia.
En tiedä oletko koskaan käynyt kaupungissa saati asunut sellaisessa, mutta niitä katuja revitään auki jatkuvasti muutenkin. Paksua kaapeliahan siellä menee jo vai missä luulit asuntojen, liikeiden ym käyttämän sähkön kulkevan?
Kaapelit on mitoitettu niiden asuntojen ja liikkeiden käyttämän sähkön mukaan. Ei niistä samoista kaapeleista oteta enää useisiin latauspisteisiin virtaa, kun johdot eivät riitä.
Aika harvassa kaupungissa revitään katuja auki jatkuvasti. Eikä ainakaan yhden kaapelin takia. Eli saadaan odottaa aika kauan, että kadunvarsissa sähköautoja lataillaan.
Miksei? Kun oman talon seinään saa sen kotilaturin ihan niistä omista johdoista niin miksei se onnistu siihen talon eteen kadulle?
Montako latauspistettä ajattelit kadulle laittaa? Joka parkkiruutuunko?
Paljonko katuja on joihin pitäisi laittaa latauspisteet?
Laitetaan kysynnän mukaan pikkuhiljaa, niinhän ne asiat yleensä etenevät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yön yli lataus ei vaadi mitään kovin kummoista tehoa.
Eiköhän se riipu ihan siitä mikä on akun varaustaso ennen latausta ja paljonko pitää seuraavana päivänä ajaa.
No jos ottaa sen normin kolmivaihelaturin niin siitä saa 7.2kW tehon joka lataa siis jo aika ison sähköauton akun ihan tyhjästä ihan täyteen 10 tunnissa.
Ja joka parkkiruutuun kadunvarteen 7.2 kW latauspisteet?
Miksipä ei.
Saa olla kyllä jo melkoiset kaapelit ja sulakkeet, että saat edes yhden kadunvarren täyteen 7.2 kW latauspisteitä. Onneksi hulluus ei estä hullujenkaan suunnitelmien suunnittelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lietoon rakennetaan Suomen ensimmäinen vetytankkausasema
Julkaistu: 11.01.2023
Flexensistä irrotettu HydRe Oy valmistelee vetytankkausasemien verkoston rakentamista Suomeen ja Pohjois-Eurooppaan palvelemaan erityisesti raskasta liikennettä. Yhtiö aikoo avata Liedon aseman vuoden 2024 loppupuolella ja yhteensä kahdeksan asemaa vuoden 2025 loppuun mennessä.
.
Startup-yritys HydRe on perustettu vuoden 2022 alussa suomalaisen uusiutuvan energian hankekehittäjän Flexens Oy Ab:n spinout-yrityksenä. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana yritys on kehittänyt hankeportfoliota ja haki marraskuussa 2022 Energiaviraston infrastruktuuritukea ensimmäisen aseman rakentamiseksi Avantin logistiikkakeskukseen Lietoon.
.
Energiavirasto myönsi hankkeelle 796 000 euron investointituen joulukuussa 2022. HydRe tähtää tuen myötä aseman investointipäätökseen vuoden 2023 toisella tai kolmannella neljänneksellä. Vuoteen 2030 mennessä yritys pyrkii ottamaan käyttöön jopa 50 asemaa, joista suurimman osan Suomeen.
.
Ilmastohyötyjen lisäksi puhtaan vedyn käyttö liikenteen käyttövoimana kasvattaa energiaomavaraisuutta, koska sillä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. HydRe toimittaa asemiltaan ainoastaan paikallisesti tuotettua puhdasta vetyä sekä raskaalle kalustolle että kevyemmille kulkuneuvoille.
.
Liedon tankkausaseman vety on kaavailtu hankittavaksi Naantalista Green North Energy Oy:n suunnittelemalta 100 MW:n tehoiselta vihreän vedyn tuotantolaitokselta. Naantalin laitos ollaan ottamassa käyttöön vuonna 2026, joten aluksi vety hankitaan Lietoon muilta Suomen vihreän vedyn tuotantolaitoksilta. HydRe ja Green North Energy ovat vuonna 2022 solmineet aiesopimuksen yhteistyöstä.
.
