Mikä mua vaivaa? Kaikki arjen askareet tuntuu täysin ylitsepääsemättömiltä..
Oon siis aina ollut sellainen että mulla tarvii olla tietty rutiini tai rytmi, muuten asiat ei hoidu, en saa asioita aloitettua tai unohdan tehdä jotain. Nyt tämä on kuitenkin pahentunut opiskeluaikana sietämättömäksi. Mun on ihan tosi vaikeaa aloittaa kouluhommia, ja sen sijaan, että alkaisin tekemään asioita, välttelen niitä. Tästä tulee lisää ahdistusta joka ennestään lisää tarvetta vältellä noita asioita. Lisäksi mun on ihan tosi vaikeaa muistaa syödä tai juoda jos en oikeasti laita herätyksiä soimaan. Lisäksi kotiaskareiden aloittaminen tuntuu tosi "raskaalta" ja sen jälkeen tunnen olevani henkisesti aivan loppu. Tätä ei ole ollut ennen. Tuo tunne on ihan fyysinen ja on pakko päästä levähtämään. Mutta levähtämisen jälkeen en saa MITÄÄN aikaiseksi ja koko loppupäivä kuluu turhana ohi.
Käytännössä siis mun opinnot tuntuu liian hankalilta, mä en jaksa keskittyä, teen kaikkea muuta. Välillä teen ruokaa tai siivoan, jonka jälkeen tulee kamala "väsymys". Jos meen nukkumaan en saa loppupäivänä mitään tehtyä. Toisaalta jos on jotain tosi kivaa puuhaa en kykene lopettamaan vaikka pitäisi. Sitten unohdan syödä ja juoda. Lisäksi viimeaikoina kaikki ylimääräinen häly on alkanut ihan ekstra paljon häiritsemään ja tuun kiukkuseksi helposti sellaisesta, vaikka oisin muuten tosi hyvällä tuulella. Todella outo tunne.
Kommentit (27)
Jotain terveysongelmaa, voi olla mielenterveyspuolta tai somaattista. Käy lääkärissä.
Vähän masennukselta tai ainakin alentuneelta mielialalta kuulostaa. Masennuksen oireita ovat myös aloitekyvyttömyys ja ärtyisyys.
Nukutko huonosti? Kärsitkö esim. tukkoisesta nenästä ja hengitätkö tästä johtuen suun kautta nukkuessasi tai jopa valveilla?
Itsellä tämä aiheuttanut jo vuosien ajan jatkuvaa väsymystä ja saamattomuutta ja lääkärit vain tuputtavat masennusdiagnoosia vaikka ei se sitä ole.
Olet vieraantunut vaivannäöstä ja siitä asenteesta, että asioita pitää tehdä vaikka ne eivät olisi kivoja. Jos et saa tuota kehitystä käännettyä, niin sen päässä odottaa syrjäytyminen.
Kannattaa tarkistuttaa veriarvot. Mulla raudanpuute oireili juuri noin.
Minulla samanlaista, mutta sillä erotuksella että väsymys on fyysis-kognitiivista eli ei "väsymystä" vaan väsymystä. On fyysinen sairaus diagnosoitu.
Hitsin hyvä tää av-palstan arvauskeskus :)
Ks autismikirjon oireyhtymä. Muistuttaa Aspergeria tuo kuvauksesi
Add kuten edellä ehdotetaan. Kilpirauhasen vajaatoiminta. Tai tosiaan koronauupumus tai alkava masennus. Lääkäriin kandee, toivottavasti selviää.
Kaikista raskainta on tehtävien välttely. Se vie voimat. Tärkeintä olisi päästä siitä eroon. Välttely on hölmöä koska siitä ei ole mitään hyötyä mutta se tuntuu tarpeelliselta jopa väistämättömältä. Et myöskään saisi syyllistää itseäsi koska se lisää ahdistusta ja välttelyä kuten olet huomannut. Yritä jakaa opiskelua pienempiin pätkiin ja jatka sinnikkäästi. Todennäköisesti lopulta huomaat ongelman väistyneen.
Raudanpuute ja liian vähäinen happi voi vaikuttaa. Katso, et makuuhuoneessa kiertää ilma. Muista tuulettaa illalla ja aamulla. Ota aamulla rauta ja d-vitamiini.
Tuosta tulee helposti se ikävä kierre. Et jaksa/muista juoda ja syödä, joka väsyttää, et väsymyksen vuoksi jaksa mitään, jolloin ei nälätä, jolloin et muista syödä/juoda.
Kuulostaa, että kaipaat rutiinia. Nyt menet syömään jotain hyvää ja teet itsellesi rutiinin seuraavaksi kahdeksi viikoksi. Laitat herätyksen, tuuletuksen, aamutoimet, vitamiinit, suihkut, koulutyöt, joka päivälle lyhyt ulkoilu, syömiset, nukkumiset, tv:n katselut. Kaikki kalenteriin ja noudatat tätä seuraavat kaksi viikkoa. Kannattaa laittaa siihen myös mitä syöt ja aikaa ruuanlaitolle. Käy samalla kaupassa tai tee ruokatilaus.
Jos olo on sama parin viikon päästä, mene lääkäriin.
Mulla ADD oireili noin. Hoitamattomana menee masennuksen puolelle. Erityisesti just lisääntynyt vastuu ja velvollisuudet lamauttaa.
Samaa vikaa. Jotain pitäisi aloittaa mutta mitä enemmän miettii sormen nostamista asian eteen, sitä suuremmaksi käy valli aloittamisen miettimisen ja itse aloittamisen välille. Pitäisi saada langan päästä kiinni mutta se pakenee hyppysistä. Sitten teen jotain muuta päästäkseni vauhtiin. Lopulta olen tehnyt kaikkea muuta ja juuri se tärkeä juttu jää tekemättä. Aivot kuin sammuvat kun edes katson sinne päin.
Mulla ollu toi sama vaiva jo 5 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ollu toi sama vaiva jo 5 vuotta.
Onko se kenties sama aika minkä olet viettänyt täällä palstalla?
Koronaeristyksen aiheuttama mökkihöperyys.