Lue keskustelun säännöt.
IS: Neljältä isolta kaupungilta hätähuuto nuorten syvenevästä ahdingosta koronakriisin keskellä: ”Lapsia katoaa”
11.02.2021 |
Mitä mietteitä oheinen uutinen aiheuttaa?
Mulle tuli ekana mieleen, että näiden katoavien lasten takia kouluja just pidetään auki ja muut alteistetaan tartuntavaaralle. Meillä lapsi olisi mielummin etäkoulussa, mutta on liian tunnollinen ollakseen pois koulusta.
"– Nyt on havaittu, että lapsia katoaa. Keväällä tällaista ei vielä ollut, mutta nyt on nähty, ettei lapsia tule kouluun."
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007795888.html
Kommentit (145)
Vierailija kirjoitti:
Kouluissa töissä olevana sanon tähän, että on kauhea haloo harrastusten kiinni laittamisesta. Kuitenkin se juuri suojaisi sitä, että voisimme ehkä saada pidettyä lähiopetusta. Niin ärsyttää se, että nyt sossupuoli ja kaikki kukkahattupäättäjät on niin huolestuneita lasten "katoamisesta." Tosiasia kun on se, että näitä oppilaita, jotka eivät millään tule kouluun (tai ovat koulussa mutteivät ikinä tee siellä mitään) on ihan koko ajan lähiopetuksen aikanakin. Onneksi harvoja mutta kuitenkin. Ja mitä tekee koulut, ringuttaa ja viestittää koteihin, että on tultava kouluun ja opiskeltava, mitään ei tapahdu. No otetaan mukaan kuraattorit, psykologit, sossut ja lääkärit ja palaveerataan niiden ja koulun kanssa uudestaan ja uudestaan ja tuloksena hyvin usein se, että yhtään mikään ei muutu. Oppilas ei edelleenkään tule kouluun tai tee mitään. Aniharvoin tälläinen oppilas saadaan sijaisperheesee tai koulukotiin, koskei sinne mahdu. Voidaan tehdä kyllä kaikenmaailman suunnitelmaa ja puhua perheen ja sossujen kanssa palaveri palaverin jälkeen, mutta mitään ei tapahdu. Ja hei. Ne lapset, jotka noissa harrastuksissa käy, tuskin pyörii niin noilla ostareilla. Olen kuitenkin sitä vastaan, että koulu pidetään lähikouluna, onpa koronaa kaupungissa miten paljon vaan. Pitäisi pitää muutaman viikon sulku koko Suomessa ja sitten päästäisiin taas lähiopetukseen ja kaikki voisi olla turvallisemmin.
Luullaanko kouluissa oikeasti, että lapsia ei sijoiteta koska koulukotiin "ei mahdu". Kannattaa lukea hieman perustuslakia, lasten oikeuksia ja lastensuojelulakia niin saattaa kouluillekin aueta millä perusteilla lapsen voi viedä väkisin pois vanhemmiltaan ja millä ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on se, että yhteiskunta on ottanut hoitaakseen tehtäviä, joiden hoitaminen ei siltä voi onnistua, kuten kasvatustehtävän. Yhteiskunta ei kykene kasvattamaan lapsia, vaikka uhraisi siihen koko Suomen valtion vuosibudjetin. Vastuu on viime kädessä vanhemmilla.
No mutta nyt korona-aikaanhan yhteiskunta on pistänyt nuo tukitoimet pitkälti kiinni ja vastuu todellakin on enemmän vanhemmilla -> tulos nähdään tässä. Valitettavasti vain valtiona (me kaikki siis) maksamme tuon lopputuloksen ja lasku on todella iso.
Miten niin kiinni? HammasTarkastukset tehdään normaalisti ja kaikki tukitoimet joita koulu tarjoaa toimii normaalisti. Ainoa mitä koulu ei tee niin käy herättämässä lapsen ja istuttaa koneen ääreen. Miten se lapsi on aikaisemmin päässyt kouluun kun vanhemmat eivät ole olleet herättämässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on se, että yhteiskunta on ottanut hoitaakseen tehtäviä, joiden hoitaminen ei siltä voi onnistua, kuten kasvatustehtävän. Yhteiskunta ei kykene kasvattamaan lapsia, vaikka uhraisi siihen koko Suomen valtion vuosibudjetin. Vastuu on viime kädessä vanhemmilla.
Minä olen ihan eri mieltä. Vanhemmille on laitettu kaikki vastuu, myös ensisijainen vastuu oppimisesta. Vaikka se todellisuudessa kuuluu kouluille. Kouluissa on isot luokkakoot, ja erityislapset integroitu tavallisiin luokkiin ilman avustajia. Se on katastrofi! Pieniä kouluja ei enää meinaa olla, ja isoissa kouluissa kukaan ei ehdi hoitaa kunnolla yhtään mitään.
Vanhemmille on kasattu vastuu olla paikalla myös keskellä päivää hammastarkastuksissa, koululääkärin luona, vasuissa, vanhempainvarteissa ym. Yhteiskunta painostaa olemaan koko ajan läsnä, koko ajan tekemään jotakin. Lapsen tulee kehittyä varhain, ja neuvolassa ei keskitytä vanhempiin tarpeeksi, vaan pääosassa on vauva ja lapsi. Ja huolestuminen tapahtuu helposti ja nopeasti. Ennen lapsi kasvoi omalla käyrällään, ja ehkä diagnosointi olisi voinut olla nopeaa. Nyt käyrät ovat tarkkoja malleja miten pitää kasvaa, ja jos käyrästä poikkeaa edes vähän, tulee huolestuminen. Mutta huomaa: se ei johda kunnon avun saantiin mitenkään. Vanhemmalle jää vastuu saada lapselle apua.