Vedyn liikennekäyttöä edistetään Euroopassa voimakkaasti. Lokakuussa 2022 Euroopan Parlamentti äänesti kunnianhimoisten sähkö- ja vetyliikennetavoitteiden puolesta: MEPit ehdottavat vetytankkausasemien rakentamista pääteiden varsille enintään 100 kilometrin välein vuoteen 2028 mennessä. Tämä tarkoittaisi jopa 1780 vetytankkausaseman ja 59 000 vetykuorma-auton käyttöönottoa. Lisäksi useissa selvityksissä12 ennakoidaan, että vuonna 2030 Euroopassa on käytössä jopa 100 000 vetykuorma-autoa.
Eka tulee ensi vuonna. Jippii!
Lieto ostaa vetypakettiautoja kaupungin käyttöön.
Vetypakettiautossa 600 kilometrin "range" ja muutaman minuutin tankkausaika on hyvä yhdistelmä vaikkapa kaupungin huoltoajoihin.
Sarvi-Jaakko on hyvä ja ostaa vetypakettiauton, jos se kerran on niin hyvä 😈
Hei sebbo. Polttoainevety on siis bensan hinnoissa. Ei ole paha hinta.
On bensan hinnoissa kun se muutetaan sähköksi polttokennossa. Mikä on sitten hyötysuhde jos se poltetaan polttomoottorissa on ihan eri juttu.
Hyötysuhde on hyvin tiedossa, se on aivan surkea.
Ei ollut kyse hyötysuhteesta missään vaiheessa, vaan siitä mitä vedyllä ajaminen maksaa.
Maksaa tolkuttomasti, koska hyötysuhde on surkea.
Vedyllä ajaminen maksoi noin 11 euroa / 100 kilometriä. Saksan hinnoilla.
Jep. Itsehän ajan sähköllä 2 eur / 100 km. Suomen hinnoilla. Ja siis ihan tänä päivänä, ihan oikeassa elämässä, en missään tulevaisuuden vetyhaavemaailmassa.
Sähköauton pikalataus taitaa olla bensan hinnoissa per 100 kilometriä. Joku oli tehnyt laskelman asiasta, mutta se poistettiin keskustelusta.
Sähköautojen perusjuttu on kotilataus joka on helposti tuon 2 eur / 100 km joka on vain murto-osa bensalla ajamisen hinnasta. Kerrotko kuinka moni lataa sähköautoa pelkästään pikalatureilla?
Ei tarvitse ladata pelkästään pikalatureilla. Olennaista oli se, että sähköauton pikalataus voi maksaa saman verran kuin bensalla ajaminen.
Jos tädillä olisi munat, se olisikin setä. Voihan siis jossitella, mutta useimmat ihmiset miettivät asioita ihan arjen käytännön kautta.
Ei kovin edullista ole sähköauton lataus jos pikalaturilla lataaminen maksaa saman verran kuin bensalla ajaminen.
Ei olekaan. Silloin se sähkö pikalaturilla maksaa luokka 50-70c/kWh. Onneksi sellaiset hinnat ovat hyvin harvinaisia.
Kun sähköautojen määrä lisääntyy riittävästi, 50 - 70 c/kWh tulee olemaan ihan normaalia.
Paljonkos ajattelit sen vedyn tai synteettisen polttoaineen maksavan jos sähkö on noin kallista?
Tuskinpa vedyntuotannossa sähköstä maksetaan samaa hintaa kuin sähköauton pikalatureissa.
Sähkö on markkinahinnoiteltu tuote. Olisi kummallista jos vedyn tuotantoon saadaan jostain sähköä murto-osalla siitä hinnasta kuin mitä kuluttaja siitä maksaa. Ei sellaista tapahdu nytkään joten miksi jatkossakaan?
Sähköauton latauksessa maksetaan suurempaa hintaa mitä on sähkön markkinahinta, koska kyseessä on bisnes. Ei öljynjalostamokaan maksa samaa hintaa sähköstään kuin sähköauton lataaja latauspisteellä.
Tietenkin maksetaan mutta ei mitään monikertaista hintaa. Nykyisinkin pikalaturit maksavat normisti sen 30 senttiä ja hitaamman asiointilatauksen voi saada 20 sentillä kWh.
Eli bensa-auto tulee halvemmaksi.
