Astma ja PEF-arvot
Minkälaisia arvoja olette puhaltaneet PEF-mittariin ja onko teille sen perusteella diagnosoitu astmaa?
Itse puhallan tällä hetkellä ennen lääkettä 390-420 ja lääkkeen jälkeen 460-490, vaikka viitearvo näyttää normaalin olevan 580.
Kommentit (16)
Kolme astmalääkettä on ja puhallan 520. Ilman lääkettä puhallan 220.
Minä sain astmadiagnoosin, kun histamiinitestissä sain pahan astmakohtauksen. Pef-arvoja en enää muista, mutta jos astmaa ei ole, niin arvot ei nouse avaavan lääkkeen ottamisen jälkeen.
Noin 45 vuotiaana olin PEF-seurannassa ja puhalsin keskimäärin 380 ja ventolinen kanssa 420 - ei astmaa.
Olen hoikka ja hyväkuntoinen, mutta hengästyn hirveän helposti lenkillä. Keväällä siitepölyaikaan tuntuu etten saa henkeä lainkaan.
Ei kai sillä arvolla ole väliä vaan sillä lääkkeen tuomalla arvojen suhteellisella kasvulla. Googlella löytyy kyllä. Terveyskirjaston mukaan Terveellä ihmisellä PEF-arvot vaihtelevat vuorokaudessa 5–8 %. Esimerkiksi jos PEF-arvo on keskimäärin 450 l/min, arvot voivat terveellä vaihdella 415–485 rajoissa. Jos potilaan tekemissä kotimittauksissa todetaan toistuvasti (ainakin kolme kertaa) vähintään 20 %:n vaihtelua, tulos viittaa astmaan.
Mulla on b-lausunto peffien perusteella. En muista enää mistä arvoista mihin arvoihin kasvoi, mutta muutoin mulla oli selkeästi paremmat pef-tulokset kuin viiteryhmällä, eikä se siis vaikuttanut diagnoosiin. Pef arvot mulla silloin ja nyt yli 600 kun oireita ei ole. Ennen lääkitystä oli vaan merkittävä vaihtelu. Aamuisin huonommat ja ennen avaavaa lääkettä jne.
Ero pitää olla ennen avaavaa ja avaavan jälkeen 15 %. Muuten sinun astma ei ole diagnosoitu Kela kriteerien mukaan ja lääkkeistä et saa lääkkeistä erityiskorvausta. Ja 15 % eron pitää ilmetä vähintään 3 kertaa tutkimusjakson aikana. (toki muita kriteerejäkin on, mutta on tärkein. Ks. Kelan ohje 203.
Nyt kun tämän tiedän, niin osannet "rajatapauksessa" pyöristää numerot oikeaan suuntaan? Valitettavasti Kela pakottaa esim. isokokoiset miehet tai pienikokoiset naiset valehtelemaan mittauksissa. Isokokoiset miehet eivät meinaa millään saada yli 15 % eroa aikaiseksi. Vastaavasti pienikokoisilla naisilla on vaikeuksia saada vähintään 60 yksikön ero puhallusten välillä. Ohjeet on jouduttu laatimaan isoja massoja varten eli keskiarvoistetaan. Tällöin valitettavasti ääritapaukset eivät tähän sapluunaan ja he jäävät väliinputoajien ikävään joukkoon.
Esim. jos puhallat 400, niin avaavan lääkkeen jälkeen tuloksen on oltava vähintään 460 (460 : 400 = 1,15 eli 15 %). Sinulla tuntuisi täyttyvän astmakriteerit ilman turhauttavaa valehtelun tarvetta, jotakeuhkojaan ulos yskivä ei sapluunaan sopiva astmaatikko joutuu tekemään.
OHje:
PEF:n vuorokausiseurannan aikana PEF-arvo suurenee keuhkoputkia avaavan lääkityksen vaikutuksesta toistuvasti (ainakin 3 kertaa) vähintään 15 % (aikuisella kuitenkin vähintään 60 l/min) lähtöarvoon verrattuna
Ekan kerran, kun sain PEF-mittarin käsiini niin ajattelin, että ei ole todellista. Tällaisellako putkipillillä pitää astmaa tutkia?