Tämäpä juuri! Silloin, kun olin itse peruskoulussa, hammastarkastukset hoidettiin niin, että koko luokka laitettiin tiettynä päivänä taksiin ja sitten mentiin hammaslääkäriin. Muutamassa tunnissa koko luokan hampaat oli tsekattu ja tarvittaessa ohjattu eteenpäin. Nykyään on aivan naurettavaa, että vanhemmalle lähetetään ensin muistutuskirjeitä ajanvaraamiseksi. Ajan saa jonnekin monen kuukauden päähän keskelle päivää. Vanhempi ottaa töistä vapaata ja on puoli päivää poissa. Jossain vaiheessa pitäisi toki tehdä työpaikalle takaisin nuo puuttuvat tunnit. Puhumattakaan, että niitä keskellä päivää tapahtuvia käyntejä saattaa olla milloin missäkin, esim puheterapeutin ja psykologin arviot. Sitten jos pitää jatkotutkimuksia saada niin vanhempi joutuu itse selvittämään mikä kuuluu neuvolapsykologille, mikä terveysasemapsykologille... Mitän tukea ei saa mistään ilman älytöntä selvittelytyötä ja soitteulurumbaa. Vanhemmille ei tarjota mitään tukea eikä edes kysytä jaksamisesta.
🤦 Koulunko pitäisi hoitaa lapsesi hampaiden oikomisajan varauksen? Curling vanhemmuuden vastakohta bongattu.
Niinkö minä kirjoitin? Kritisoin sitä, että nykyään vaaditaan vanhempien osallistumista aivan kaikkeen ja koko ajan, vaikka tehostamalla voitaisiin asiat hoitaa paljon sujuvammin. Psykologin tutkimuksia voitaisiin aivan hyvin tehdä päiväkoti/koulupäivän aikana ja hammastarkastukset voitaisiin hoitaa joukkotarkastuksina. Ei ole mitään mieltä, että jokainen vanhempi on vuorollaan puolipäivää pois töistä noita asioita hoitaakseen. Ei minun lapsuudessani ja nuoruudessani vanhemmilta vaadittu läheskään samanlaista osallistumista vaan osa asioista hoitui koulupäivän aikanakin. Minun nuoruudessani vanhemmat pystyivät helpommin käymään töissä.
Yleiset hammastarkastukset tehdään jo nyt koulussa. Vanhempien tarvitsee täyttää vain yksi lappu ja suurin osa ei edes jaksa tehdä sitä. Psykologin assburger tutkimuksia ei tehdä koulussa koulussa koska ne vaativat lausunnon. Koulu-psykologin tehtävät on tehdä psykologia arviointeja ja auttaa opiskeluvaikeuksissa. Vaikeat tapaukset kuuluvat isomman tuen piiriin.
Ei hammastarkastuksia koulussa tehdä ainakaan täällä. Todellakin pitää itse varata/viedä/osallistua ja jos ei sitä tee niin lastensuojeluilmoitus tulee automaattisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on se, että yhteiskunta on ottanut hoitaakseen tehtäviä, joiden hoitaminen ei siltä voi onnistua, kuten kasvatustehtävän. Yhteiskunta ei kykene kasvattamaan lapsia, vaikka uhraisi siihen koko Suomen valtion vuosibudjetin. Vastuu on viime kädessä vanhemmilla.
Minä olen ihan eri mieltä. Vanhemmille on laitettu kaikki vastuu, myös ensisijainen vastuu oppimisesta. Vaikka se todellisuudessa kuuluu kouluille. Kouluissa on isot luokkakoot, ja erityislapset integroitu tavallisiin luokkiin ilman avustajia. Se on katastrofi! Pieniä kouluja ei enää meinaa olla, ja isoissa kouluissa kukaan ei ehdi hoitaa kunnolla yhtään mitään.
Vanhemmille on kasattu vastuu olla paikalla myös keskellä päivää hammastarkastuksissa, koululääkärin luona, vasuissa, vanhempainvarteissa ym. Yhteiskunta painostaa olemaan koko ajan läsnä, koko ajan tekemään jotakin. Lapsen tulee kehittyä varhain, ja neuvolassa ei keskitytä vanhempiin tarpeeksi, vaan pääosassa on vauva ja lapsi. Ja huolestuminen tapahtuu helposti ja nopeasti. Ennen lapsi kasvoi omalla käyrällään, ja ehkä diagnosointi olisi voinut olla nopeaa. Nyt käyrät ovat tarkkoja malleja miten pitää kasvaa, ja jos käyrästä poikkeaa edes vähän, tulee huolestuminen. Mutta huomaa: se ei johda kunnon avun saantiin mitenkään. Vanhemmalle jää vastuu saada lapselle apua.
Tämäpä juuri! Silloin, kun olin itse peruskoulussa, hammastarkastukset hoidettiin niin, että koko luokka laitettiin tiettynä päivänä taksiin ja sitten mentiin hammaslääkäriin. Muutamassa tunnissa koko luokan hampaat oli tsekattu ja tarvittaessa ohjattu eteenpäin. Nykyään on aivan naurettavaa, että vanhemmalle lähetetään ensin muistutuskirjeitä ajanvaraamiseksi. Ajan saa jonnekin monen kuukauden päähän keskelle päivää. Vanhempi ottaa töistä vapaata ja on puoli päivää poissa. Jossain vaiheessa pitäisi toki tehdä työpaikalle takaisin nuo puuttuvat tunnit. Puhumattakaan, että niitä keskellä päivää tapahtuvia käyntejä saattaa olla milloin missäkin, esim puheterapeutin ja psykologin arviot. Sitten jos pitää jatkotutkimuksia saada niin vanhempi joutuu itse selvittämään mikä kuuluu neuvolapsykologille, mikä terveysasemapsykologille... Mitän tukea ei saa mistään ilman älytöntä selvittelytyötä ja soitteulurumbaa. Vanhemmille ei tarjota mitään tukea eikä edes kysytä jaksamisesta.
🤦 Koulunko pitäisi hoitaa lapsesi hampaiden oikomisajan varauksen? Curling vanhemmuuden vastakohta bongattu.
Niinkö minä kirjoitin? Kritisoin sitä, että nykyään vaaditaan vanhempien osallistumista aivan kaikkeen ja koko ajan, vaikka tehostamalla voitaisiin asiat hoitaa paljon sujuvammin. Psykologin tutkimuksia voitaisiin aivan hyvin tehdä päiväkoti/koulupäivän aikana ja hammastarkastukset voitaisiin hoitaa joukkotarkastuksina. Ei ole mitään mieltä, että jokainen vanhempi on vuorollaan puolipäivää pois töistä noita asioita hoitaakseen. Ei minun lapsuudessani ja nuoruudessani vanhemmilta vaadittu läheskään samanlaista osallistumista vaan osa asioista hoitui koulupäivän aikanakin. Minun nuoruudessani vanhemmat pystyivät helpommin käymään töissä.