Tuleeko? Jos nyt maksetaan se 20 senttiä kWh ja auton kulutus on 20 kWh/100km niin ajon hinnaksi tulee huikeat 4 euroa 100 km. Bensa-autolla se tarkoittaa 2l/100 km kulutusta. Tai vastaavasti 30 sentin kWh hinnalla 6 euroa ja 3l/100 km kulutusta.
Ja taas kerran unohdat sähköauton pääomakulut.
Ja sinä sen että noita pikalatauksia on vain pieni osa kaikista latauksista. Esim. itse maksan lataussähköstä kotona 13 senttiä kWh joten satanen maksaa minulle noin 2.5 euroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lietoon rakennetaan Suomen ensimmäinen vetytankkausasema
Julkaistu: 11.01.2023
Flexensistä irrotettu HydRe Oy valmistelee vetytankkausasemien verkoston rakentamista Suomeen ja Pohjois-Eurooppaan palvelemaan erityisesti raskasta liikennettä. Yhtiö aikoo avata Liedon aseman vuoden 2024 loppupuolella ja yhteensä kahdeksan asemaa vuoden 2025 loppuun mennessä.
.
Startup-yritys HydRe on perustettu vuoden 2022 alussa suomalaisen uusiutuvan energian hankekehittäjän Flexens Oy Ab:n spinout-yrityksenä. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana yritys on kehittänyt hankeportfoliota ja haki marraskuussa 2022 Energiaviraston infrastruktuuritukea ensimmäisen aseman rakentamiseksi Avantin logistiikkakeskukseen Lietoon.
.
Energiavirasto myönsi hankkeelle 796 000 euron investointituen joulukuussa 2022. HydRe tähtää tuen myötä aseman investointipäätökseen vuoden 2023 toisella tai kolmannella neljänneksellä. Vuoteen 2030 mennessä yritys pyrkii ottamaan käyttöön jopa 50 asemaa, joista suurimman osan Suomeen.
.
Ilmastohyötyjen lisäksi puhtaan vedyn käyttö liikenteen käyttövoimana kasvattaa energiaomavaraisuutta, koska sillä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. HydRe toimittaa asemiltaan ainoastaan paikallisesti tuotettua puhdasta vetyä sekä raskaalle kalustolle että kevyemmille kulkuneuvoille.
.
Liedon tankkausaseman vety on kaavailtu hankittavaksi Naantalista Green North Energy Oy:n suunnittelemalta 100 MW:n tehoiselta vihreän vedyn tuotantolaitokselta. Naantalin laitos ollaan ottamassa käyttöön vuonna 2026, joten aluksi vety hankitaan Lietoon muilta Suomen vihreän vedyn tuotantolaitoksilta. HydRe ja Green North Energy ovat vuonna 2022 solmineet aiesopimuksen yhteistyöstä.
.
Vedyn liikennekäyttöä edistetään Euroopassa voimakkaasti. Lokakuussa 2022 Euroopan Parlamentti äänesti kunnianhimoisten sähkö- ja vetyliikennetavoitteiden puolesta: MEPit ehdottavat vetytankkausasemien rakentamista pääteiden varsille enintään 100 kilometrin välein vuoteen 2028 mennessä. Tämä tarkoittaisi jopa 1780 vetytankkausaseman ja 59 000 vetykuorma-auton käyttöönottoa. Lisäksi useissa selvityksissä12 ennakoidaan, että vuonna 2030 Euroopassa on käytössä jopa 100 000 vetykuorma-autoa.
Eka tulee ensi vuonna. Jippii!
Lieto ostaa vetypakettiautoja kaupungin käyttöön.
Vetypakettiautossa 600 kilometrin "range" ja muutaman minuutin tankkausaika on hyvä yhdistelmä vaikkapa kaupungin huoltoajoihin.
Sarvi-Jaakko on hyvä ja ostaa vetypakettiauton, jos se kerran on niin hyvä 😈
Hei sebbo. Polttoainevety on siis bensan hinnoissa. Ei ole paha hinta.
On bensan hinnoissa kun se muutetaan sähköksi polttokennossa. Mikä on sitten hyötysuhde jos se poltetaan polttomoottorissa on ihan eri juttu.
Hyötysuhde on hyvin tiedossa, se on aivan surkea.
