Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä mua vaivaa? Kaikki arjen askareet tuntuu täysin ylitsepääsemättömiltä..
10.02.2021 |
Oon siis aina ollut sellainen että mulla tarvii olla tietty rutiini tai rytmi, muuten asiat ei hoidu, en saa asioita aloitettua tai unohdan tehdä jotain. Nyt tämä on kuitenkin pahentunut opiskeluaikana sietämättömäksi. Mun on ihan tosi vaikeaa aloittaa kouluhommia, ja sen sijaan, että alkaisin tekemään asioita, välttelen niitä. Tästä tulee lisää ahdistusta joka ennestään lisää tarvetta vältellä noita asioita. Lisäksi mun on ihan tosi vaikeaa muistaa syödä tai juoda jos en oikeasti laita herätyksiä soimaan. Lisäksi kotiaskareiden aloittaminen tuntuu tosi "raskaalta" ja sen jälkeen tunnen olevani henkisesti aivan loppu. Tätä ei ole ollut ennen. Tuo tunne on ihan fyysinen ja on pakko päästä levähtämään. Mutta levähtämisen jälkeen en saa MITÄÄN aikaiseksi ja koko loppupäivä kuluu turhana ohi.
Käytännössä siis mun opinnot tuntuu liian hankalilta, mä en jaksa keskittyä, teen kaikkea muuta. Välillä teen ruokaa tai siivoan, jonka jälkeen tulee kamala "väsymys". Jos meen nukkumaan en saa loppupäivänä mitään tehtyä. Toisaalta jos on jotain tosi kivaa puuhaa en kykene lopettamaan vaikka pitäisi. Sitten unohdan syödä ja juoda. Lisäksi viimeaikoina kaikki ylimääräinen häly on alkanut ihan ekstra paljon häiritsemään ja tuun kiukkuseksi helposti sellaisesta, vaikka oisin muuten tosi hyvällä tuulella. Todella outo tunne.
Kommentit (27)
En mäkåän jaksa mitään. Siksi olenkin maannyt vaan patkalla koko päivån ja treidannyt kännykällä. No 230e päivän voittosaldoa lohduttaa vähån.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sinussa mitään vikaa ole. Ongelmasi on mielestäni että vaadit ehkä itseltäsi liikaa ja teet asioista eli "ongelmista" isompia kuin ne ovat. Ratkaisu tähän kaikkeen on vain ruveta tekemään, älä kasvata "kynnyksiä" turhaan. Kun rupeat tekemään niin huomaat että eihän tässä mitään ja jo helpottaa.
Vierailija kirjoitti:
Onko oikeasti joku kellä ei ole koskaan ollut tätä ongelmaa ja joka opiskelee tai työskentelee itsenäisesti, ilman valvontaa?
Määrittele koskaan. Joskus on aamupäivisin, joskus on mennyt ehkä lähes viikko. Mutta hommat olen aina saanut hoidettua kunnolla, paremmin kuin valvonnan alaisena. Valvonnan alaisena tulee reaktio, ettei noi luota muhun niin en tee mitään. Ja valvomatta tulee se, että pitää olla luottamuksen arvoinen ja todistaa olevansa parempi kuin ne luuli. Toki tiedän, että toisilla, kuten aloittajalla mahdollisesti, on juuri toisinpäin.
Ja kotityöt tehdään lähes aina itsenäisesti, ellei asu vanhempansa kanssa tai hankkiutunut vastaavanlaiseen parisuhteeseen.
Muodosta rutiinit jotka toistuu joka päivä, niin ei tarvitse ajatella ja kyseenalaistaa jokaista asiaa erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseäni auttaa se, että menen tekemään sitä vastenmielistä asiaa tai jotain sen korviketoimintaa ihan hetkeksi. Sille reissulle pystyn itseni lähettämään. Päätän vasta aloitettuani, pitkäänkö jatkan, tai en päätä mitään. Teen jonkin aikaa, ja tulen pois jos siltä tuntuu. Kehun ja kiitän ja palkitsen itseäni aina ja olen jättänyt sättimiset vähemmälle. Olen luultavasti tämän takia skarpimpi.
Jos taas on vaikeampi päivä, en edes odota itseltäni oikein mitään. Seuraava päivä on silloin luultavasti aika ok.
Alue: Aihe vapaa
Onko oikeasti joku kellä ei ole koskaan ollut tätä ongelmaa ja joka opiskelee tai työskentelee itsenäisesti, ilman valvontaa?