IS: Neljältä isolta kaupungilta hätähuuto nuorten syvenevästä ahdingosta koronakriisin keskellä: ”Lapsia katoaa”

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohi aiheen mutta lapsia katoaa nyt myös harrastuksista kun mikään ei enää motivoi käymään treeneissä. Korona on saanut monet lapset luopumaan harrastuksistaan ja ovat jämähtäneet kotiin.

Meilläkin loppui lapsen kilpauinti koronaan. Hallit menivät keväällä kiinni ja etänä olisi pitänyt kuivaharjoitella ja ylläpitää/kohottaa kuntoa. Uinnista jäi yhtäkkiä jäljelle vain se osuus mitä lähtökohtaisesti inhoaa ja pois jäi kaikki kiva (uinti ja kisat). Ei vaan kyennyt itseään siihen motivoimaan.

Kai muistat ruikuttaa 30 kertaa päivässä

asiasta, että saat katkeruutesi tartutettua?

Sivusta mutta mikäs tässä nyt ongelmana? En nää asiassa mitään ruikuttamista vaan nämä ovat niitä karuja faktoja koronan lieveilmiöistä. Kaikkia harrastuksia ei edes pysty toteuttaa etänä joten se on jo suurin syy motivaation laskemiseen. Näiden lasten määrä kasvaa koko ajan jotka lopettavat harrastukset kesken. Seuraukset tästä voivat kantautua pitkälle elämään.

Kyllä ne koulut on kaikkia lapsia varten auki. Ei vain syrjäytymisvaarassa olevien takia. Hyvin pärjäävätkin lapset ja nuoret jää sivuun tarvitsemastaan tuesta, vaikka vanhemmat kokoajan yritetään kuunnella, keskustella ja olla läsnä.

Kouluissa töissä olevana sanon tähän, että on kauhea haloo harrastusten kiinni laittamisesta. Kuitenkin se juuri suojaisi sitä, että voisimme ehkä saada pidettyä lähiopetusta. Niin ärsyttää se, että nyt sossupuoli ja kaikki kukkahattupäättäjät on niin huolestuneita lasten "katoamisesta." Tosiasia kun on se, että näitä oppilaita, jotka eivät millään tule kouluun (tai ovat koulussa mutteivät ikinä tee siellä mitään) on ihan koko ajan lähiopetuksen aikanakin. Onneksi harvoja mutta kuitenkin. Ja mitä tekee koulut, ringuttaa ja viestittää koteihin, että on tultava kouluun ja opiskeltava, mitään ei tapahdu. No otetaan mukaan kuraattorit, psykologit, sossut ja lääkärit ja palaveerataan niiden ja koulun kanssa uudestaan ja uudestaan ja tuloksena hyvin usein se, että yhtään mikään ei muutu. Oppilas ei edelleenkään tule kouluun tai tee mitään. Aniharvoin tälläinen oppilas saadaan sijaisperheesee tai koulukotiin, koskei sinne mahdu. Voidaan tehdä kyllä kaikenmaailman suunnitelmaa ja puhua perheen ja sossujen kanssa palaveri palaverin jälkeen, mutta mitään ei tapahdu. Ja hei. Ne lapset, jotka noissa harrastuksissa käy, tuskin pyörii niin noilla ostareilla. Olen kuitenkin sitä vastaan, että koulu pidetään lähikouluna, onpa koronaa kaupungissa miten paljon vaan. Pitäisi pitää muutaman viikon sulku koko Suomessa ja sitten päästäisiin taas lähiopetukseen ja kaikki voisi olla turvallisemmin. 

Brittimuunnoksen levitessä nyt etenkin alle 10-vuotiaiden ja nuorten keskuudessa on saanut paljon keskustelua aikaan, tällä hetkellä tiedetään muunnoksen olevan perusterveelle aikuisellekin riski.. mites lapsille? Tutkimustuloksia saadaan varmasti aika pian nyt kun muunnos käy läpi lapsia ympäri maailmaa. En haluaisi oman lapseni edes sairastuvan kys tautiin.