Ei ollut kyse hyötysuhteesta missään vaiheessa, vaan siitä mitä vedyllä ajaminen maksaa.
Maksaa tolkuttomasti, koska hyötysuhde on surkea.
Vedyllä ajaminen maksoi noin 11 euroa / 100 kilometriä. Saksan hinnoilla.
Jep. Itsehän ajan sähköllä 2 eur / 100 km. Suomen hinnoilla. Ja siis ihan tänä päivänä, ihan oikeassa elämässä, en missään tulevaisuuden vetyhaavemaailmassa.
Sähköauton pikalataus taitaa olla bensan hinnoissa per 100 kilometriä. Joku oli tehnyt laskelman asiasta, mutta se poistettiin keskustelusta.
Sähköautojen perusjuttu on kotilataus joka on helposti tuon 2 eur / 100 km joka on vain murto-osa bensalla ajamisen hinnasta. Kerrotko kuinka moni lataa sähköautoa pelkästään pikalatureilla?
Ei tarvitse ladata pelkästään pikalatureilla. Olennaista oli se, että sähköauton pikalataus voi maksaa saman verran kuin bensalla ajaminen.
Jos tädillä olisi munat, se olisikin setä. Voihan siis jossitella, mutta useimmat ihmiset miettivät asioita ihan arjen käytännön kautta.
Ei kovin edullista ole sähköauton lataus jos pikalaturilla lataaminen maksaa saman verran kuin bensalla ajaminen.
Ei ole ei. Eikä ole polttiksella ajaminen halpaa jos joka vuosi pitää tehdä viidellä tonnilla korjauksia.
Muita yhtä järkeviä jossittteluja?
Enpä ole koskaan teettänyt autoon viiden tonnin korjauksia. Etkä sinäkään.
Enpä ole tavannut yhtään sähköautoilijaa joka lataa pelkästään pikalatureilla. Etkä sinäkään.
Jos meillä olisi sähköauto, niin pakko olisi ladata pikalatureillakin jos nopeasti haluaisi ladata. Kotilatausmahdollisuutta ei ole minkäänlaista.
No voi nyyh. Niinhän se menee että jokainen valitsee asuinpaikkansa. Se joka on valinnut asua jossain maalla, ei voi hyödyntää julkista liikennettä eikä pääse korttelin päähän lähikauppaan.
Eli kadunvarsissa ei paljon sähköautoja latailla. Se aika tavalla hidastaa sähköautojen yleistymistä kaupungeissa.
Mistähän kaupungeista sinä nyt puhut ja onko jotain summittaista arviota edes että kuinka suurta ihmisjoukkoa tuo koskettaa? Teknisiä esteitähän kadunvarsilatauksenkaan järjestämiselle ei ole.
Teknisesti ei olekaan, mutta maksaa paljon repiä kaikki kadut auki ja vetää isot kaapelit latauksia varten.
Ihan jokaisessa maailman kaupungissa autoja seisoo kadunvarsissa öisin, eikä ole mitään latausmahdollisuuksia.
En tiedä oletko koskaan käynyt kaupungissa saati asunut sellaisessa, mutta niitä katuja revitään auki jatkuvasti muutenkin. Paksua kaapeliahan siellä menee jo vai missä luulit asuntojen, liikeiden ym käyttämän sähkön kulkevan?
Kaapelit on mitoitettu niiden asuntojen ja liikkeiden käyttämän sähkön mukaan. Ei niistä samoista kaapeleista oteta enää useisiin latauspisteisiin virtaa, kun johdot eivät riitä.
Aika harvassa kaupungissa revitään katuja auki jatkuvasti. Eikä ainakaan yhden kaapelin takia. Eli saadaan odottaa aika kauan, että kadunvarsissa sähköautoja lataillaan.
Miksei? Kun oman talon seinään saa sen kotilaturin ihan niistä omista johdoista niin miksei se onnistu siihen talon eteen kadulle?
Montako latauspistettä ajattelit kadulle laittaa? Joka parkkiruutuunko?
Paljonko katuja on joihin pitäisi laittaa latauspisteet?
Laitetaan kysynnän mukaan pikkuhiljaa, niinhän ne asiat yleensä etenevät.