Yleiset hammastarkastukset tehdään jo nyt koulussa. Vanhempien tarvitsee täyttää vain yksi lappu ja suurin osa ei edes jaksa tehdä sitä. Psykologin assburger tutkimuksia ei tehdä koulussa koulussa koska ne vaativat lausunnon. Koulu-psykologin tehtävät on tehdä psykologia arviointeja ja auttaa opiskeluvaikeuksissa. Vaikeat tapaukset kuuluvat isomman tuen piiriin.
Missä päin maata koulu hoitaa hammastarkastuksia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on se, että yhteiskunta on ottanut hoitaakseen tehtäviä, joiden hoitaminen ei siltä voi onnistua, kuten kasvatustehtävän. Yhteiskunta ei kykene kasvattamaan lapsia, vaikka uhraisi siihen koko Suomen valtion vuosibudjetin. Vastuu on viime kädessä vanhemmilla.
Minä olen ihan eri mieltä. Vanhemmille on laitettu kaikki vastuu, myös ensisijainen vastuu oppimisesta. Vaikka se todellisuudessa kuuluu kouluille. Kouluissa on isot luokkakoot, ja erityislapset integroitu tavallisiin luokkiin ilman avustajia. Se on katastrofi! Pieniä kouluja ei enää meinaa olla, ja isoissa kouluissa kukaan ei ehdi hoitaa kunnolla yhtään mitään.
Vanhemmille on kasattu vastuu olla paikalla myös keskellä päivää hammastarkastuksissa, koululääkärin luona, vasuissa, vanhempainvarteissa ym. Yhteiskunta painostaa olemaan koko ajan läsnä, koko ajan tekemään jotakin. Lapsen tulee kehittyä varhain, ja neuvolassa ei keskitytä vanhempiin tarpeeksi, vaan pääosassa on vauva ja lapsi. Ja huolestuminen tapahtuu helposti ja nopeasti. Ennen lapsi kasvoi omalla käyrällään, ja ehkä diagnosointi olisi voinut olla nopeaa. Nyt käyrät ovat tarkkoja malleja miten pitää kasvaa, ja jos käyrästä poikkeaa edes vähän, tulee huolestuminen. Mutta huomaa: se ei johda kunnon avun saantiin mitenkään. Vanhemmalle jää vastuu saada lapselle apua.
Tämäpä juuri! Silloin, kun olin itse peruskoulussa, hammastarkastukset hoidettiin niin, että koko luokka laitettiin tiettynä päivänä taksiin ja sitten mentiin hammaslääkäriin. Muutamassa tunnissa koko luokan hampaat oli tsekattu ja tarvittaessa ohjattu eteenpäin. Nykyään on aivan naurettavaa, että vanhemmalle lähetetään ensin muistutuskirjeitä ajanvaraamiseksi. Ajan saa jonnekin monen kuukauden päähän keskelle päivää. Vanhempi ottaa töistä vapaata ja on puoli päivää poissa. Jossain vaiheessa pitäisi toki tehdä työpaikalle takaisin nuo puuttuvat tunnit. Puhumattakaan, että niitä keskellä päivää tapahtuvia käyntejä saattaa olla milloin missäkin, esim puheterapeutin ja psykologin arviot. Sitten jos pitää jatkotutkimuksia saada niin vanhempi joutuu itse selvittämään mikä kuuluu neuvolapsykologille, mikä terveysasemapsykologille... Mitän tukea ei saa mistään ilman älytöntä selvittelytyötä ja soitteulurumbaa. Vanhemmille ei tarjota mitään tukea eikä edes kysytä jaksamisesta.
🤦 Koulunko pitäisi hoitaa lapsesi hampaiden oikomisajan varauksen? Curling vanhemmuuden vastakohta bongattu.
Niinkö minä kirjoitin? Kritisoin sitä, että nykyään vaaditaan vanhempien osallistumista aivan kaikkeen ja koko ajan, vaikka tehostamalla voitaisiin asiat hoitaa paljon sujuvammin. Psykologin tutkimuksia voitaisiin aivan hyvin tehdä päiväkoti/koulupäivän aikana ja hammastarkastukset voitaisiin hoitaa joukkotarkastuksina. Ei ole mitään mieltä, että jokainen vanhempi on vuorollaan puolipäivää pois töistä noita asioita hoitaakseen. Ei minun lapsuudessani ja nuoruudessani vanhemmilta vaadittu läheskään samanlaista osallistumista vaan osa asioista hoitui koulupäivän aikanakin. Minun nuoruudessani vanhemmat pystyivät helpommin käymään töissä.
Yleiset hammastarkastukset tehdään jo nyt koulussa. Vanhempien tarvitsee täyttää vain yksi lappu ja suurin osa ei edes jaksa tehdä sitä. Psykologin assburger tutkimuksia ei tehdä koulussa koulussa koska ne vaativat lausunnon. Koulu-psykologin tehtävät on tehdä psykologia arviointeja ja auttaa opiskeluvaikeuksissa. Vaikeat tapaukset kuuluvat isomman tuen piiriin.
Hyvä, että teillä hammastarkastukset hoituvat noin. Meillä pitää itse varata aika ja kuskata lapsi hammaslääkäriin milloin mihinkin päin kaupunkia. Psykologin tutkimuksia ja arviointeja voitaisiin aivan hyvin tehdä koulun tiloissa koulupäivän aikana. Ei se psykologin toimisto terveysaseman yhteydessä ole niin erikoinen etteikö koulusta löytyisi sopivaa tilaa. Mutta toki on helpompaa hyppyyttää työssäkäyviä vanhempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on se, että yhteiskunta on ottanut hoitaakseen tehtäviä, joiden hoitaminen ei siltä voi onnistua, kuten kasvatustehtävän. Yhteiskunta ei kykene kasvattamaan lapsia, vaikka uhraisi siihen koko Suomen valtion vuosibudjetin. Vastuu on viime kädessä vanhemmilla.
Minä olen ihan eri mieltä. Vanhemmille on laitettu kaikki vastuu, myös ensisijainen vastuu oppimisesta. Vaikka se todellisuudessa kuuluu kouluille. Kouluissa on isot luokkakoot, ja erityislapset integroitu tavallisiin luokkiin ilman avustajia. Se on katastrofi! Pieniä kouluja ei enää meinaa olla, ja isoissa kouluissa kukaan ei ehdi hoitaa kunnolla yhtään mitään.