Lapseni luokkakaveri ei päässyt viime syksynä kevään etäkoulun jälkeen koulunkäynnin rytmiin. Oli koko syksyn varmaan lähes 90% ajasta pois. En tiedä onko otettu huostaan tai mitä niitä keinoja nyt on, mutta nyt hänet tuo kouluun ja hakee koulusta kaupungin auto.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ne koulut on kaikkia lapsia varten auki. Ei vain syrjäytymisvaarassa olevien takia. Hyvin pärjäävätkin lapset ja nuoret jää sivuun tarvitsemastaan tuesta, vaikka vanhemmat kokoajan yritetään kuunnella, keskustella ja olla läsnä.

Muisatko mitkä ne perustelut oli silloin kun peruskoulut aukesi?

"Olli-Pekka Heinonen kertoi selvityksestä koulupudokkaista. Peruskoulusta putoamisen riski kasvaa pitkien lomien jälkeen. Etäopetus nostaa riskiä koulupudokkuuteen."

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006504864.html

Toinen juttu mikä tuli mieleen, niin kolmessa kaupungissa näitä asioita johtaa keski-ikäinen nainen, aika sukupuolittunutta.

Kokemuksen mukaan opettajia ei ainakaan kiinnosta syrjäytyminen p*skan vertaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei ne koululaiset kai sen vuoksi 'katoa' kun eivät pääse kaksi kertaa viikossa värjöttelemään tunniksi kylmään palloiluhalliin koska harrastuspaikat on suljettu. Olen aika varma että nuo kaikki tutkasta kadonneet ovat niitä jotka eivät muutenkaan harrasta mitään.

Nämä kadonneet ovat niitä joista muutenkin pitäisi tehdä lasu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on se, että yhteiskunta on ottanut hoitaakseen tehtäviä, joiden hoitaminen ei siltä voi onnistua, kuten kasvatustehtävän. Yhteiskunta ei kykene kasvattamaan lapsia, vaikka uhraisi siihen koko Suomen valtion vuosibudjetin. Vastuu on viime kädessä vanhemmilla.

Minä olen ihan eri mieltä. Vanhemmille on laitettu kaikki vastuu, myös ensisijainen vastuu oppimisesta. Vaikka se todellisuudessa kuuluu kouluille. Kouluissa on isot luokkakoot, ja erityislapset integroitu tavallisiin luokkiin ilman avustajia. Se on katastrofi! Pieniä kouluja ei enää meinaa olla, ja isoissa kouluissa kukaan ei ehdi hoitaa kunnolla yhtään mitään. 

Vanhemmille on kasattu vastuu olla paikalla myös keskellä päivää hammastarkastuksissa, koululääkärin luona, vasuissa, vanhempainvarteissa ym. Yhteiskunta painostaa olemaan koko ajan läsnä, koko ajan tekemään jotakin. Lapsen tulee kehittyä varhain, ja neuvolassa ei keskitytä vanhempiin tarpeeksi, vaan pääosassa on vauva ja lapsi. Ja huolestuminen tapahtuu helposti ja nopeasti. Ennen lapsi kasvoi omalla käyrällään, ja ehkä diagnosointi olisi voinut olla nopeaa. Nyt käyrät ovat tarkkoja malleja miten pitää kasvaa, ja jos käyrästä poikkeaa edes vähän, tulee huolestuminen. Mutta huomaa: se ei johda kunnon avun saantiin mitenkään. Vanhemmalle jää vastuu saada lapselle apua. 

Tämäpä juuri! Silloin, kun olin itse peruskoulussa, hammastarkastukset hoidettiin niin, että koko luokka laitettiin tiettynä päivänä taksiin ja sitten mentiin hammaslääkäriin. Muutamassa tunnissa koko luokan hampaat oli tsekattu ja tarvittaessa ohjattu eteenpäin. Nykyään on aivan naurettavaa, että vanhemmalle lähetetään ensin muistutuskirjeitä ajanvaraamiseksi. Ajan saa jonnekin monen kuukauden päähän keskelle päivää. Vanhempi ottaa töistä vapaata ja on puoli päivää poissa. Jossain vaiheessa pitäisi toki tehdä työpaikalle takaisin nuo puuttuvat tunnit. Puhumattakaan, että niitä keskellä päivää tapahtuvia käyntejä saattaa olla milloin missäkin, esim puheterapeutin ja psykologin arviot. Sitten jos pitää jatkotutkimuksia saada niin vanhempi joutuu itse selvittämään mikä kuuluu neuvolapsykologille, mikä terveysasemapsykologille... Mitän tukea ei saa mistään ilman älytöntä selvittelytyötä ja soitteulurumbaa. Vanhemmille ei tarjota mitään tukea eikä edes kysytä jaksamisesta.