Entä missä vaiheessa ollaan siinä tilanteessa, että kaupungin kadunvarsissa voidaan ladata sähköautoja suurissakin määrin? Meneekö 30 - 40 vuotta? Ja paljonko homma kustantaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yön yli lataus ei vaadi mitään kovin kummoista tehoa.
Eiköhän se riipu ihan siitä mikä on akun varaustaso ennen latausta ja paljonko pitää seuraavana päivänä ajaa.
No jos ottaa sen normin kolmivaihelaturin niin siitä saa 7.2kW tehon joka lataa siis jo aika ison sähköauton akun ihan tyhjästä ihan täyteen 10 tunnissa.
Ja joka parkkiruutuun kadunvarteen 7.2 kW latauspisteet?
Miksipä ei.
Saa olla kyllä jo melkoiset kaapelit ja sulakkeet, että saat edes yhden kadunvarren täyteen 7.2 kW latauspisteitä. Onneksi hulluus ei estä hullujenkaan suunnitelmien suunnittelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lietoon rakennetaan Suomen ensimmäinen vetytankkausasema
Julkaistu: 11.01.2023
Flexensistä irrotettu HydRe Oy valmistelee vetytankkausasemien verkoston rakentamista Suomeen ja Pohjois-Eurooppaan palvelemaan erityisesti raskasta liikennettä. Yhtiö aikoo avata Liedon aseman vuoden 2024 loppupuolella ja yhteensä kahdeksan asemaa vuoden 2025 loppuun mennessä.
.
Startup-yritys HydRe on perustettu vuoden 2022 alussa suomalaisen uusiutuvan energian hankekehittäjän Flexens Oy Ab:n spinout-yrityksenä. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana yritys on kehittänyt hankeportfoliota ja haki marraskuussa 2022 Energiaviraston infrastruktuuritukea ensimmäisen aseman rakentamiseksi Avantin logistiikkakeskukseen Lietoon.
.
Energiavirasto myönsi hankkeelle 796 000 euron investointituen joulukuussa 2022. HydRe tähtää tuen myötä aseman investointipäätökseen vuoden 2023 toisella tai kolmannella neljänneksellä. Vuoteen 2030 mennessä yritys pyrkii ottamaan käyttöön jopa 50 asemaa, joista suurimman osan Suomeen.
.
Ilmastohyötyjen lisäksi puhtaan vedyn käyttö liikenteen käyttövoimana kasvattaa energiaomavaraisuutta, koska sillä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. HydRe toimittaa asemiltaan ainoastaan paikallisesti tuotettua puhdasta vetyä sekä raskaalle kalustolle että kevyemmille kulkuneuvoille.
.
Liedon tankkausaseman vety on kaavailtu hankittavaksi Naantalista Green North Energy Oy:n suunnittelemalta 100 MW:n tehoiselta vihreän vedyn tuotantolaitokselta. Naantalin laitos ollaan ottamassa käyttöön vuonna 2026, joten aluksi vety hankitaan Lietoon muilta Suomen vihreän vedyn tuotantolaitoksilta. HydRe ja Green North Energy ovat vuonna 2022 solmineet aiesopimuksen yhteistyöstä.
.
Vedyn liikennekäyttöä edistetään Euroopassa voimakkaasti. Lokakuussa 2022 Euroopan Parlamentti äänesti kunnianhimoisten sähkö- ja vetyliikennetavoitteiden puolesta: MEPit ehdottavat vetytankkausasemien rakentamista pääteiden varsille enintään 100 kilometrin välein vuoteen 2028 mennessä. Tämä tarkoittaisi jopa 1780 vetytankkausaseman ja 59 000 vetykuorma-auton käyttöönottoa. Lisäksi useissa selvityksissä12 ennakoidaan, että vuonna 2030 Euroopassa on käytössä jopa 100 000 vetykuorma-autoa.
Eka tulee ensi vuonna. Jippii!
Lieto ostaa vetypakettiautoja kaupungin käyttöön.
Vetypakettiautossa 600 kilometrin "range" ja muutaman minuutin tankkausaika on hyvä yhdistelmä vaikkapa kaupungin huoltoajoihin.