Vanhemmille on kasattu vastuu olla paikalla myös keskellä päivää hammastarkastuksissa, koululääkärin luona, vasuissa, vanhempainvarteissa ym. Yhteiskunta painostaa olemaan koko ajan läsnä, koko ajan tekemään jotakin. Lapsen tulee kehittyä varhain, ja neuvolassa ei keskitytä vanhempiin tarpeeksi, vaan pääosassa on vauva ja lapsi. Ja huolestuminen tapahtuu helposti ja nopeasti. Ennen lapsi kasvoi omalla käyrällään, ja ehkä diagnosointi olisi voinut olla nopeaa. Nyt käyrät ovat tarkkoja malleja miten pitää kasvaa, ja jos käyrästä poikkeaa edes vähän, tulee huolestuminen. Mutta huomaa: se ei johda kunnon avun saantiin mitenkään. Vanhemmalle jää vastuu saada lapselle apua.
Tämäpä juuri! Silloin, kun olin itse peruskoulussa, hammastarkastukset hoidettiin niin, että koko luokka laitettiin tiettynä päivänä taksiin ja sitten mentiin hammaslääkäriin. Muutamassa tunnissa koko luokan hampaat oli tsekattu ja tarvittaessa ohjattu eteenpäin. Nykyään on aivan naurettavaa, että vanhemmalle lähetetään ensin muistutuskirjeitä ajanvaraamiseksi. Ajan saa jonnekin monen kuukauden päähän keskelle päivää. Vanhempi ottaa töistä vapaata ja on puoli päivää poissa. Jossain vaiheessa pitäisi toki tehdä työpaikalle takaisin nuo puuttuvat tunnit. Puhumattakaan, että niitä keskellä päivää tapahtuvia käyntejä saattaa olla milloin missäkin, esim puheterapeutin ja psykologin arviot. Sitten jos pitää jatkotutkimuksia saada niin vanhempi joutuu itse selvittämään mikä kuuluu neuvolapsykologille, mikä terveysasemapsykologille... Mitän tukea ei saa mistään ilman älytöntä selvittelytyötä ja soitteulurumbaa. Vanhemmille ei tarjota mitään tukea eikä edes kysytä jaksamisesta.
🤦 Koulunko pitäisi hoitaa lapsesi hampaiden oikomisajan varauksen? Curling vanhemmuuden vastakohta bongattu.
Niinkö minä kirjoitin? Kritisoin sitä, että nykyään vaaditaan vanhempien osallistumista aivan kaikkeen ja koko ajan, vaikka tehostamalla voitaisiin asiat hoitaa paljon sujuvammin. Psykologin tutkimuksia voitaisiin aivan hyvin tehdä päiväkoti/koulupäivän aikana ja hammastarkastukset voitaisiin hoitaa joukkotarkastuksina. Ei ole mitään mieltä, että jokainen vanhempi on vuorollaan puolipäivää pois töistä noita asioita hoitaakseen. Ei minun lapsuudessani ja nuoruudessani vanhemmilta vaadittu läheskään samanlaista osallistumista vaan osa asioista hoitui koulupäivän aikanakin. Minun nuoruudessani vanhemmat pystyivät helpommin käymään töissä.
Yleiset hammastarkastukset tehdään jo nyt koulussa. Vanhempien tarvitsee täyttää vain yksi lappu ja suurin osa ei edes jaksa tehdä sitä. Psykologin assburger tutkimuksia ei tehdä koulussa koulussa koska ne vaativat lausunnon. Koulu-psykologin tehtävät on tehdä psykologia arviointeja ja auttaa opiskeluvaikeuksissa. Vaikeat tapaukset kuuluvat isomman tuen piiriin.
Ei hammastarkastuksia koulussa tehdä ainakaan täällä. Todellakin pitää itse varata/viedä/osallistua ja jos ei sitä tee niin lastensuojeluilmoitus tulee automaattisesti.
En jaksa uskoa tuota. Aina on tullut kutsu hammastarkastukseen.
En usko, että nämä "huolilapset" olisivat ilman koronaakaan niitä, jotka pelastavat Suomen talouden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt kannattaisi toimittajan yms. selvittää, koskeeko tämä ainoastaan Suomea vai onko ongelma maailmanlaajuinen. Muissa maissa tiukemmat rajoitteet, jopa ulkonaliikkumiskieltoja. Jos koskee vain Suomea, en välttämättä usko tähän propagandaan.
Jaa että pidät propagandana näiden henkilöiden lausuntoja - siis oikeasti!
Vantaan kaupunginjohtajan, Jyväskylän Perheiden ennaltaehkäisevien palveluiden palvelujohtajan, Tampereen sosiaali- ja terveyspalvelujen johtajan ja Turun Perhe- ja sosiaalipalveluiden palvelualuejohtajan esille tuomia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sosiaalitoimella ole mitään välineitä tai resursseja ottaa hoitaakseen lapsia jotka vaan lintsaa. Eri asia jos ovat oikeasti kadonneita, öitä luvatta pois jne.
Äänestäkää kuntavaaleissa resurrsien lisäystä niin saadaan vaikka jokaiselle koululaiselle oma kädestäpitäjä käymään ja soittelemaan päivittäin, läksyavuksi ja saattamaan harrastuksiin, kertomaan vanhemmille miten toimia aamuisin, päivisin ja iltaisin kaikissa eri kasvunvaiheissa.
Muuten tilanne jatkuu ja sitten vaan kilpaa voivotellaan.
Ja tämä maksaa, sekä raha on jostain muusta pois.
Ei Suomella ole varaa menettää yhtään nuorta. Nuoret ikäluokat ovat liian pieniä muutenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on se, että yhteiskunta on ottanut hoitaakseen tehtäviä, joiden hoitaminen ei siltä voi onnistua, kuten kasvatustehtävän. Yhteiskunta ei kykene kasvattamaan lapsia, vaikka uhraisi siihen koko Suomen valtion vuosibudjetin. Vastuu on viime kädessä vanhemmilla.
Minä olen ihan eri mieltä. Vanhemmille on laitettu kaikki vastuu, myös ensisijainen vastuu oppimisesta. Vaikka se todellisuudessa kuuluu kouluille. Kouluissa on isot luokkakoot, ja erityislapset integroitu tavallisiin luokkiin ilman avustajia. Se on katastrofi! Pieniä kouluja ei enää meinaa olla, ja isoissa kouluissa kukaan ei ehdi hoitaa kunnolla yhtään mitään.