Toisaalta se PEF-mittariin puhaltaminen on tekniikkalaji. Mutta tietysti, kun seuraa omia arvojaan, niin näkee vaihtelun.
Iän myötä arvot on pudonneet. Voin hyvin kun puhallusarvo on lääkkeen oton jälkeen rapiat 500 (aiemmin liki 600). Vastaavasti olo on hutera, kun ollaan lukemassa noin 350.
Viitearvot ovat viitearvoja. Omalla kohdallani tilanne oli se, että mitään mittauksia ei oltu tehty ennen kuin sain ekan pahan astmakohtauksen 37 -vuotiaana. Astmadiagnoosin sain, mutta ihetystä herätti parhaan arvon "suuruus".
Eihän meillä ole samankokoiset keuhkot, vaikka oltaisiin samaa sukupuolta, samanikäisiä ja samanpituisia.
Vierailija kirjoitti:
Minä sain astmadiagnoosin, kun histamiinitestissä sain pahan astmakohtauksen. Pef-arvoja en enää muista, mutta jos astmaa ei ole, niin arvot ei nouse avaavan lääkkeen ottamisen jälkeen.
Saitko siis B-lausunnon yhden kohtauksen perusteella? Vai onko kyse jostain muusta diagnoosista..
9 korjaa: ihetystä on ihmetystä.
Olen 172 cm pitkä nainen. Keuhkot vaan hitusen tilavammat kuin keskiarvon mukaan olisi ollut laita. Taisin siksi olla hyvä pitkän matkan hiihdossa ja juoksussa ennen astmaa.
Itse puhallan 270 tietämiin. Avaavalla saman. Eli pois suljettiin astma. Keuhkot kuvattiin ja ovat normaalit. Eli ei hoidon tarvetta. Tunnen kyllä kuinka heikosti hengitän. Olen nainen 165cm 65kg 50v. Mitä te muut normaalit puhallatte? Minusta nuo ylenpänä olevat on hyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sain astmadiagnoosin, kun histamiinitestissä sain pahan astmakohtauksen. Pef-arvoja en enää muista, mutta jos astmaa ei ole, niin arvot ei nouse avaavan lääkkeen ottamisen jälkeen.
Saitko siis B-lausunnon yhden kohtauksen perusteella? Vai onko kyse jostain muusta diagnoosista..
No, mitäs kuvittelet, jos astmasta on puhe? Kohtauksen jälkeen alkoivat tutkimukset tietysti.
Kaikenlaista.
Terveenä arvot 520, sairaana ollut välillä 370 huonoimmillaan. Silloin vinkuna ja rohina on jo todella kova. Minulla pahin oire on yskä ja räkäisyys, vaikka arvot olisivatkin hyvät. Joskus lääkärikin hämmästynyt millaiset rohinat ja ratinat kuuluu keuhkoputkista vaikka arvot olisivatkin täysin normaalit sillä hetkellä. Jokaisesta flunssasta tulee niin paljon räkää että tuntuu että tukehtuu.
Mulla ei ole juuri koskaan ollut PEF arvojen ero yli 5%, silti astmadiagnoosi ollut yli 20 vuotta. Puhallan viitearvoihin, spirometrissä tulokset hyvät. Rasitustestissä ei ilmennyt poikkeavuutta. Kuitenkin histamiinialtistuskokeen ja nykyisin käytössä oleva metakoliinialtistuskokeen tuloksien vuoksi sain diagnoosin. Molemmat kokeet jouduttiin keskeyttämään voimakkaan astmakohtauksen takia. Ilman allergioita ja yliherkkyyksiä ei siis olisi koko astmaa.
Minulla sama. Yksityisen kautta vihdoin sain lähetteen sairaalan keuhkopolille, jossa metakol.testillä saatiin astma kiinni. Suht oireeton olen jatkuvalla lääkityksellä, mutta allergeenit aiheuttavat tosi herkästi pahenemisen jonka parantuminen kestää...
Astma todettu vuoden vanhana ja en ole koskaan puhaltanut viitearvoja. Nippa nappa menee lääkkeiden kanssa yli 400.