Haluaisin lapsen, olisiko parempi vain erota heti, kun mies ei halua lasta?

nosto

On.

Sinuna menisin hedelmöityshoitoon. Voittehan jatkaa tapailua tuon miehen kanssa muuten vaan.

Miten ne asiat ovat epäselviä jos mies ei halua lasta?

Isättömiä lapsia ei saisi tehdä enää yhtään lisää.

Vierailija kirjoitti:

Miten ne asiat ovat epäselviä jos mies ei halua lasta?

Me vasta keskustelemme asioista. Ja mies ei kai ymmärrä, että olen tosissani.

Ja epäselvyys kai on sekin, että onko mahdollista, että jos en voi saada lasta, onko suhteessamme aineksia siihen, että voisi jatkua.

Mutta mies siis on sanonut ensin, että haluasi jatkaa suhdetta, kun ensimmäisen kerran puhuin asiasta. Mutta hän ei silloin ymmärtänyt, mitä kaikki tämä merkitsee. Että emme halua samoja asioita.

Mun neuvoni on että eroa ja yritä saada lapsi itsenäisesti, kumppanivanhemman tai uuden kumppanin kanssa.

Harmi että nyt vasta tajusit asian kun alkaa olla liian myöhäistä. Jos olisin sinä niin sanoisin suoraan että jos mies ei lapsia halua niin lähdet hed.hoitoihin. Mies osaa varmasti itse sitten tehdä omat jorhtopäätöksensä haluaako vielä olla kanssasi vai ei. 

Suhde kariutunee kuitenkin suurella todennäköisyydellä. Onko hän siinä kohtaa sellainen ihminen jonka vuoksi uhrasit hyvillä mielin unelmasi lapsesta?

Varaudu myös siihen, että jäät ilman lasta mutta mies tekaisee uuden kumppanin kanssa lapsen.

Vierailija kirjoitti:

Suhde kariutunee kuitenkin suurella todennäköisyydellä. Onko hän siinä kohtaa sellainen ihminen jonka vuoksi uhrasit hyvillä mielin unelmasi lapsesta?

Ei ole. Ja hänellä on omat perustelunsa, miksi ei halua. Koen ne myös hyvin pessimistisinä ja sekin häiritsee minua. Sekin on suuri ajatteluero. Minä nähdessäni perheitä, ajattelen, että haluaisin viettää sellaista elämää ja olla onnellinen. Nähdä kun lapsi kasvaa, olla vanhempi. Mies taas ajattelee eri tavoin ja on kielteinen.

Olen tietysti surullinen, koska myös rakastan miestä.

Vierailija kirjoitti:

Varaudu myös siihen, että jäät ilman lasta mutta mies tekaisee uuden kumppanin kanssa lapsen.

Ymmärrän tämänkin.

Vierailija kirjoitti:

Varaudu myös siihen, että jäät ilman lasta mutta mies tekaisee uuden kumppanin kanssa lapsen.

Sellaista sattuu vain vahingossa.

Kysymys perheenlisäyksestä on eräs tärkeimmistä ja usein myös kipeimmistä asioista. Monissa seikoissa parisuhteessa voi joustaa, mutta kysymys lapsesta on sellainen, jossa on pakko tehdä tiliä oman itsensä kanssa: Mitä pidän elämässä tärkeimpänä? Kukaan ei voi tavallaan valita sitä puolestasi. Jos haluat yrittää lapsen saamista, eikä kumppanisi halua, joudut ratkaisemaan loppuuko suhteenne ja lähdet etsimään tai koettamaan löytää uutta vaihtoehtoa, vai hyväksytkö asian siten, että et saa lasta (tämän kumppanin kanssa). Uskon, että kumpikin ratkaisu on kipeä ja vaikea ja vaikeimman siitä tekee, että sinun on se tehtävä yksin, itsellesi rehellisenä. Tärkeintä kuitenkin on, että jos päätät jäädä suhteeseen, kannat päätöksesi itse etkä syytä toista myöhemmin siitä, ettet voinut saada lasta.  

Toivottavasti voitte keskustella asiasta, myös syistä, miksei kumppanisi halua lasta, esim. onko hänellä jotain pelkoja ettei selviydy lapsen hoitamisesta tms. Mahdollisimman suuri avoimuus tässä asiassa on lempeintä ja viisainta.  Voimia asian työstöön.

Tämä on varmasti ollut itselleni sellainen asia, että en ole vain saanut sanottua tätä itselleni ääneen, että haluaisin kuitenkin lapsen. Aiemmin olen suhtautunut koko asiaan niin, että tulee jos sattuu kohdalleen. Nyt on parempi ymmärrys siitä, että todella haluan lasta. Sitä en taas tiedä, kuinka realistinen ajatus se on.

 Miehellä on päihdekotitausta, sen vuoksi hänellä on huono malli vanhemmuudesta ja se on syy, miksei halua omia lapsia.

Kuinka vanha olet?

Jos ikää on yli 40 vuotta, niin todennäköisyys saada lapsi on paljon pienempi kuin jos olet 35.

