Kerrostalo vai omakotitalo? Kumman valitsisit?
Perheessä kaksi aikuista ja alakouluikäinen lapsi. Vaihtoehdot on nämä:
1. Kerrostaloasunto, 3h, 2 vessaa, parveke, hyvä alue ja vakavarainen taloyhtiö. Siisti tilava kämppä. Putkiremppa tulossa lähiaikoina, tämä ei sinänsä ole minulle ongelma. Asunto on nykyisen kodin lähellä, lapsen koulu ja kaveripiiri pysyisi samana.
2. Okt naapurikunnasta. 4 huonetta, 1 vessa, iso ja ihana vanhan talon piha. Paljon rempattavaa, mutta se näkyy hinnassakin. Hinta noin 80% tuon kerrostaloasunnon hinnasta. Tässä houkuttelee lähinnä oma tupa oma lupa, pihalla oleilu, käsillä tekeminen. Kokonaisvaltainen elämäntavan muutos. Minä toivoisin aktiivisempaa arkea, kerrostalossa asuminen on aika passivoivaa kun ei voi puuhastella mitään. Olisi ihanaa vain mennä omalle pihalle vaivatta. Lapsen koulu tietysti vaihtuisi.
Asumiskulut on molemmissa suunnilleen samat etenkin sitten, kun putkiremppa lankeaa maksettavaksi. Lähinnä pohdintaa on nyt elämäntyylin ja lapsen kavereiden/koulun takia. Jäädäkö kaupunkiin vai muuttaako pienemmälle paikkakunnalle. Lapsi on innoissaan muutosta eikä vastusta koulunvaihtoa lainkaan. Itse mietin silti, että kannattaako... Nykyisessä koulussa kaikki sujuu hyvin ja kavereita on paljon.
Ajatuksia, kokemuksia?
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä valitsisin kerrostalon.
Mutta jos te haluatte kotona kokoajan pitää paikkoja kunnossa ja puuhastella jotain, olette terveitä ja energisiä, niin valitkaa se talo sitten.Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle.
Ei meillä ainkaan tuollaista ole 20 vuotta vanhassa omakotitalossa.
Onpas teillä sitten omituinen talo, kun huolehtii itse itsestään.
Kyllä ok-talossa asuminen vaatii terveyttä ja energiaa, muuten on käsissä mörskä joka romahtaa niskaan.
Niin, kyllähän elinaikanaan jotain remontteja varmaan joutuu tekemään tai teettämään, mutta niistä ei vielä 5v aikana ole kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi asuisin yhteismajoituksessa / kommuunissa jos olisi mahdolisuus ostaa oma talo?
Jaa, en kyllä asu yhteismajoituksessa kommuunissa, vaikka asun kerrostalossa.
Faith kirjoitti:
Itselleni valitsisin kerrostaloasunnon, tosin en välttämättä sellaista, johon on putkiremontti tulossa.
Mutta jos olette koko perhe valmiita aktiivisempaan elämään (pihatyöt, talon kunnossapito ja remontoiminen) valitsisin teinä ehkä omakotitalon. Varsinkin jos lapsi on innoissaan sinne muutosta. Ajatelkaa miten ihanaa on kesän tullessa oleskella omalla pihalla, kattaa pöytä sinne ja grillata, laittaa kasvimaata tms.
Juuri se aktiivisempi elämä houkuttaa. Tosin eihän siitä tiedä miten todellisuudessa käy. Itse olen viimeksi asunut omakotitalossa lapsuudenkodissani. Itse myös kiinnyn paikkoihin ja nykyisellä alueella on tietysti paljon muistoja pikkulapsiajasta ym.
Tuntuu että mitä enemmän ajattelee ja vertailee, sitä enemmän ajatukset menevät solmuun.
Vierailija kirjoitti:
Toinen tykkää pakokaasusta ja ankeudesta ja toinen raittista ilmasta ja luonon kauneudesta. Meitä on monen junaan.
Olipas taas vastakainasettelua. Kaupunki asunto ei tarkoita pakokaasuja ja ankeutta, eikä omakotitalo raitista ilmaa ja luonnon kauneutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä valitsisin kerrostalon.
Mutta jos te haluatte kotona kokoajan pitää paikkoja kunnossa ja puuhastella jotain, olette terveitä ja energisiä, niin valitkaa se talo sitten.Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle.
Ei meillä ainkaan tuollaista ole 20 vuotta vanhassa omakotitalossa.
Onpas teillä sitten omituinen talo, kun huolehtii itse itsestään.
Kyllä ok-talossa asuminen vaatii terveyttä ja energiaa, muuten on käsissä mörskä joka romahtaa niskaan.
Ei ole, ei siinä ole mitään huolehtimista. Mikä kohta niissä rakenteissa romahtaa jos niille ei koko ajan tee jotain ja mitä niille pitäisi tehdä? Kyllä ne omakotitalot pysyvät pystyssä pitämättäkin, aivan kuten kerrostalotkin.
Onkohan tossa kt:ssa julkisivujakaan tehty... Okt voi olla kunnon pommi. En kyllä ostaisi kumpaakaan vaan etsisin paremman vaikka ihan vähän kauempaa, jos budjetti tulee teillä vastaan.