Vanhemmille on kasattu vastuu olla paikalla myös keskellä päivää hammastarkastuksissa, koululääkärin luona, vasuissa, vanhempainvarteissa ym. Yhteiskunta painostaa olemaan koko ajan läsnä, koko ajan tekemään jotakin. Lapsen tulee kehittyä varhain, ja neuvolassa ei keskitytä vanhempiin tarpeeksi, vaan pääosassa on vauva ja lapsi. Ja huolestuminen tapahtuu helposti ja nopeasti. Ennen lapsi kasvoi omalla käyrällään, ja ehkä diagnosointi olisi voinut olla nopeaa. Nyt käyrät ovat tarkkoja malleja miten pitää kasvaa, ja jos käyrästä poikkeaa edes vähän, tulee huolestuminen. Mutta huomaa: se ei johda kunnon avun saantiin mitenkään. Vanhemmalle jää vastuu saada lapselle apua.
Tämäpä juuri! Silloin, kun olin itse peruskoulussa, hammastarkastukset hoidettiin niin, että koko luokka laitettiin tiettynä päivänä taksiin ja sitten mentiin hammaslääkäriin. Muutamassa tunnissa koko luokan hampaat oli tsekattu ja tarvittaessa ohjattu eteenpäin. Nykyään on aivan naurettavaa, että vanhemmalle lähetetään ensin muistutuskirjeitä ajanvaraamiseksi. Ajan saa jonnekin monen kuukauden päähän keskelle päivää. Vanhempi ottaa töistä vapaata ja on puoli päivää poissa. Jossain vaiheessa pitäisi toki tehdä työpaikalle takaisin nuo puuttuvat tunnit. Puhumattakaan, että niitä keskellä päivää tapahtuvia käyntejä saattaa olla milloin missäkin, esim puheterapeutin ja psykologin arviot. Sitten jos pitää jatkotutkimuksia saada niin vanhempi joutuu itse selvittämään mikä kuuluu neuvolapsykologille, mikä terveysasemapsykologille... Mitän tukea ei saa mistään ilman älytöntä selvittelytyötä ja soitteulurumbaa. Vanhemmille ei tarjota mitään tukea eikä edes kysytä jaksamisesta.
🤦 Koulunko pitäisi hoitaa lapsesi hampaiden oikomisajan varauksen? Curling vanhemmuuden vastakohta bongattu.
Niinkö minä kirjoitin? Kritisoin sitä, että nykyään vaaditaan vanhempien osallistumista aivan kaikkeen ja koko ajan, vaikka tehostamalla voitaisiin asiat hoitaa paljon sujuvammin. Psykologin tutkimuksia voitaisiin aivan hyvin tehdä päiväkoti/koulupäivän aikana ja hammastarkastukset voitaisiin hoitaa joukkotarkastuksina. Ei ole mitään mieltä, että jokainen vanhempi on vuorollaan puolipäivää pois töistä noita asioita hoitaakseen. Ei minun lapsuudessani ja nuoruudessani vanhemmilta vaadittu läheskään samanlaista osallistumista vaan osa asioista hoitui koulupäivän aikanakin. Minun nuoruudessani vanhemmat pystyivät helpommin käymään töissä.
Yleiset hammastarkastukset tehdään jo nyt koulussa. Vanhempien tarvitsee täyttää vain yksi lappu ja suurin osa ei edes jaksa tehdä sitä. Psykologin assburger tutkimuksia ei tehdä koulussa koulussa koska ne vaativat lausunnon. Koulu-psykologin tehtävät on tehdä psykologia arviointeja ja auttaa opiskeluvaikeuksissa. Vaikeat tapaukset kuuluvat isomman tuen piiriin.
Hyvä, että teillä hammastarkastukset hoituvat noin. Meillä pitää itse varata aika ja kuskata lapsi hammaslääkäriin milloin mihinkin päin kaupunkia. Psykologin tutkimuksia ja arviointeja voitaisiin aivan hyvin tehdä koulun tiloissa koulupäivän aikana. Ei se psykologin toimisto terveysaseman yhteydessä ole niin erikoinen etteikö koulusta löytyisi sopivaa tilaa. Mutta toki on helpompaa hyppyyttää työssäkäyviä vanhempia.
Eli sulla erikoisalapsi joka vaatii laajempia tutkimuksia? Koulupsykologille on aina kouluissa järjestetty oma hiljainen huone. Erikoiskasveja vanhemmat joutuvat aina itse järjestetään kuljetuksia koska normaalit palvelut eivät riitä.
Vierailija kirjoitti:
En usko, että nämä "huolilapset" olisivat ilman koronaakaan niitä, jotka pelastavat Suomen talouden.
Kuinka yksinkertainen ihmisen pitää olla ettei tajua, että näitä huolilapsia on nyt paljon enemmän kuin ennen koronaa? Lisäämällä näiden lasten määrää ei ainakaan pelasteta taloutta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on se, että yhteiskunta on ottanut hoitaakseen tehtäviä, joiden hoitaminen ei siltä voi onnistua, kuten kasvatustehtävän. Yhteiskunta ei kykene kasvattamaan lapsia, vaikka uhraisi siihen koko Suomen valtion vuosibudjetin. Vastuu on viime kädessä vanhemmilla.
Minä olen ihan eri mieltä. Vanhemmille on laitettu kaikki vastuu, myös ensisijainen vastuu oppimisesta. Vaikka se todellisuudessa kuuluu kouluille. Kouluissa on isot luokkakoot, ja erityislapset integroitu tavallisiin luokkiin ilman avustajia. Se on katastrofi! Pieniä kouluja ei enää meinaa olla, ja isoissa kouluissa kukaan ei ehdi hoitaa kunnolla yhtään mitään.