Muista myös, että mitä vanhempana lapsen saa, sitä suurempi todenäköisyys on saasa kehitysvammainen lapsi. Pärjäisitkö ainoana vanhempana kehitysvammaisen lapsen kanssa?

Pärjäisitkö lapsen kanssa yksin ainoana vanhempana ylipäätänsä?

Realismia lienee se, että jos olet 40 niin todennäköisyys sinun löytää mies, joka haluaa ja josta on isäksi ja tulla vielä raskaaksi, on aika olemattomattoman pieni.

Jos olet 35, sinulla on vielä pari vuotta aikaa löytää isä lapselle ja toimiva parisuhde.

Eli mikä on ikäsi?

Vierailija kirjoitti:

Kuinka vanha olet?

Jos ikää on yli 40 vuotta, niin todennäköisyys saada lapsi on paljon pienempi kuin jos olet 35.

Muista myös, että mitä vanhempana lapsen saa, sitä suurempi todenäköisyys on saasa kehitysvammainen lapsi. Pärjäisitkö ainoana vanhempana kehitysvammaisen lapsen kanssa?

Pärjäisitkö lapsen kanssa yksin ainoana vanhempana ylipäätänsä?

Realismia lienee se, että jos olet 40 niin todennäköisyys sinun löytää mies, joka haluaa ja josta on isäksi ja tulla vielä raskaaksi, on aika olemattomattoman pieni.

Jos olet 35, sinulla on vielä pari vuotta aikaa löytää isä lapselle ja toimiva parisuhde.

Eli mikä on ikäsi?

Totta. Olen täyttänyt 40. Yksi vaihtoehto voisi olla se, jos löytäisin miehen, jolla on jo lapsi. Sellaisen arvot olisivat kuitenkin lähempänä omiani. ap

Lapsien haluaminen/haluamattomuus on mielestäni niin iso asia, että siitä tulisi parisuhteessa olla samat sävelet. Jos nyt päätätkin jättää lapsihaaveet sikseen ja jäädä suhteeseen, voit olla varma, että myöhemmin elämässä mietit, että mitä jos olisikin tehnyt toisin.

Lapsien saaminen ei ole koskaan varmaa, ja sen perusteella ei kannata päättää, yrittääkö niitä edes tehdä. Jos haluat lapsia oikeasti, niin uskon, että tärkeintä tulevaisuuden minällesi on se, että olet edes yrittänyt.

Minä en ikinä hylkäisi unelmiani toisen ihmisen takia. Itseä varten täällä kuitenkin eletään.

Anna edellisen keskustelun jälkeen hautua asian vaikka pari viikkoa ja sitten kerrot miehelle olevasi aivan tosissasi. Anna deadline. Jos olet hyvinkin iäkäs, niin suosittelen hedelmöityshoitoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka vanha olet?

Jos ikää on yli 40 vuotta, niin todennäköisyys saada lapsi on paljon pienempi kuin jos olet 35.

Muista myös, että mitä vanhempana lapsen saa, sitä suurempi todenäköisyys on saasa kehitysvammainen lapsi. Pärjäisitkö ainoana vanhempana kehitysvammaisen lapsen kanssa?

Pärjäisitkö lapsen kanssa yksin ainoana vanhempana ylipäätänsä?

Realismia lienee se, että jos olet 40 niin todennäköisyys sinun löytää mies, joka haluaa ja josta on isäksi ja tulla vielä raskaaksi, on aika olemattomattoman pieni.

Jos olet 35, sinulla on vielä pari vuotta aikaa löytää isä lapselle ja toimiva parisuhde.

Eli mikä on ikäsi?

Totta. Olen täyttänyt 40. Yksi vaihtoehto voisi olla se, jos löytäisin miehen, jolla on jo lapsi. Sellaisen arvot olisivat kuitenkin lähempänä omiani. ap

Itse tekisin myös tuolla tavalla. Turha olla parisuhteessa, jos haluaa elää perhe-elämää. Mimehiä, joilla on lapsia edellisistä parisuhteista on pilvin pimein ja osa niistä miehistä on ihan kivoja. Toisenkin lapsia voi rakastaa syvästi. Minä sain oman lapseni myöhään 39 vuotiaana hedelmöityshoitojen jälkeen. Miehen tavasin 34-vuotiaana ja olemme edelleen yhdessä. Mutta kiinnyin syvästi kaverini neljään lapseen. Olen aina halunnut lapsia ja toteutin sitä puolta elämästäni hoitamalla kaverini lapsia. Nelilapsisessa perheessä on aina puutetta yhdelle ylimääräiselle käsiparille lasten hoidossa. Eli muidenkin lapsiin voi kiintyä.

Uusperhe kuviot ovat haasteellisia, mutta jos se vara-äiti oikeasti yrittää ja lapset eivät ole hirveän vanhoja niin on mahdollista antaa eteenpäin välittämistä ja rakkautta ja vieraatkin lapset kiintyvät niihin ihmisiin, jotka heistä välittävät.