Etäkoulu aiheuttaa ongelmia valtaosalle. Pahiten kärsii ne, jotka muutoinkin on huonossa asemassa ja putoamisriskissä. Mutta negatiivisia vaikutuksia tulee myös muille. "Kadonneet" on helpompi huomata kuin ne kotona yksin ahdistuvat ja stressaavat, jotka kuitenkin vielä jaksavat avata teamsin ja palauttaa tehtäviä. 

Etäkoulu on OK ratkaisu lyhyen sulun ajaksi, esim 2-3 viikon karanteeniin, mutta ei pidemmälle ajalle. Useiden kuukausien yhtämittainen etäkoulu aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Ihminen kun voi sairastua muuhunkin kuin koronaan. Esim. mielenterveysongelma on nuorelle monin verroin haitallisempi kuin koronatartunta. 

Kiitos viisikko tästä massiivisesta syrjäytymisestä.

Lapset on myyty ulkomaille huntupäässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on se, että yhteiskunta on ottanut hoitaakseen tehtäviä, joiden hoitaminen ei siltä voi onnistua, kuten kasvatustehtävän. Yhteiskunta ei kykene kasvattamaan lapsia, vaikka uhraisi siihen koko Suomen valtion vuosibudjetin. Vastuu on viime kädessä vanhemmilla.

Minä olen ihan eri mieltä. Vanhemmille on laitettu kaikki vastuu, myös ensisijainen vastuu oppimisesta. Vaikka se todellisuudessa kuuluu kouluille. Kouluissa on isot luokkakoot, ja erityislapset integroitu tavallisiin luokkiin ilman avustajia. Se on katastrofi! Pieniä kouluja ei enää meinaa olla, ja isoissa kouluissa kukaan ei ehdi hoitaa kunnolla yhtään mitään. 

Vanhemmille on kasattu vastuu olla paikalla myös keskellä päivää hammastarkastuksissa, koululääkärin luona, vasuissa, vanhempainvarteissa ym. Yhteiskunta painostaa olemaan koko ajan läsnä, koko ajan tekemään jotakin. Lapsen tulee kehittyä varhain, ja neuvolassa ei keskitytä vanhempiin tarpeeksi, vaan pääosassa on vauva ja lapsi. Ja huolestuminen tapahtuu helposti ja nopeasti. Ennen lapsi kasvoi omalla käyrällään, ja ehkä diagnosointi olisi voinut olla nopeaa. Nyt käyrät ovat tarkkoja malleja miten pitää kasvaa, ja jos käyrästä poikkeaa edes vähän, tulee huolestuminen. Mutta huomaa: se ei johda kunnon avun saantiin mitenkään. Vanhemmalle jää vastuu saada lapselle apua. 

Tämäpä juuri! Silloin, kun olin itse peruskoulussa, hammastarkastukset hoidettiin niin, että koko luokka laitettiin tiettynä päivänä taksiin ja sitten mentiin hammaslääkäriin. Muutamassa tunnissa koko luokan hampaat oli tsekattu ja tarvittaessa ohjattu eteenpäin. Nykyään on aivan naurettavaa, että vanhemmalle lähetetään ensin muistutuskirjeitä ajanvaraamiseksi. Ajan saa jonnekin monen kuukauden päähän keskelle päivää. Vanhempi ottaa töistä vapaata ja on puoli päivää poissa. Jossain vaiheessa pitäisi toki tehdä työpaikalle takaisin nuo puuttuvat tunnit. Puhumattakaan, että niitä keskellä päivää tapahtuvia käyntejä saattaa olla milloin missäkin, esim puheterapeutin ja psykologin arviot. Sitten jos pitää jatkotutkimuksia saada niin vanhempi joutuu itse selvittämään mikä kuuluu neuvolapsykologille, mikä terveysasemapsykologille... Mitän tukea ei saa mistään ilman älytöntä selvittelytyötä ja soitteulurumbaa. Vanhemmille ei tarjota mitään tukea eikä edes kysytä jaksamisesta.