Vanhemmille on kasattu vastuu olla paikalla myös keskellä päivää hammastarkastuksissa, koululääkärin luona, vasuissa, vanhempainvarteissa ym. Yhteiskunta painostaa olemaan koko ajan läsnä, koko ajan tekemään jotakin. Lapsen tulee kehittyä varhain, ja neuvolassa ei keskitytä vanhempiin tarpeeksi, vaan pääosassa on vauva ja lapsi. Ja huolestuminen tapahtuu helposti ja nopeasti. Ennen lapsi kasvoi omalla käyrällään, ja ehkä diagnosointi olisi voinut olla nopeaa. Nyt käyrät ovat tarkkoja malleja miten pitää kasvaa, ja jos käyrästä poikkeaa edes vähän, tulee huolestuminen. Mutta huomaa: se ei johda kunnon avun saantiin mitenkään. Vanhemmalle jää vastuu saada lapselle apua.
Tämäpä juuri! Silloin, kun olin itse peruskoulussa, hammastarkastukset hoidettiin niin, että koko luokka laitettiin tiettynä päivänä taksiin ja sitten mentiin hammaslääkäriin. Muutamassa tunnissa koko luokan hampaat oli tsekattu ja tarvittaessa ohjattu eteenpäin. Nykyään on aivan naurettavaa, että vanhemmalle lähetetään ensin muistutuskirjeitä ajanvaraamiseksi. Ajan saa jonnekin monen kuukauden päähän keskelle päivää. Vanhempi ottaa töistä vapaata ja on puoli päivää poissa. Jossain vaiheessa pitäisi toki tehdä työpaikalle takaisin nuo puuttuvat tunnit. Puhumattakaan, että niitä keskellä päivää tapahtuvia käyntejä saattaa olla milloin missäkin, esim puheterapeutin ja psykologin arviot. Sitten jos pitää jatkotutkimuksia saada niin vanhempi joutuu itse selvittämään mikä kuuluu neuvolapsykologille, mikä terveysasemapsykologille... Mitän tukea ei saa mistään ilman älytöntä selvittelytyötä ja soitteulurumbaa. Vanhemmille ei tarjota mitään tukea eikä edes kysytä jaksamisesta.
🤦 Koulunko pitäisi hoitaa lapsesi hampaiden oikomisajan varauksen? Curling vanhemmuuden vastakohta bongattu.
Niinkö minä kirjoitin? Kritisoin sitä, että nykyään vaaditaan vanhempien osallistumista aivan kaikkeen ja koko ajan, vaikka tehostamalla voitaisiin asiat hoitaa paljon sujuvammin. Psykologin tutkimuksia voitaisiin aivan hyvin tehdä päiväkoti/koulupäivän aikana ja hammastarkastukset voitaisiin hoitaa joukkotarkastuksina. Ei ole mitään mieltä, että jokainen vanhempi on vuorollaan puolipäivää pois töistä noita asioita hoitaakseen. Ei minun lapsuudessani ja nuoruudessani vanhemmilta vaadittu läheskään samanlaista osallistumista vaan osa asioista hoitui koulupäivän aikanakin. Minun nuoruudessani vanhemmat pystyivät helpommin käymään töissä.
Yleiset hammastarkastukset tehdään jo nyt koulussa. Vanhempien tarvitsee täyttää vain yksi lappu ja suurin osa ei edes jaksa tehdä sitä. Psykologin assburger tutkimuksia ei tehdä koulussa koulussa koska ne vaativat lausunnon. Koulu-psykologin tehtävät on tehdä psykologia arviointeja ja auttaa opiskeluvaikeuksissa. Vaikeat tapaukset kuuluvat isomman tuen piiriin.
Ei hammastarkastuksia koulussa tehdä ainakaan täällä. Todellakin pitää itse varata/viedä/osallistua ja jos ei sitä tee niin lastensuojeluilmoitus tulee automaattisesti.
En jaksa uskoa tuota. Aina on tullut kutsu hammastarkastukseen.
Jep.
Helsingin peruskoulujen oppilaat kutsutaan kotikunnasta riippumatta suun ja hampaiden tarkastukseen yksilöllisen tutkimusvälin mukaan joko suuhygienistille tai hammaslääkärille. Tarvittaessa suuhygienisti ohjaa lapsen jatkohoitoon hammaslääkärille.
Kaikki 1. ja 5. luokan oppilaat kutsutaan tarkastukseen suuhygienistille ja kaikki 3. ja 8. luokan oppilaat hammaslääkärille.
Jos oppilaalle tulee hammassärkyä, hammastapaturma tai muuta kiireellistä hoidon tarvetta, huoltaja voi varata hänelle ajan ajanvarauksen kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kannattaisi toimittajan yms. selvittää, koskeeko tämä ainoastaan Suomea vai onko ongelma maailmanlaajuinen. Muissa maissa tiukemmat rajoitteet, jopa ulkonaliikkumiskieltoja. Jos koskee vain Suomea, en välttämättä usko tähän propagandaan.
Jaa että pidät propagandana näiden henkilöiden lausuntoja - siis oikeasti!
Vantaan kaupunginjohtajan, Jyväskylän Perheiden ennaltaehkäisevien palveluiden palvelujohtajan, Tampereen sosiaali- ja terveyspalvelujen johtajan ja Turun Perhe- ja sosiaalipalveluiden palvelualuejohtajan esille tuomia asioita.
No onko muualla maailmassa vastaavia ongelmia, esimerkiksi maissa joissa on ulkonaliikkumiskielto? Miksei ei, miksi vain meillä vaikka rajoituksemme ovat erittäin lieviä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, että nämä "huolilapset" olisivat ilman koronaakaan niitä, jotka pelastavat Suomen talouden.
Kuinka yksinkertainen ihmisen pitää olla ettei tajua, että näitä huolilapsia on nyt paljon enemmän kuin ennen koronaa? Lisäämällä näiden lasten määrää ei ainakaan pelasteta taloutta!
Ennen vanhemmat työnsivät lapset koulun hoidettavaksi. Nyt kun koulu ei pidä kuria niin syntyy lisää huolilapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on se, että yhteiskunta on ottanut hoitaakseen tehtäviä, joiden hoitaminen ei siltä voi onnistua, kuten kasvatustehtävän. Yhteiskunta ei kykene kasvattamaan lapsia, vaikka uhraisi siihen koko Suomen valtion vuosibudjetin. Vastuu on viime kädessä vanhemmilla.
Minä olen ihan eri mieltä. Vanhemmille on laitettu kaikki vastuu, myös ensisijainen vastuu oppimisesta. Vaikka se todellisuudessa kuuluu kouluille. Kouluissa on isot luokkakoot, ja erityislapset integroitu tavallisiin luokkiin ilman avustajia. Se on katastrofi! Pieniä kouluja ei enää meinaa olla, ja isoissa kouluissa kukaan ei ehdi hoitaa kunnolla yhtään mitään.
