Mä oon niin täynnä tätä kotona olemista!
Tähän saakka on mennyt ihan hyvin tämä korona-aika, mutta nyt alkaa käymään tilanne hermoille jotenkin. Aamulla herätään, lapsi päiväkotiin, takaisin kotiin, kone auki, töitä. Mies tekee myös etätöitä, palaveria aamusta alkaen siihen saakka kun työpäivä loppuu. Vaikka olen omassa työhuoneessani, kuulen hänen jatkuvan puheen koko ajan. Kokonpäivää ei voi olla kuulokkeet päässäkään, kun korvat hikoaa. Omat lounaani tai kahvihetket eivät juurikaan satu samaan aikaan hänen kanssa, joten silloinkaan en pääse nollaamaan hiljaisuuteen. Tätä päivästä toiseen viikosta toiseen kuukaudesta toiseen, tiedätte kyllä. Koska korona. Työpäivän jälkeen lapsi päiväkodista. Mies on puhelias, nuorin on todella puhelias. Jatkuvaa puhetta aamusta iltaan. Isommat tulevat ja menevät.. Joskus käyn päivällä kävelyllä. Joskus iltaisinkin. Joskus hiihtämässä. Jumpat peruttu, uimahalli kiinni, kuntosali kiinni, leffaan ei pääse, ei teatteriin, ei mihinkään. Lapset käyvät toki isänsä kanssa iltaisin ja viikonloppuisin luistelemassa jne. mutta mulla oikeasti on niin mitta täynnä tätä kökkimistä, että oikeesti tarttisin useamman päivän ihan vaan sitä, että saisin olla ihan yksin, ihan kaikessa hiljaisuudessa, tekemättä yhtään mitään ja kuulematta kenenkään muun ääntä. Olisin paljon parempi ihminen varmaan sen jälkeen. Toisaalta kaipaan toimistolle töihin, yhteisiä lounaita eikä mitään eilisiä jämiä, sekä kavereita, kaikilla varmaan sama tilanne, ehkä kukaan ei enää jaksa pitää yhteyttäkään. Joskus soitellaan, aika harvoin kukaan soittaa, yleensä se olen minä. Mä yleensä viihdyn perheeni kanssa, mutta nyt kertakaikkiaan ahdistaa. Samoja fiiliksiä kellään?
Kommentit (28)
Tule tänne minun työpaikalle!
Jatkuva ja pitkäkestoinen lähikontakti maskittomiin asiakkaisiin. Kotikäyntejä asuntoihin, joiden elämänhallinta saati koronalta suojautuminen hakusessa ym. Työpäivän aikana altistut rankasti monta kertaa ja seuraavana työpäivänä sama taas uusiksi.
Viruksen saan työni takia, se on varmaan. Ainoa jännitettävä asia on, että milloin se saa.
Mutta ei ole ainakaan tylsää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me tehdään aina kotitoimistossa töitä. Koronassa ainoa muutos on se, että arjen pyörittäminen hankalampaa. Lapset pitää kuskata joka paikkaan ja ruokakaupassa käydään mahdollisimman harvoin.
Miten ja mihin suuntaan sitä arkea pyöritetään, myötä- vai vastapäivään? Ja onko se pyörittäminen hankaloitunut siksi, että kotona on vähemmän tilaa pyörittää kun kaikki ovat kotona? Oletteko kokeilleet siirtää huonekaluja tai siirtyä pihalle pyörittämään?
Kyllä olet nolo!
Korona-aika elamäni parasta aikaa. Ei huolet paina ja läheisyttää saa vaimolta vaikka kuinka paljon. Rahaa ei mene liikaa turhuuteen. Olen oppinut kokailemaan terveellisesti ja syömään hyvin. Ei kalliita työpaikka lounaita joiden siältö on sitä sun tätä.
Mies yli 50 vuotta Uusimaa
Miksi pitäisi olla kotona? Eikai korona ole ainakaan meidän perheen elämää juuri muuttanut. Ulkoillaan jne. Joka päivä.
Meillä viiskymppisillä onkin mukavaa kotona eikä korona rasita mutta lapsi perheellisillä ei näytä olevan muuta kuin kurjuutta kun ei pääse muuta kuin päivällä eroon lapsista ja pitäisi vielä illat ja viikonloputkin niitä sietää. Puolisonkin naama alkaa kyrsiin ääntä myöten jos ei naamaa näe ihan koko ajan.
Ilmeisesti korona on saanut kommenteista päätellen itse kunkin pään sekoamaan kun tuolla tavoin täytyy omaa pahaa oloaan purkaa aloittajaan.
Introverttina ymmärrän AP sinua täysin! Rakastan olla kotona, ei siinä. Rakastan myös etätöitä, kun ei tarvitse kuluttaa aikaa työmatkoihin ja kestää vieraita ihmisiä julkisissa, tai kun ei tarvitse mennä toimistolle hölisemään turhan päiväisiä.
Mutta siis hitto että välillä kyllä rasauttaa, kun yritän tehdä hiljaisuudessa töitä ja sitten pään takana alkaa seinänaapurissa poraaminen, alakerran rakki räksyttää aamusta iltaan jo ties kuinka monetta kuukautta putkeen ja toisaalla naapurissa mekastaa kakarat. Sitten puoliso tulee töistä kotiin ja hänellä on tapana pälättää tauotta. Ja kun ajattelet pitäväsi rentouttavan ulkoiluhetken koiran kanssa niin pieleen menee sekin kun se räksyttää jokaiselle koiralle minkä näkee.
Olisiko tosiaan mahdollista neuvotella työnantajan kanssa edes osittaisesta ajasta toimistolla? Tai mennä vaikka mökille? Kyllähän niitä tahojakin on, jotka vuokraavat työhuoneita tuntiveloituksella. Jotkin hotellit tekee tätä myös nyt.
Mene viikonloppulomalle yksin johonkin hotelliin. Näin ollaan tehty pari kertaa miehen kanssa, kun toinen kaivannut omaa rauhaa. Saa muutaman päivän nauttia olostaan, kun muuten on oltu vuosi yhdessä lähes 24/7.
Ihanaa olla kotona ja nautin tästä kun nuorempana ei paljoa ehtinyt kotona lojumaan. Leffoja voi katsella kotona ja kotona voi harrastaa mm. liikuntaa, taulujen maalamista, neulomista, piirtämistä ja valokuvaamista kuten käymällä luonto kuvaamassakin. Nyt on ollut erittäin lumisena talvena hienoja maisemia. En edes kaikkea ehdi mitä olisi mahdollista harrastaa.