Omakotitaloon vaihdoin vuosia sitten enkä ole katunut. Tykkään kyllä puuhailla pihalla ja minulla on koira ja rakastan kaikkea hyötyliikuntaa kuten lunen kolailua ym.
Suurin osa tuosta jatkuvasta okt-puuhastelusta vaikuttaa olevan sellaista, että pitää väkisin rakennella kaikenmaailman typeriä häkkyröitä ja istuttaa ja kitkeä kukkapuskia ja pensaita kun naapurillakin on. Kaikki sileäksi vaan ja huolet loppuu siihen.
Tuo omakotitalo kuulostaa pommilta. Hurmassa on helppo ajatella, että kun talo maksaa vain 80% kerrostaloasunnot hinnasta, niin rahaa jää reilusti talon kunnostamiseen. Kyllä talo rahanne nielee ja arvo ei nouse samalla rahalla.
Heti osui silmään yksi wc. En ikinä ostaisi taloa, jossa on vain yksi wc. Jos haluaa toisen, niin rahaa uppoaa taas reippaasti.
Mieti ap sata kertaa minkälaiseen omakotitaloon rahanne laitatte. Miettikää kuntoa ja sijaintia. Mikäli sijainti ei ole keskeinen, niin talon kunnostamisen lisäksi rahaa menee jatkuvasti kahden auton pitämisen kallistuviin kustannuksiin.
Omakotitalo on ihan mukava asumismuoto, vaikka en enää haluaisi kerrostalosta siihen uudelleen asumaan.
Eipä omakotitaloja käytännössä ole paikoissa missä pärjäisi ilman autoa. Mutta autoilu on onneksi halpaa, jos niin haluaa.
Omakotitalo ilman rantaa ja rantasaunaa on kuin navetta ilman kiroilevaa ja piereskelevää karjakkoa, kyllä pitää olla maalaisromantiikkaa asumisessa. Lokeroasunnot on laatikkoihmisille.
Kuulostaa, että ap:lle omakotitalo on se oikea vaihtoehto.
Jos jäätte kerrostaloon, hankkikaa koira. Tulee sitä arkiaktiivisuutta.
Nyt kun meillä lapset on pian aikuisia, valitsisin ehdottomasti kerrostalon. Minun vapaa-ajan intressit ei ole puutarhassa tai remonteissa, ehkä silloin,kun oli muutenkin sidotumpi kotiin, olisi voinut nuo houkuttaa enemmän.
Nyt arvostan sitä,että kodin voi laittaa viihtymistä varten, harrastukset on kulttuurin parissa,metsäretkellä ja liikun paljon muualla. Kotona kuuntelen musaa, luen,neulon,laitan ruokaa.
Itse en jotenkin henkisesti pääse irti tekemättömistä töistä,joita vanhassa talossa olisi. Vaikka ymmärtäisinkin,ettei niitä heti tehdä, niin minulla ne jäisivät takaraivoon ja varmaan hermostumiseen asti muistuttaisin niistä miehelle...
Mutta jollekin boheemille voisi sopia. Itsekin välillä olen haaveillut,että olisin sellainen tyyppi, mutta enpä taida olla.
No, itse valitsisin sen kerrostalon, koska en laittaisi lasta vaihtamaan koulua, ja toisaalta mikään omakotitalon remontointi ei kiinnostaisi. Jos kerrostalo on metsän vieressä, kuulostaa se luonnonläheiseltä alueelta, joten voi olla, että siinä metsässä tulisi ulkoiltua enemmän kuin omalla pihalla. Näin siis itselläni.
höpö höpö ei omakotitalossa mitään erityisen vaikeaa hoitamista ole.
älä istuta mitään kukkia pensaita puita pihaan.
anna piha olla luonnontilassa.
tee remontit heti jos pienikin vika.
lumityöt lisäävät fyysistä kuntoa. ei sen kummempaa.
ihmiset höpöttävät sitä sun tätä. eivät osaa edes päättää missä asuvat ja kyselevät kakaroiltaan mitä tehdä.
mutta ap on taasen porvoosta.
Jos valitset omakotitalon, et sitten pakota lasta pihahommiin.
Vierailija kirjoitti:
höpö höpö ei omakotitalossa mitään erityisen vaikeaa hoitamista ole.
älä istuta mitään kukkia pensaita puita pihaan.
anna piha olla luonnontilassa.
tee remontit heti jos pienikin vika.
lumityöt lisäävät fyysistä kuntoa. ei sen kummempaa.
ihmiset höpöttävät sitä sun tätä. eivät osaa edes päättää missä asuvat ja kyselevät kakaroiltaan mitä tehdä.
mutta ap on taasen porvoosta.
Lumityöt on kyllä paskahommaa mutta mönkijällä nekin hoituu.
Se on sinun mielipiteesi. Itse tykkään kun on oma piha ja vähän naapureita, mutta silti ei tarvitse koko ajan olla tekemässä kämpälle tai pihalle jotain. Ja kukaan ei asu yläpuolella. Se on kerrostalossa eniten perseestä. Aina siellä on joku lapsiperhe tai kantapääastuja.