Vanhemmille on kasattu vastuu olla paikalla myös keskellä päivää hammastarkastuksissa, koululääkärin luona, vasuissa, vanhempainvarteissa ym. Yhteiskunta painostaa olemaan koko ajan läsnä, koko ajan tekemään jotakin. Lapsen tulee kehittyä varhain, ja neuvolassa ei keskitytä vanhempiin tarpeeksi, vaan pääosassa on vauva ja lapsi. Ja huolestuminen tapahtuu helposti ja nopeasti. Ennen lapsi kasvoi omalla käyrällään, ja ehkä diagnosointi olisi voinut olla nopeaa. Nyt käyrät ovat tarkkoja malleja miten pitää kasvaa, ja jos käyrästä poikkeaa edes vähän, tulee huolestuminen. Mutta huomaa: se ei johda kunnon avun saantiin mitenkään. Vanhemmalle jää vastuu saada lapselle apua.
Tämäpä juuri! Silloin, kun olin itse peruskoulussa, hammastarkastukset hoidettiin niin, että koko luokka laitettiin tiettynä päivänä taksiin ja sitten mentiin hammaslääkäriin. Muutamassa tunnissa koko luokan hampaat oli tsekattu ja tarvittaessa ohjattu eteenpäin. Nykyään on aivan naurettavaa, että vanhemmalle lähetetään ensin muistutuskirjeitä ajanvaraamiseksi. Ajan saa jonnekin monen kuukauden päähän keskelle päivää. Vanhempi ottaa töistä vapaata ja on puoli päivää poissa. Jossain vaiheessa pitäisi toki tehdä työpaikalle takaisin nuo puuttuvat tunnit. Puhumattakaan, että niitä keskellä päivää tapahtuvia käyntejä saattaa olla milloin missäkin, esim puheterapeutin ja psykologin arviot. Sitten jos pitää jatkotutkimuksia saada niin vanhempi joutuu itse selvittämään mikä kuuluu neuvolapsykologille, mikä terveysasemapsykologille... Mitän tukea ei saa mistään ilman älytöntä selvittelytyötä ja soitteulurumbaa. Vanhemmille ei tarjota mitään tukea eikä edes kysytä jaksamisesta.
🤦 Koulunko pitäisi hoitaa lapsesi hampaiden oikomisajan varauksen? Curling vanhemmuuden vastakohta bongattu.
Niinkö minä kirjoitin? Kritisoin sitä, että nykyään vaaditaan vanhempien osallistumista aivan kaikkeen ja koko ajan, vaikka tehostamalla voitaisiin asiat hoitaa paljon sujuvammin. Psykologin tutkimuksia voitaisiin aivan hyvin tehdä päiväkoti/koulupäivän aikana ja hammastarkastukset voitaisiin hoitaa joukkotarkastuksina. Ei ole mitään mieltä, että jokainen vanhempi on vuorollaan puolipäivää pois töistä noita asioita hoitaakseen. Ei minun lapsuudessani ja nuoruudessani vanhemmilta vaadittu läheskään samanlaista osallistumista vaan osa asioista hoitui koulupäivän aikanakin. Minun nuoruudessani vanhemmat pystyivät helpommin käymään töissä.
Yleiset hammastarkastukset tehdään jo nyt koulussa. Vanhempien tarvitsee täyttää vain yksi lappu ja suurin osa ei edes jaksa tehdä sitä. Psykologin assburger tutkimuksia ei tehdä koulussa koulussa koska ne vaativat lausunnon. Koulu-psykologin tehtävät on tehdä psykologia arviointeja ja auttaa opiskeluvaikeuksissa. Vaikeat tapaukset kuuluvat isomman tuen piiriin.
Ei hammastarkastuksia koulussa tehdä ainakaan täällä. Todellakin pitää itse varata/viedä/osallistua ja jos ei sitä tee niin lastensuojeluilmoitus tulee automaattisesti.
En jaksa uskoa tuota. Aina on tullut kutsu hammastarkastukseen.
Älä usko. Vantaalla on ainakin näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sosiaalitoimella ole mitään välineitä tai resursseja ottaa hoitaakseen lapsia jotka vaan lintsaa. Eri asia jos ovat oikeasti kadonneita, öitä luvatta pois jne.
Äänestäkää kuntavaaleissa resurrsien lisäystä niin saadaan vaikka jokaiselle koululaiselle oma kädestäpitäjä käymään ja soittelemaan päivittäin, läksyavuksi ja saattamaan harrastuksiin, kertomaan vanhemmille miten toimia aamuisin, päivisin ja iltaisin kaikissa eri kasvunvaiheissa.
Muuten tilanne jatkuu ja sitten vaan kilpaa voivotellaan.
Ja tämä maksaa, sekä raha on jostain muusta pois.
Ei Suomella ole varaa menettää yhtään nuorta. Nuoret ikäluokat ovat liian pieniä muutenkin.
Nythän näitä menetetään ja rahaa ei ole. Se on arvokysymys halutaanko suojella vanhuksia ja riskiryhmiä näiden nuorten kustannuksella. Ja nyt se on arvotettu näin, niin että on saatu kurjistumisen kierre. Jatkossa ei ole varaa siihen hyvinvointiyhteiskuntaan mihin on aiemmin totuttu. Koronavaikutusten myötä on uusi normi, joka ei ole sellainen että yhteiskunta voisi huolehtia kansalaisistaan.
Lapsen ja nuoren kehityksessä muutama kuukausikin on pitkä aika. Tätä eristäytymistä ja epävarmuutta on jatkunut nyt vuoden.
Varmasti tulee jatkossa näkymään lapsissa ja nuorissa vielä hyvin pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kannattaisi toimittajan yms. selvittää, koskeeko tämä ainoastaan Suomea vai onko ongelma maailmanlaajuinen. Muissa maissa tiukemmat rajoitteet, jopa ulkonaliikkumiskieltoja. Jos koskee vain Suomea, en välttämättä usko tähän propagandaan.
Jaa että pidät propagandana näiden henkilöiden lausuntoja - siis oikeasti!