🤦 Koulunko pitäisi hoitaa lapsesi hampaiden oikomisajan varauksen? Curling vanhemmuuden vastakohta bongattu.

Niinkö minä kirjoitin? Kritisoin sitä, että nykyään vaaditaan vanhempien osallistumista aivan kaikkeen ja koko ajan, vaikka tehostamalla voitaisiin asiat hoitaa paljon sujuvammin. Psykologin tutkimuksia voitaisiin aivan hyvin tehdä päiväkoti/koulupäivän aikana ja hammastarkastukset voitaisiin hoitaa joukkotarkastuksina. Ei ole mitään mieltä, että jokainen vanhempi on vuorollaan puolipäivää pois töistä noita asioita hoitaakseen. Ei minun lapsuudessani ja nuoruudessani vanhemmilta vaadittu läheskään samanlaista osallistumista vaan osa asioista hoitui koulupäivän aikanakin. Minun nuoruudessani vanhemmat pystyivät helpommin käymään töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ne koulut on kaikkia lapsia varten auki. Ei vain syrjäytymisvaarassa olevien takia. Hyvin pärjäävätkin lapset ja nuoret jää sivuun tarvitsemastaan tuesta, vaikka vanhemmat kokoajan yritetään kuunnella, keskustella ja olla läsnä.

Muisatko mitkä ne perustelut oli silloin kun peruskoulut aukesi?

"Olli-Pekka Heinonen kertoi selvityksestä koulupudokkaista. Peruskoulusta putoamisen riski kasvaa pitkien lomien jälkeen. Etäopetus nostaa riskiä koulupudokkuuteen."

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006504864.html

Ilmeisesti elät kuvitelmassa ettei kouluista ole muille kuin noille muutamalle hyötyä ja ettei tilanne itsessään ole syventynyt.

Vierailija kirjoitti:

Ei sosiaalitoimella ole mitään välineitä tai resursseja ottaa hoitaakseen lapsia jotka vaan lintsaa. Eri asia jos ovat oikeasti kadonneita, öitä luvatta pois jne.

Äänestäkää kuntavaaleissa resurrsien lisäystä niin saadaan vaikka jokaiselle koululaiselle oma kädestäpitäjä käymään ja soittelemaan päivittäin, läksyavuksi ja saattamaan harrastuksiin, kertomaan vanhemmille miten toimia aamuisin, päivisin ja iltaisin kaikissa eri kasvunvaiheissa.

Muuten tilanne jatkuu ja sitten vaan kilpaa voivotellaan.

Ja tämä maksaa, sekä raha on jostain muusta pois. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on se, että yhteiskunta on ottanut hoitaakseen tehtäviä, joiden hoitaminen ei siltä voi onnistua, kuten kasvatustehtävän. Yhteiskunta ei kykene kasvattamaan lapsia, vaikka uhraisi siihen koko Suomen valtion vuosibudjetin. Vastuu on viime kädessä vanhemmilla.

Minä olen ihan eri mieltä. Vanhemmille on laitettu kaikki vastuu, myös ensisijainen vastuu oppimisesta. Vaikka se todellisuudessa kuuluu kouluille. Kouluissa on isot luokkakoot, ja erityislapset integroitu tavallisiin luokkiin ilman avustajia. Se on katastrofi! Pieniä kouluja ei enää meinaa olla, ja isoissa kouluissa kukaan ei ehdi hoitaa kunnolla yhtään mitään. 

Vanhemmille on kasattu vastuu olla paikalla myös keskellä päivää hammastarkastuksissa, koululääkärin luona, vasuissa, vanhempainvarteissa ym. Yhteiskunta painostaa olemaan koko ajan läsnä, koko ajan tekemään jotakin. Lapsen tulee kehittyä varhain, ja neuvolassa ei keskitytä vanhempiin tarpeeksi, vaan pääosassa on vauva ja lapsi. Ja huolestuminen tapahtuu helposti ja nopeasti. Ennen lapsi kasvoi omalla käyrällään, ja ehkä diagnosointi olisi voinut olla nopeaa. Nyt käyrät ovat tarkkoja malleja miten pitää kasvaa, ja jos käyrästä poikkeaa edes vähän, tulee huolestuminen. Mutta huomaa: se ei johda kunnon avun saantiin mitenkään. Vanhemmalle jää vastuu saada lapselle apua. 