Sarvi-Jaakko on hyvä ja ostaa vetypakettiauton, jos se kerran on niin hyvä 😈
Hei sebbo. Polttoainevety on siis bensan hinnoissa. Ei ole paha hinta.
On bensan hinnoissa kun se muutetaan sähköksi polttokennossa. Mikä on sitten hyötysuhde jos se poltetaan polttomoottorissa on ihan eri juttu.
Hyötysuhde on hyvin tiedossa, se on aivan surkea.
Ei ollut kyse hyötysuhteesta missään vaiheessa, vaan siitä mitä vedyllä ajaminen maksaa.
Maksaa tolkuttomasti, koska hyötysuhde on surkea.
Vedyllä ajaminen maksoi noin 11 euroa / 100 kilometriä. Saksan hinnoilla.
Jep. Itsehän ajan sähköllä 2 eur / 100 km. Suomen hinnoilla. Ja siis ihan tänä päivänä, ihan oikeassa elämässä, en missään tulevaisuuden vetyhaavemaailmassa.
Sähköauton pikalataus taitaa olla bensan hinnoissa per 100 kilometriä. Joku oli tehnyt laskelman asiasta, mutta se poistettiin keskustelusta.
Sähköautojen perusjuttu on kotilataus joka on helposti tuon 2 eur / 100 km joka on vain murto-osa bensalla ajamisen hinnasta. Kerrotko kuinka moni lataa sähköautoa pelkästään pikalatureilla?
Ei tarvitse ladata pelkästään pikalatureilla. Olennaista oli se, että sähköauton pikalataus voi maksaa saman verran kuin bensalla ajaminen.
Jos tädillä olisi munat, se olisikin setä. Voihan siis jossitella, mutta useimmat ihmiset miettivät asioita ihan arjen käytännön kautta.
Ei kovin edullista ole sähköauton lataus jos pikalaturilla lataaminen maksaa saman verran kuin bensalla ajaminen.
Ei olekaan. Silloin se sähkö pikalaturilla maksaa luokka 50-70c/kWh. Onneksi sellaiset hinnat ovat hyvin harvinaisia.
Kun sähköautojen määrä lisääntyy riittävästi, 50 - 70 c/kWh tulee olemaan ihan normaalia.
Paljonkos ajattelit sen vedyn tai synteettisen polttoaineen maksavan jos sähkö on noin kallista?
Tuskinpa vedyntuotannossa sähköstä maksetaan samaa hintaa kuin sähköauton pikalatureissa.
Sähkö on markkinahinnoiteltu tuote. Olisi kummallista jos vedyn tuotantoon saadaan jostain sähköä murto-osalla siitä hinnasta kuin mitä kuluttaja siitä maksaa. Ei sellaista tapahdu nytkään joten miksi jatkossakaan?
Sähköauton latauksessa maksetaan suurempaa hintaa mitä on sähkön markkinahinta, koska kyseessä on bisnes. Ei öljynjalostamokaan maksa samaa hintaa sähköstään kuin sähköauton lataaja latauspisteellä.
Tietenkin maksetaan mutta ei mitään monikertaista hintaa. Nykyisinkin pikalaturit maksavat normisti sen 30 senttiä ja hitaamman asiointilatauksen voi saada 20 sentillä kWh.
Eli bensa-auto tulee halvemmaksi.
Tuleeko? Jos nyt maksetaan se 20 senttiä kWh ja auton kulutus on 20 kWh/100km niin ajon hinnaksi tulee huikeat 4 euroa 100 km. Bensa-autolla se tarkoittaa 2l/100 km kulutusta. Tai vastaavasti 30 sentin kWh hinnalla 6 euroa ja 3l/100 km kulutusta.
Ja taas kerran unohdat sähköauton pääomakulut.
Ja sinä sen että noita pikalatauksia on vain pieni osa kaikista latauksista. Esim. itse maksan lataussähköstä kotona 13 senttiä kWh joten satanen maksaa minulle noin 2.5 euroa.
Maksaa paljon enemmän kun otat huomioon sähköauton pääomakulut ja sen, että kun akkutakuu on päättynyt, sähköautoasi ei osta enää kukaan.
Hetkeä aiemmin totesit, että katuja revitään auki jatkuvasti muutenkin, ja nyt olet siitäkin taas eri mieltä.