Vantaan kaupunginjohtajan, Jyväskylän Perheiden ennaltaehkäisevien palveluiden palvelujohtajan, Tampereen sosiaali- ja terveyspalvelujen johtajan ja Turun Perhe- ja sosiaalipalveluiden palvelualuejohtajan esille tuomia asioita.
No onko muualla maailmassa vastaavia ongelmia, esimerkiksi maissa joissa on ulkonaliikkumiskielto? Miksei ei, miksi vain meillä vaikka rajoituksemme ovat erittäin lieviä?
Mistä tiedät että ei ole?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on se, että yhteiskunta on ottanut hoitaakseen tehtäviä, joiden hoitaminen ei siltä voi onnistua, kuten kasvatustehtävän. Yhteiskunta ei kykene kasvattamaan lapsia, vaikka uhraisi siihen koko Suomen valtion vuosibudjetin. Vastuu on viime kädessä vanhemmilla.
Minä olen ihan eri mieltä. Vanhemmille on laitettu kaikki vastuu, myös ensisijainen vastuu oppimisesta. Vaikka se todellisuudessa kuuluu kouluille. Kouluissa on isot luokkakoot, ja erityislapset integroitu tavallisiin luokkiin ilman avustajia. Se on katastrofi! Pieniä kouluja ei enää meinaa olla, ja isoissa kouluissa kukaan ei ehdi hoitaa kunnolla yhtään mitään.
Vanhemmille on kasattu vastuu olla paikalla myös keskellä päivää hammastarkastuksissa, koululääkärin luona, vasuissa, vanhempainvarteissa ym. Yhteiskunta painostaa olemaan koko ajan läsnä, koko ajan tekemään jotakin. Lapsen tulee kehittyä varhain, ja neuvolassa ei keskitytä vanhempiin tarpeeksi, vaan pääosassa on vauva ja lapsi. Ja huolestuminen tapahtuu helposti ja nopeasti. Ennen lapsi kasvoi omalla käyrällään, ja ehkä diagnosointi olisi voinut olla nopeaa. Nyt käyrät ovat tarkkoja malleja miten pitää kasvaa, ja jos käyrästä poikkeaa edes vähän, tulee huolestuminen. Mutta huomaa: se ei johda kunnon avun saantiin mitenkään. Vanhemmalle jää vastuu saada lapselle apua.
Tämäpä juuri! Silloin, kun olin itse peruskoulussa, hammastarkastukset hoidettiin niin, että koko luokka laitettiin tiettynä päivänä taksiin ja sitten mentiin hammaslääkäriin. Muutamassa tunnissa koko luokan hampaat oli tsekattu ja tarvittaessa ohjattu eteenpäin. Nykyään on aivan naurettavaa, että vanhemmalle lähetetään ensin muistutuskirjeitä ajanvaraamiseksi. Ajan saa jonnekin monen kuukauden päähän keskelle päivää. Vanhempi ottaa töistä vapaata ja on puoli päivää poissa. Jossain vaiheessa pitäisi toki tehdä työpaikalle takaisin nuo puuttuvat tunnit. Puhumattakaan, että niitä keskellä päivää tapahtuvia käyntejä saattaa olla milloin missäkin, esim puheterapeutin ja psykologin arviot. Sitten jos pitää jatkotutkimuksia saada niin vanhempi joutuu itse selvittämään mikä kuuluu neuvolapsykologille, mikä terveysasemapsykologille... Mitän tukea ei saa mistään ilman älytöntä selvittelytyötä ja soitteulurumbaa. Vanhemmille ei tarjota mitään tukea eikä edes kysytä jaksamisesta.
🤦 Koulunko pitäisi hoitaa lapsesi hampaiden oikomisajan varauksen? Curling vanhemmuuden vastakohta bongattu.
Niinkö minä kirjoitin? Kritisoin sitä, että nykyään vaaditaan vanhempien osallistumista aivan kaikkeen ja koko ajan, vaikka tehostamalla voitaisiin asiat hoitaa paljon sujuvammin. Psykologin tutkimuksia voitaisiin aivan hyvin tehdä päiväkoti/koulupäivän aikana ja hammastarkastukset voitaisiin hoitaa joukkotarkastuksina. Ei ole mitään mieltä, että jokainen vanhempi on vuorollaan puolipäivää pois töistä noita asioita hoitaakseen. Ei minun lapsuudessani ja nuoruudessani vanhemmilta vaadittu läheskään samanlaista osallistumista vaan osa asioista hoitui koulupäivän aikanakin. Minun nuoruudessani vanhemmat pystyivät helpommin käymään töissä.
Yleiset hammastarkastukset tehdään jo nyt koulussa. Vanhempien tarvitsee täyttää vain yksi lappu ja suurin osa ei edes jaksa tehdä sitä. Psykologin assburger tutkimuksia ei tehdä koulussa koulussa koska ne vaativat lausunnon. Koulu-psykologin tehtävät on tehdä psykologia arviointeja ja auttaa opiskeluvaikeuksissa. Vaikeat tapaukset kuuluvat isomman tuen piiriin.
Ei hammastarkastuksia koulussa tehdä ainakaan täällä. Todellakin pitää itse varata/viedä/osallistua ja jos ei sitä tee niin lastensuojeluilmoitus tulee automaattisesti.
En jaksa uskoa tuota. Aina on tullut kutsu hammastarkastukseen.
Älä usko. Vantaalla on ainakin näin.
Oletko sä niitä vanhempia jotka valittavat kun koulusta tulee liikaa viestejä Wilmaan?
Koululaisen hammashoito
Suun terveydenhuollon palvelut ovat osa kouluterveydenhuoltoa ja ne ovat maksuttomia kaikille alle 18-vuotiaille. Oppilaat kutsutaan suun terveystarkastukseen hammashoitolaan 1., 3., 5. ja 8. luokilla. Muilla luokilla hoitoa annetaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Oppilaiden oikomishoidon tarve arvioidaan kolmannella luokalla. Suun terveystarkastuksen tekee suuhygienisti tai hammaslääkäri.
https://www.vantaa.fi/varhaiskasvatus_ja_koulutus/perusopetus/koululais…
Meillä esimerkiksi oikomishoito tehdään kunnan tiloissa ja sekin siirrettiin pois keskustan hammashoitolasta sivummalle (keskusta olisi helpommin saavutettavissa). Tuonne oikomishoitoon sitten kuskataan lasta aika ajoin ja pitkään, sekä hartaasti.