Tämäpä juuri! Silloin, kun olin itse peruskoulussa, hammastarkastukset hoidettiin niin, että koko luokka laitettiin tiettynä päivänä taksiin ja sitten mentiin hammaslääkäriin. Muutamassa tunnissa koko luokan hampaat oli tsekattu ja tarvittaessa ohjattu eteenpäin. Nykyään on aivan naurettavaa, että vanhemmalle lähetetään ensin muistutuskirjeitä ajanvaraamiseksi. Ajan saa jonnekin monen kuukauden päähän keskelle päivää. Vanhempi ottaa töistä vapaata ja on puoli päivää poissa. Jossain vaiheessa pitäisi toki tehdä työpaikalle takaisin nuo puuttuvat tunnit. Puhumattakaan, että niitä keskellä päivää tapahtuvia käyntejä saattaa olla milloin missäkin, esim puheterapeutin ja psykologin arviot. Sitten jos pitää jatkotutkimuksia saada niin vanhempi joutuu itse selvittämään mikä kuuluu neuvolapsykologille, mikä terveysasemapsykologille... Mitän tukea ei saa mistään ilman älytöntä selvittelytyötä ja soitteulurumbaa. Vanhemmille ei tarjota mitään tukea eikä edes kysytä jaksamisesta.

🤦 Koulunko pitäisi hoitaa lapsesi hampaiden oikomisajan varauksen? Curling vanhemmuuden vastakohta bongattu.

Niinkö minä kirjoitin? Kritisoin sitä, että nykyään vaaditaan vanhempien osallistumista aivan kaikkeen ja koko ajan, vaikka tehostamalla voitaisiin asiat hoitaa paljon sujuvammin. Psykologin tutkimuksia voitaisiin aivan hyvin tehdä päiväkoti/koulupäivän aikana ja hammastarkastukset voitaisiin hoitaa joukkotarkastuksina. Ei ole mitään mieltä, että jokainen vanhempi on vuorollaan puolipäivää pois töistä noita asioita hoitaakseen. Ei minun lapsuudessani ja nuoruudessani vanhemmilta vaadittu läheskään samanlaista osallistumista vaan osa asioista hoitui koulupäivän aikanakin. Minun nuoruudessani vanhemmat pystyivät helpommin käymään töissä.

Yleiset hammastarkastukset tehdään jo nyt koulussa. Vanhempien tarvitsee täyttää vain yksi lappu ja suurin osa ei edes jaksa tehdä sitä. Psykologin assburger tutkimuksia ei tehdä koulussa koulussa koska ne vaativat lausunnon. Koulu-psykologin tehtävät on tehdä psykologia arviointeja ja auttaa opiskeluvaikeuksissa. Vaikeat tapaukset kuuluvat isomman tuen piiriin.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on se, että yhteiskunta on ottanut hoitaakseen tehtäviä, joiden hoitaminen ei siltä voi onnistua, kuten kasvatustehtävän. Yhteiskunta ei kykene kasvattamaan lapsia, vaikka uhraisi siihen koko Suomen valtion vuosibudjetin. Vastuu on viime kädessä vanhemmilla.

No mutta nyt korona-aikaanhan yhteiskunta on pistänyt nuo tukitoimet pitkälti kiinni ja vastuu todellakin on enemmän vanhemmilla -> tulos nähdään tässä. Valitettavasti vain valtiona (me kaikki siis) maksamme tuon lopputuloksen ja lasku on todella iso.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on se, että yhteiskunta on ottanut hoitaakseen tehtäviä, joiden hoitaminen ei siltä voi onnistua, kuten kasvatustehtävän. Yhteiskunta ei kykene kasvattamaan lapsia, vaikka uhraisi siihen koko Suomen valtion vuosibudjetin. Vastuu on viime kädessä vanhemmilla.

Minä olen ihan eri mieltä. Vanhemmille on laitettu kaikki vastuu, myös ensisijainen vastuu oppimisesta. Vaikka se todellisuudessa kuuluu kouluille. Kouluissa on isot luokkakoot, ja erityislapset integroitu tavallisiin luokkiin ilman avustajia. Se on katastrofi! Pieniä kouluja ei enää meinaa olla, ja isoissa kouluissa kukaan ei ehdi hoitaa kunnolla yhtään mitään. 

Vanhemmille on kasattu vastuu olla paikalla myös keskellä päivää hammastarkastuksissa, koululääkärin luona, vasuissa, vanhempainvarteissa ym. Yhteiskunta painostaa olemaan koko ajan läsnä, koko ajan tekemään jotakin. Lapsen tulee kehittyä varhain, ja neuvolassa ei keskitytä vanhempiin tarpeeksi, vaan pääosassa on vauva ja lapsi. Ja huolestuminen tapahtuu helposti ja nopeasti. Ennen lapsi kasvoi omalla käyrällään, ja ehkä diagnosointi olisi voinut olla nopeaa. Nyt käyrät ovat tarkkoja malleja miten pitää kasvaa, ja jos käyrästä poikkeaa edes vähän, tulee huolestuminen. Mutta huomaa: se ei johda kunnon avun saantiin mitenkään. Vanhemmalle jää vastuu saada lapselle apua. 

Tämäpä juuri! Silloin, kun olin itse peruskoulussa, hammastarkastukset hoidettiin niin, että koko luokka laitettiin tiettynä päivänä taksiin ja sitten mentiin hammaslääkäriin. Muutamassa tunnissa koko luokan hampaat oli tsekattu ja tarvittaessa ohjattu eteenpäin. Nykyään on aivan naurettavaa, että vanhemmalle lähetetään ensin muistutuskirjeitä ajanvaraamiseksi. Ajan saa jonnekin monen kuukauden päähän keskelle päivää. Vanhempi ottaa töistä vapaata ja on puoli päivää poissa. Jossain vaiheessa pitäisi toki tehdä työpaikalle takaisin nuo puuttuvat tunnit. Puhumattakaan, että niitä keskellä päivää tapahtuvia käyntejä saattaa olla milloin missäkin, esim puheterapeutin ja psykologin arviot. Sitten jos pitää jatkotutkimuksia saada niin vanhempi joutuu itse selvittämään mikä kuuluu neuvolapsykologille, mikä terveysasemapsykologille... Mitän tukea ei saa mistään ilman älytöntä selvittelytyötä ja soitteulurumbaa. Vanhemmille ei tarjota mitään tukea eikä edes kysytä jaksamisesta.

🤦 Koulunko pitäisi hoitaa lapsesi hampaiden oikomisajan varauksen? Curling vanhemmuuden vastakohta bongattu.

Tämä. Koulun pitäisi nykyään hoitaa kaikki. Koulukuljetukset, hammaslääkärit, psykologin käynnit. Vanhemmat itse eivät pysty suunnittelemaan omia työkuvioita kuukausia eteenpäin. 15 minuutin etäkehityskeskustelun varaaminen Wilmasta on mahdottomuus tai kunnan sivuja on mahtotonta tutkia kun kaikki yleiset vastaukset, osoitteet ja ohjeet löytyvät sieltä.

Minulla on 4-luokkalainen lapsi ja vasta tänä vuonna vanhempainvartti on ensimmäistä kertaa ikinä pidetty etänä. Aikaisemmin on pitänyt jotenkin onnistua päästä paikan päälle. Hammastarkastukset ja terveystarkastukset eivät tosin onnistu etänä. Harvoin on mahdollista saada aikaa heti aamusta tai viimeisenä iltapäivänä, joten työpaikka-koulu-vastaanotto-työpaikka-väliseen rumbaan saa varata useamman tunnin. 

Olen ollut peruskoululainen 90-luvulla eikä silloin vanhemmilta vaadittu samanlaista osallistumista. On siis naurettavaa kutsua nykyajan vanhempia curling-vanhempien vastakohdiksi, koska vanhemmuuden vaatimukset ovat aivan erilaisia nykyään.

Ei noin voi kirjoittaa. Lapsia katoaa. Me ajateltiin kadonneita lapsia!!!